Lady Sings The Blues | Clef Records 1956
– Lady sings the blues
She got them bad
She feels so sad
Wants the world to know
Just what the blues is all about.
Jazzlaulaja Billie Holiday oli vuonna 1956 vasta 41-vuotias, mutta hänellä oli jo takanaan elämä ja elämäntyö. Joulun alla ilmestyneet Lady Sings The Blues -sisarteokset, elämäkertakirja ja äänilevy, kertoivat toisiaan tukien kuka hän oli, mistä hän oli tullut ja mitä hän oli tehnyt. Jälkikäteen katsoen tilinpäätös tehtiin oikeaan aikaan: joulukuussa 1959 Holidaylla oli elinaikaa enää kaksi ja puoli vuotta.
William Duftyn kanssa tehty, omaelämäkertagenrelle uraa uurtanut kirja on hyvä selitys sille, mistä Holidayn blues kumpusi. Rikkonaisen perheen tytär ajautui lastenkoteihin, vankiloihin ja ilotaloihin, kärsi ihmisarvoa alentavista rotuerottelukäytännöistä, hakeutui aikuisena yhä uusiin väkivaltaisiin suhteisiin ja tuli riippuvaiseksi heroiinista ja alkoholista.
Lady Sings The Blues
Kaiken tuon keskellä hänen äänensä kasvoi kuin kukka saastuneen maan ahtaasta halkeamasta. Billie Holidaysta kehittyi ainutlaatuinen laulaja, joka ammensi tulkintatyylinsä jazzmuusikoiden soitosta ja jonka vaistonvarainen fraseeraus on vaikuttanut lukemattomiin myöhempiin laulajiin. Bessie Smithin ja Louis Armstrongin innoittama ”Lady Day” nousi Harlemin klubien hämäristä yhdeksi kaikkein suurimmista.
Lady Sings The Blues -levy on myös tavallaan elämäkerrallinen teos. Sen kahdestatoista kappaleesta osa on uusia, loput uusia versioita Holidayn uralle jo ennestään merkityksellisistä biiseistä.
Äidin kanssa syttyneestä riidasta alkunsa saaneen ’God Bless the Childin’, Paul Whiteman And His Orchestran kanssa äänitetyn ’Trav’lin Lightin’ ja Broadwaylta vuonna 1928 hitiksi nousseen ’Love Me or Leaven Men’ Holiday oli levyttänyt jo viisitoista vuotta aiemmin, 1940-luvun alussa. ’Good Morning Heartache’ ja ’No Good Man’ ilmestyivät saman, Holidaylle hyvin menestyksekkään vuosikymmenen puolivälissä.
Strange Fruit
’I Must Have That Man’ on ’Love Me or Leave Men’ lailla lähes 30 vuotta vanha kappale, yksi Blackbirds of 1928 -musikaalin hiteistä ja kenties yksi teini-ikäisen Billie Holidayn suosikeista. Kauhistuttavuudellaan sydämestä kouraisevan ’Strange Fruitin’ definitiivisen version Holiday tulkitsi jo vuonna 1939, mutta uusi versio mustien lynkkauksista kertovasta laulusta oli paikallaan myös elämäkerrallisella Lady Sings The Blues -levyllä – olihan rasismi sentään yksi eniten Holidayn elämään ja itsetuntoon vaikuttaneista asioista. Samalta vuodelta on peräisin hänen alkuperäinen versionsa ’Some Other Springistä’.
’Too Marvelous For Words’ oli soinut Ready, Willing, And Able -musikaalielokuvassa ja -näytelmässä jo vuonna 1937, mutta Holidaylle se oli uusi levytys. Niin oli myös Ann Ronellin 1932 kirjoittama ’Willow Weep For Me’. Uusista kappaleista kuvaavin oli Lady Sings The Bluesin nimikappale, johon tiivistyi se, miten Holiday oli taidettaan elänyt ja kuinka hän sitä nyt dokumentoi.
– Now the world will know
what the blues is about
Blues ain’t nothing but
a pain in your heart.
Willow, Weep For Me
Lady Sings The Bluesilla Billie Holiday pysähtyy siihen hetkeen, jossa hän tietää takana olevan paljon enemmän elämää kuin edessä. Hänen äänessään on karheutta, haavoittuvuutta ja haurautta, jota siinä ei aiemmilla vuosikymmenillä ollut. Intiimit ja pienimuotoiset bändisovitukset luovat intiimin tunnelman, joka sopii täydellisesti levyn elämäkerralliseen luonteeseen.
Lady Sings The Blues ei ollut Billie Holidayn viimeinen levy, mutta siihen kulminoituu kokonainen elämä. Se ei ollut helppo eikä onnellinen elämä, mutta se jätti maailmaan kauniin jäljen.
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Amy Winehouse oli siunattu ja kirottu • Frank [2003] • Back To Black [2006]
Chicago uudisti bluesin – Muddy Waters • Big Bill Broonzy • Little Walter • Willie Dixon • Howlin’ Wolf • Buddy Guy
Erja Lyytinen: Another World – uuden aikakauden taitteessa
Knuclebone Oscarin seikkailu jatkuu Uncle Knucklella [2024]
Lauryn Hillin Miseducation [1998] – uraa uurtanut oppitunti kaikille osapuolille
Marianne Faithfull: Broken English – uuden ajanlaskun alkuMary J. Blige • Riutunut sielu jatkaa pakoaan – Mary J. Bligen tarina soulin ja hiphopin tienristeyksestä
Mikko Kuustonen: Aurora – olemassaolon blues
Robert Johnson: The Centennial Collection – bluespioneerin elämäntyö
Sleeping Bag Records • 1980-luvun New Yorkissa hitsattiin historiaa oikeilla kohtaamisilla
Tamikrest: Tamotaït – unelma kuin kangastus
Tina Turner: Private Dancer [1984] – uudistumisen ihme
Tinariwen: Elwan – aavikon blues
Billie Holidayn studioalbumit
Billie Holiday Sings | Mercury & Clef Records 1953
An Evening With Billie Holiday | Clef Records 1953
Billie Holiday | Clef Records 1954
Music For Torching | Clef Records 1955
Velvet Mood | Clef Records & Verve Records 1956
Lady Sings The Blues | Clef Records 1956
Body And Soul | Verve Records 1957
Songs For Distingué Lovers | Verve Records & Columbia 1958
Stay With Me | Verve Records & Columbia 1958
All Or Nothing At All | Verve Records 1958
Lady In Satin | Columbia & Fontana 1958
Last Recording | MGM 1959
Lue lisää Billie Holidaysta
Finna.fi
Billie Holiday José Muñoz & Carlos Sampayo & kääntäjä Jukka Heiskanen, 62 sivua | WSOY 1992
Lady laulaa bluesin Billie Holiday & William Dufty & kääntäjä Seppo Loponen, 196 sivua | WSOY 1956
Billie Holiday – muistoja jazzin kuningattaresta Julia Blackburn & kääntäjä Antti Eerikäinen, 317 sivua | Like 2007
Läs mera om Billie Holiday
Finna.fi
Billie Holiday Julia Blackburn & översättare Erland Törngren, 280 sidor | Norstedts 2006
Read more about Billie Holiday
Finna.fi
Lady Sings The Blues Billie Holiday & William Dufty | Doubleday 1956
Strange Fruit – Billie Holiday, Cafe Society And An Early Cry For Civil Rights David Margolick & Hilton Als, 162 sivua | Payback Press 2001
Billie Holiday José Muñoz & Carlos Sampayo, 62 sivua | New York 2017
Billie Holiday Stuart Nicholson, 311 sivua | Victor Gollancz 1995
Billie Holiday – The Musician And The Myth John F Szwed, 230 sivua | Viking 2015