Mestarin kynsi | Nuclear Blast 2020

Ensivaikutelma on, että se ei ole tästä maailmasta. Oranssi Pazuzu on jo kouluttanut kuulijansa odottamaan siltä jotakin toismaailmallista, mutta Mestarin kynsi hätkähdyttää silti.

Oranssi Pazuzun yhteydessä usein mainittu ”psykedeelinen blackmetalli” ei riitä kattamaan läheskään kaikkea, mitä tämä vuonna 2007 perustettu ryhmä edustaa. Eivät riitä myöskään sellaiset sanat kuin brutaali, tunnelmallinen, uhkaava, groovaava, transkendentaalinen, metallinen, kaunis, hypnoottinen, ruma, maalaileva, lempeä, tyly ja kokeellinen. Niitä voi kyllä yhdistellä eri yhdistelmiksi, jolloin ne pätevät jonkin aikaa, mutta pian musiikki määrää sommittelemaan ne eri tavalla. Kaikkein suurin saavutus on, että Oranssi Pazuzu ei kuulosta väkinäiseltä eikä teennäiseltä. Jossain vallitsevat oudot luonnonlait, joita tämä musiikki noudattaa.

Uusi teknokratia

Vaikka Oranssi Pazuzu on kaikkea muuta kuin perinteinen rockbändi, yksi sen suurimmista vahvuuksista on myös parhaiden rokkibändien voimavara: se svengaa. Rumpali Jarkko ”Korjak” Salo ja basisti Toni ”Ontto” Hietamäki saavat aikaan pirullisen grooven, jonka päälle rääkyjä-kitaristi Juho ”Jun-His” Vanhasen, kosketinsoittaja Ville ”EviL” Leppilahden ja kitaristi Niko ”Ikon” Lehdontien on hyvä kutoa verkkojaan. Erityisen pätevä bändi on junnaamaan. Se iskee krautmaiseen toistoon niin paljon virtaa, että jankkaus kuulostaa hypnoottiselta ja elävältä, ei yksitoikkoiselta ja puutuneelta. Pazuzu osaa myös päästää omasta soitostaan irti niin, että hallitsemattomuus alkaa hallita.

Kaikkien musiikin vaikutelmien ja elementtien ristitulessa Oranssi Pazuzun luokitteleminen minkäänlaiseksi metalliksi tuntuu väärältä. Pääsääntöisesti metalli syöksyy kuulijan pään sisään oven läpi ja raamit kaulassa. Oranssi Pazuzu taas tulee pintojen läpi syöpyen tai mustana savuna pienistä raoista kiemurrellen. Mestarin kynsi on äärimmäisyyksien fuusio, kemiallinen reaktio ristiriitaisten ainesosien välillä. Se ei ole popmusiikkia, josta olisi helppoa peilailla omaa elämäänsä – sen sijaan se nostaa esiin ajatuksia, jotka mieluiten jättäisi unohduksiin. Se ei ole läheskään aina miellyttävää. Matkalla kohti päätöskappaletta ’Taivaan portti’ voi vain toivoa, että jossakin vaiheessa helpottaa.

Taivaan portti

Mestarin kynsi on väljä teemalevy mielenhallinnasta, joukkopsykoosista ja joukkojen ohjailemisesta. Sitä voi siis pitää myös kantaaottavana albumina, joskin teema tuntuu olevan olemassa lähinnä bändiä itseään varten. Se, onko lopunaikojen lähetessä suosta nousevan antikristusmaisen mestarin nousu vaikuttanut levyn musiikilliseen hahmoon yhtään vai kenties syntynyt vasta siitä, on merkityksetöntä. Kun Oranssi Pazuzun soitto nostaa mielen soista kaikenlaista unohdettua, ei siinä enää mestareita tarvita. Jopa biisien nimet tuntuvat tarpeettomilta.

Mestarin kynsi sopii soundtrackiksi tähän aikaan, kun näkymätön ulkopuolinen uhka on saanut ihmiset pelkäämään toisiaan. Ja jos neljän seinän sisään sulkeutunut kuulija on otollisessa tilassa, Oranssi Pazuzu voi tanssittaa hänet tajunnan alapuolisiin maailmoihin. Tai jos ei voi, niin ainakin se luo hämmästyttävän aidon illuusion siitä.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Oranssi Pazuzu | kotisivu
Oranssi Pazuzu | Facebook
Oranssi Pazuzu | Twitter

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Captain Beefheart And His Magic Band: Safe As Milk – suuri taiteilija esittäytyy
Converge: Bloodmoon • 1 – apokalyptista itsetutkiskelua
Faith No More – sääntöjä ei ole • The Real Thing • Angel Dust
Foo Fighters: But Here We Are – soitto on surusta tehty
Frank Zappa – multi-instrumentalisti
Frank Zappa näyttämömusiikin kimpussa – I Was A Teen-Age Malt Shop • 200 Motels • Hunchentoot • Joe’s Garage • Thing-Fish
Jane’s Addiction: Ritual De Lo Habitual – toisinajattelijoiden taidemanifesti
L7 kävi 1990-luvun edellä • Vuodet 1985–2024
Magma ja menolippu Kobaïalle

Mark Lanegan: Whiskey For The Holy Ghost – Seattlen surujuhlan soundtrack
Nine Inch Nails: Pretty Hate Machine – loikka lähitulevaisuuteen
Nirvana teki vaihtoehdosta valtavirtaa • Nevermind [1991]
Queens Of The Stone Age: In Times New Roman… – Josh Homme päätyönsä parissa
Radiopuhelimet [1] 1987–1993 • Paluu pohjoiseen
Radiopuhelimet [2] 1995–2021 • Varmaa hapuilua
Soundgarden: Badmotorfinger – visio kirkastuu
Tom Waits: Bone Machine – läpimurto tuntemattomaan
Tuomari Nurmio: Luuta ja nahkaa – koruton mestariteos

Oranssi Pazuzu
Finna.fi

Muukalainen puhuu | Violent Journey Records 2009
Kosmonument | Spin-Farm 2011
Valonielu | Svart Records 2013
Värähtelijä | Svart Records 2016
Mestarin kynsi | Nuclear Blast 2020

Lue lisää Oranssi Pazuzusta
Finna.fi

Artikkelihaku Oranssi Pazuzu