Kojo: Time Won’t Wait – revanssi Englannissa

Time Won’t Wait | Dig It 1983

Kun se pommi jäi suutariksi, Kojon oli kovin vaikeaa jatkaa mihinkään suuntaan – mutta hän jatkoi. Laulaja puri hammasta ja lähti Lontooseen tekemään englanninkielistä albumia.

Mainittu pommi oli Juice Leskisen sanoittama ja Jim Pembroken säveltämä pasifistinen rockbiisi nimeltä ’Nuku pommiin’, joka sai vuoden 1982 Euroviisuissa nolla pistettä. Kojo lauloi kilpailussa juuri niin kuin pitikin, mutta Suomen kansa valitsi hänet silti kollektiivisen viisutappionsa syntipukiksi.

Kojo jäi ikävään rakoon. Yhtäällä oli suuri yleisö, joka hoivasi kehnoa kansallista itsetuntoaan torumalla maan maineen muka lokaan vetänyttä rääkyjää. Toisaalla kirkasotsaiset rockpiirit nyrpistelivät soulrokkarille, joka oli myynyt itsensä osallistumalla korniin laulukilpailuun. Yhtä hurja tunnemyrsky on pyyhkinyt viisusuomalaisia vain silloin, kun maskeissaan muriseva Lordi oli valittu Suomen edustajaksi eikä sen vielä arvattu voittavan.

Nuku pommiin. Eurovision 1982

Ennen Euroviisuja kotimaista rockia tuntevat olivat tehneet Kojolle kunniaa. Timo Kojo (s. 1953) oli säestänyt Rauli Badding Somerjokea jo vuonna 1974, tehnyt duokeikkaa Dave Lindholmin kanssa, vieraillut Albert Järvisen singlellä ja laulanut bändissä Madame George, jolle oli langennut edelläkävijän epäkiitollinen osa soul- ja funkrockin tuomisessa Suomeen. 

Madame Georgen afroamerikkalaiset vaikutteet kuuluivat myös Kojon soolouralla, jonka hän käynnisti 1970-luvun lopulla. Albumit So Mean (1979) ja Lucky Street (1980) saivat kriitikot kirjoittamaan kansainvälisen tason soulrockista. Kumpikin levy nousi listalla korkealle ja myi kultaa, mikä todisti, että Suomessa kuunneltiin noihin aikoihin muutakin kuin rockabillyä, punkkia ja pateettisia iskelmiä. 

Vuoden 1981 vähemmän funkyksi ja enemmän ajanmukaiseksi sovitettu Go All The Way oli yllättäen ollut notkahdus Kojon suosiossa, ja hän oli alkanut pohtia, kannattaisiko Suomen pienillä musiikkimarkkinoilla kokeilla laulaa myös suomeksi niin kuin toinen kova rockvokalisti Kirka oli hyvällä menestyksellä tehnyt. Niin Kojo tuli kolaroineeksi uransa lommoille Euroviisuissa. Huono menestys ei oikeasti ollut hänen syytään sen enempää kuin kenenkään muunkaan, mutta se ei kiinnostanut ketään. Tarvittiin syyllinen.

Hey Little Girl

Kuin osoittaakseen olevansa muutakin kuin ivattu ”Nolla-Kojo” laulaja palasi tappionsa maille Englantiin levyttämään uuden albumin. Time Won’t Waitin tuotti Madame Georgessa ja Jukka Tolonen Bandissa rumpuja soittanut amerikkalainen Billy Carson. Hän oli myös tehnyt tai ollut mukana tekemässä noin puolta levyn biiseistä. Yhtä suuri osuus oli Jim Pembrokella. Krediittejä saivat myös paikan päältä rekrytoidut kitaristi Gus Isadore ja basisti Paul Williams

Sweet Berry Wine

Kojolle jäi tulkitsijan rooli. Jos ’Nuku pommiin’ -katastrofille naureskelleet olisivat malttaneet kuunnella Time Won’t Waitin tai minkä tahansa Kojon englanninkielisistä levytyksistä, he olisivat huomanneet hörötelleensä kansainvälisen tason vokalistille. Time Won’t Waitilla Kojo palasi kahden ensimmäisen soololevynsä tunnelmiin, mutta monipuolisemmin. Vaikka kyseessä ei ehkä ollut So Meanin kaltainen klassikko, englannissa tehtiin tasokasta jälkeä. Bändi soittaa svengaten ja napakasti, ja David Baptisten, Nat Augustinin, Colin Granhamin ja Raoul D’Oliveran torvisektio esiintyy edukseen. 

Keväällä 1983 ilmestyneen Time Won’t Waitin tekee uraauurtavaksi levyksi ’Whatugonnado?’. Tuo Billy Carsonin kirjoittama biisi on ensimmäinen suomalainen raplevytys. (Se kunnia annetaan yleensä General Njassan samana vuonna julkaistulle ’I’m Young, Beautiful And Naturalille’, mutta sehän ei ole raplevytys, vaikka hip-hop-kulttuurista ammentaakin.) Väkevästi Sugarhill Gang -vaikutteinen ’Whatugonnado?’ oli luonnollinen askel funkista inspiroituneelle Kojolle. Suomalaisen rapin alkusanat lausuttiin siis Lontoossa Kojon ja Carsonin suulla vuonna 1983, mutta harva ymmärsi kuunnella.

Whatugonnado, feat. Billy Carson

Time Won’t Wait ei vienyt Kojoa takaisin suuren sukseen vuosiin. Hädin tuskin Suomen albumilistan kolmenkymmenen kärjessä piipahtaneen julkaisun jälkeen Kojo vaihtoi esityskielensä suomeksi, mutta siitäkään ei ollut ihmeemmin etua hänen uralleen. On sääli, ettei suomalaisella musiikkibisneksellä ollut osaamista eikä resursseja auttaa Kojoa laulamaan siellä, mistä hänen rakkaimmat vaikutteensa tulivat. Se olisi saattanut olla jäiden kauppaamista inuiiteille tai sitten jotakin paljon hienompaa.

Kojon vaiheista voi lukea lisää myöhemmin tänä vuonna ilmestyvästä elämäkerrasta Tasasta ku Sveitsissä.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Lisää suomalaisia Euroviisuedustajia Levyhyllyissä

Blind Channel: Lifestyles Of The Sick & Dangerous – kurkistus suosion kääntöpuolelle
Laila Kinnunen lauloi koko maailmalle
Lordi – kummitusjunalla vuoristoradalle
Pave Maijanen & Mistakes: Pidä huolta – kaksikielinen suuntaviitta
Vesa -Matti Loiri: 4+20 – hämäriä tuokiokuvia

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Asa [1] 2000–2011 • Roihuvuoresta Rouhuvuoreen, Rähinästä rentouteen
Asa [2] 2011–2022 • Jatkojen jatkoilta perustekemisen pariin
Beastie Boys: Check Your Head – ysärin rajattomuus
Common & Pete Rock: The Auditorium Vol. 1 [2024] – tosikoulun alumnit esittävät sarjan kysymyksiä, joihin vastattiin jo vuosikymmeniä sitten
Dave Lindholm: Vanha & uusi romanssi – muun ohessa syntyi mestariteos
Dingo: Kerjäläisten valtakunta – porilaiset manian kourissa
Eppu Normaali: Tie vie – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä
Freud Marx Engels & Jung: Rintaan pistää, sukat haisee enkä pidä Jeesuksesta – hyväsydämiset baarikärpäset
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto
Ismo Alanko yksin Vanhalla – ainutlaatuinen hetkien sarja
Hector: Nostalgia – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle
Hurriganes: Roadrunner – homma ja kuinka se hoidetaan
J. Karjalainen: Lännen-Jukka – uutta vanhaa musiikkia
Jim Pembroke teki historiaa Suomessa • If The Rain Comes [2014]

Juhani Saksikäsi – Verbaalisesta lihavuudesta Erilaiseen avaruuteen • Vuodet 1997–2024
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle – sanailua ja syvyyttä
Lauryn Hillin Miseducation – uraa uurtanut oppitunti kaikille osapuolille
Leevi And The Leavings: Hopeahääpäivä – tutunkuuloinen joutsenlaulu
Lähiöbotox: Rikkinäinen Suomi – arpia ja avohaavoja
Mariska: Toisin sanoen – raikas uusi kulma
Mariska – arvokkuutta ja epätoivoa
Mercedes Bentso: Ei koskaan enää – arpia ja avohaavoja
Mikko Kuustonen: Aurora – olemassaolon blues
Muska: Muska – rocknainen edellä aikaansa
Paleface: Helsinki–Shangri-La – sanomaa suomen kielellä
Silvana Imam: Naturkraft – ulkopuolisten ääni
Sleeping Bag Records • 1980-luvun New Yorkissa hitsattiin historiaa oikeilla kohtaamisilla
The Streets • Mike Skinner luomus on sekä kaunotar että hirviö – eikä mahdu mihinkään
Tuomari Nurmio: Luuta ja nahkaa – koruton mestariteos

Madame George
[Kojo • Jukka Orma • Bill Carson • Janne Brunberg + Pekka Pöyry • Jukka Gustavson • Hessu Hiekkala • Eero Koivistoinen • Markku Johansson • Simo Salminen]
Finna.fi

What’s Happening?!! • LP • kasetti | Love Records 1977 • CD-julkaisu Love Records/Siboney 1999

Kojo
Finna.fi

1970-luku

So Mean • LP • kasetti | Dig It/Finnlevy 1979 • CD-julkaisu Warner Music Finland 2002

1980-luku

Lucky Street • LP • kasetti | Dig It/Finnlevy 1980
Go All The Way • LP • kasetti | Dig It/Finnlevy 1981
Hitparade • LP Philips/Oy | Finnlevy Ab 1982
Time Won’t Wait • LP • kasetti | Dig It/Finnlevy 1983
Bee tai Pop Kojo & Jim Pembroke • LP • kasetti | Finnlevy 1985
Rommia sateessa • LP • kasetti | Finnlevy 1986

1990-luku

Pyöri maa pyöri kuu • LP • CD | Fazer Finnlevy 1990
Kojo And The Great Boogie Band • LP • CD | KGBB 1993
Suloinen Maria • CD | Kojo/St. D.M. 1997

2000–2009

Lentävä pyörätuoli • CD | Timo Kojo & Juha Salo 2002

Lue lisää Euroviisuista

Pekka Gronow | Musiikki kuuluu kaikille
Populaarimusiikkia Euroviisuista Harharetkiä YouTubessa 19

Lue lisää Euroviisuista
Finna.fi

Finland 12 points – Suomen Euroviisut Asko Murtomäki, 255 sivua | Teos 2007

Lue lisää Kojosta
Finna.fi

Kojo – Tasasta ku Sveitsissä Petteri Ahomaa & Kojo, 250 sivua | Docendo 2019

Petteri Ahomaan teos Kojo – Tasasta ku Sveitsissä (Docendo 2019).
Petteri Ahomaan teos Kojo – Tasasta ku Sveitsissä • Docendo 2019

Lue lisää suomalaisesta rockista
Finna.fi

Jee jee jee – Suomalaisen rockin historia Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998
Love Records 1966–1979 – Tarina, taiteilijat, tuotanto Miska Rantanen, 303 sivua | Schildts & Söderströms 2005 & 2014

Kojo: Time Won't Wait (Dig It 1983).
Kojo: Time Won’t Wait • Dig It 1983
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.