Vangelis – mestarillinen atmosfäärien luoja

R.I.P.
Vangelis 1943–2022
DirectThe City1492 – Conquest Of Paradise • 1988–1992
Musiikkia esille kirjastossa

Vangelis: 1492 – Conquest Of Paradise • Music From The Original Soundtrack (EastWest 1992).Kreikkalainen musiikintekijä Vangelis menehtyi 17. toukokuuta 2022. Levyhyllyt kunnioittaa tätä syntetisaattori- ja elokuvamusiikin maestroa keskittyen kolmeen peräkkäiseen albumiin vuosilta 1988–1992. Kyseiset levyt tarjoavat tunnelmallisuudessaan suotuisan aloituskohdan myös niille kuuntelijoille, jotka eivät ole erityisen kallellaan elektronimusiikkiin tai uran alkupäätä leimanneeseen progressiivisempaan ilmaisuun.

Evangelos Odysseas Papathanassiou (s. 1943) varttui Ateenassa musiikkia rakastavassa perheessä: äiti oli koulutettu sopraano. Poika osoitti kiinnostusta pianon äärellä säveltämiseen jo nelivuotiaana, ja pari vuotta myöhemmin hänet pantiin soittotunneille. Se ei kuitenkaan ollut tie, jota tekemisissään hyvin omaehtoinen Vangelis halusi kulkea. Hän onkin arvellut, että muodollinen musiikkikoulutus olisi kahlinnut hänen luovuuttaan, eikä hän koskaan opetellut edes lukemaan nuotteja.

Bändinjohtajasta sooloartistiksi

Aphrodite's Child: End Of The World (Philips 1968).1960-luvun loppupuolella Vangeliksen, laulaja-kitaristi Demis Roussoksen ja rumpali Lucas Siderasin muodostama Aphrodite’s Child nousi kansainväliseen maineeseen ’Rain And Tears’ -balladin kivuttua listaykköseksi. Kreikan poliittisen levottomuuden vuoksi ryhmä asettui Pariisiin, sillä Isoon-Britanniaan asti pääseminen tyssäsi byrokratiaan.

Aphrodite's Child: 666 (Vertigo 1972).Kaupallisesti suuntautuneiden albumeiden End Of The World (1968) ja It’s Five O’Clock (1969) jälkeen Vangelis sävelsi kokoonpanolleen kunnianhimoisen, konseptuaalisen tupla-albumin. Ilmestyskirjaan pohjautuva 666 julkaistiin vasta vuonna 1972, jolloin Vangelis oli jo lopettanut Aphrodite’s Childin toiminnan. 666:sta on ajan myötä muodostunut arvostettu psykedeelisen progen klassikkoteos. Tässä siltä maaginen ’Aegian Sea’.

Aphrodite’s Child: Aegian Sea • albumilta 666 • 1972

Vangelis: Spiral (RCA Victor 1977).Vuonna 1975 Vangelis viimein muutti Lontooseen ja rakensi siellä oman Nemo-studionsa. Levy-yhtiö RCA:n julkaisemat albumit Heaven And Hell (1975), Albedo 0.39 (1976) ja Spiral (1977) ovat mm. avaruudesta ja taolaisesta filosofiasta innoittunutta, progressiivista syntetisaattorimusiikkia. Näistä viimeksi mainitulla Vangelis otti käyttöön uudenuutukaisen Yamaha CS-80-syntetisaattorin, joka pysyi yhtenä tärkeimmistä työkaluista läpi uran.

Vangeliksen maine kasvoi kohisten monipuolisen tuotteliaalla 1980-luvulla. Muutamia vuosia satunnaisena pysytellyt yhteistyö Yes-vokalisti Jon Andersonin kanssa täydentyi kokonaisiksi Jon & Vangelis -albumeiksi. Myös elokuvamusiikista Vangeliksella oli jo kokemusta: albumit L’Apocalypse des Animaux (1973) ja Opéra Sauvage (1979) sävellettiin ranskalaisen Frédéric Rossifin luontodokumentteihin.

Vangelis: Chariots Of Fire (Polydor 1981).Todellisena laajemman yleisön läpimurtona voi pitää vuoden 1924 Pariisin kesäolympialaisiin sijoittuvan brittidraaman Chariots Of Fire (1981) soundtrackiä raikkaine tunnusmelodioineen. Varsinkaan menneisiin aikoihin sijoittuvien elokuvien musiikkia harvemmin toteutetaan syntetisaattoreilla orkesterin sijaan: Vangelis palkittiin uraauurtavasta soundtrackistään Oscarilla.

Vangelis: Chariots Of Fire

Direct – uusia tuulia

Vangelis: Direct (Arista 1988).1980-luvun vahvoihin albumeihin lukeutuvat myös mikrobiologiasta hypnoottisesti innoittunut Soil Festivities (1984) sekä mytologian ja kuoro-osuuksien värittämä Mask (1985), kun taas kokeellisen minimalistinen Invisible Connections (1985) tuskin yltää monenkaan kuuntelijan suosikkeihin. Näihin kaikkiin verrattuna Direct (1988) edusti uutta suuntaa Vangeliksen musiikissa. Samalla se oli ensimmäinen uudessa tukikohdassa äänitetty levy kreikkalaismestarin palattua Lontoosta entiseen kotikaupunkiinsa Ateenaan. Albumin nimi Direct juontuu Vangeliksen spontaanista tavasta tuottaa musiikkia: säveltäminen ja äänittäminen tapahtuvat studiossa erottamattomasti toisiinsa kietoutuneina.

Vangelis: The Motion Of Stars • albumilta Direct
1988

’The Motion Of Stars’ -avausraidan sähäköihin syntikkakerrostumiin sisältyy todella vaikuttavaa, orkestraalista maalailua. ’The Will Of The Wind’ rakentuu rumpuohjelmoinnille ja sämplätylle bambuhuilumelodialle. Levyn muutkaan popin rytmikeskeisiä konventioita lähestyvät, melodisesti suoraviivaiset kappaleet kuten ’Rotation’s Logic’ tai ’Ave’ eivät latista kokonaisuutta vaan pikemminkin tuovat siihen särmää. Itselleni Directin lukuisia kohokohtia ovat mm. intensiteettiään salamyhkäisesti kasvattava ’Metallic Rain’ sekä pakahduttavan tunnelmallinen ’Glorianna (Hymn à la Femme)’, jonka huikeat vokaliisiosuudet laulaa kreikkalainen mezzosopraano Markella Hatziano.

Vangelis: Glorianna (Hymn à la Femme) • albumilta Direct
1988

Vinyyliversiosta puuttunut päätöskappale ’Intergalactic Radio Station’ yltää painostavan rytmin päälle kirjaillun, progemaisen sovituksen sekä lopun puheosuuden myötä otsikkonsa lupailemaan suureellisuuteen. Kaikkiaan Direct asettuu persoonallisesti New Age -henkisemmän elektronimusiikin sekä Jean-Michel Jarren tai Tangerine Dreamin kasarituotannon välimaastoon mukaansatempaavine popsävyineen. Vuonna 2013 Esoteric Recordingsilta ilmestyi säveltäjän itsensä remasteroima CD-uusintajulkaisu.

The City – kaupunkielämää päivänkoitosta yöhön

Vangelis: The City (EastWest 1990).Seuraavaa studioalbumiaan The City (1990) Vangelis ei tehnytkään Ateenassa vaan pääosin hotellihuoneessa Roomassa, missä hän seurasi Roman Polanskin Katkera kuu -elokuvan filmauksia. Tuon vuonna 1992 ilmestyneen eroottisen draaman lähestulkoon parhaimpia puolia ovat Vangeliksen romanttiset sävelet, mutta soundtrackiä ei ole kokonaisuudessaan julkaistu äänilevynä. Konseptuaalinen The City tavallaan rinnastuu The Moody Blues -klassikkoon Days Of Future Passed (1967), niin erilaisista musiikkiteoksista kuin onkin kyse. Sensuaalisuudessaan joitain Blade Runner -soundtrackin teemoja muistuttava ’Dawn’ loihtii melankolisen, vielä puoliunessa viipyilevän tunnelman.

Vangelis: Dawn • albumilta The City
1990

Any morning papers yet? Too early? A sandwich. Thanks.” Polanskin kioskiasioinnilla alkava, jazzahtavan pehmeästi keinahteleva ’Morning Papers’ vie kuulijan varhaisaamun vähitellen heräileville kaduille, minkä jälkeen kovien perkussioiden ja kirskahtelevien soundien värittämä ’Nerve Centre’ heittää hänet keskelle hermostuttavaa citysykettä. Moottoripyörän selässä päästään leppoisammille sivukaduille notkeassa ’Side Streetsissä’. Syntikoille ja sämpleille rakentuva äänipaletti on läpi levyn ihailtavan lavea, ja tuotannollisestikin se on kestänyt aikaa varsin hyvin. Tehosteita ja ihmisääniä käytetään harkitusti osana musiikin luomaa mielensisäistä elokuvaa, joka on juuri niin dynaaminen, svengaava ja monisävyinen kuin päivä suurkaupungissa tapaa olla.

Vangelis: Red Lights • albumilta The City
1990

1492 – Paratiisin valloitus

Vangelis: 1492 – Conquest Of Paradise • Music From The Original Soundtrack (EastWest 1992).Scifiklassikko Blade Runnerista (1982) alkanut yhteistyö ohjaaja Ridley Scottin kanssa jatkui megalomaanisen historiaeepoksen merkeissä. Kolumbuksen merimatkojen käynnistämää Amerikan-valloitusta ontosti kronikoiva 1492 – Conquest Of Paradise (1992) ei nauti minunkaan arvostustani elokuvana. Siitä huolimatta Vangeliksen soundtrack lukeutuu kestosuosikkieni joukkoon.

Ilmestymisaikanaan leffan tavoin flopannut albumi koki uuden tulemisen kolmisen vuotta myöhemmin, kun mahtipontista nimikkotunnaria käytettiin eri maissa mm. urheilun ja vaalityön saralla. Onhan se komea kuoroineen kaikkineen, mutta haluan erityisesti nostaa arvoonsa levyn vähemmän tunnettua materiaalia. Tavasta, jolla Vangelis kutoo musiikkiin renessanssin aikakauden sävyjä, antaa hyvän esimerkin niinikään latinankielistä kuorolaulua sisältävä ’Monastery Of La Rábida’.

Vangelis: Monastery Of La Rábida • albumilta 1492 – Conquest Of Paradise
1992

Jos on mieltynyt romanttiseen ja emotionaalisesti latautuneeseen laitaan Vangeliksen tuotannossa, 1492-soundtrack ei taatusti jätä kylmäksi. Paikoin se kenties on hiukan turhan alisteinen kuningatar Isabellan hovin, kulttuurien veristen yhteentörmäysten ja sen sellaisen kyllästämälle historiajuonelle, mutta valtaosa levyn musiikista toimii kerrassaan upeasti itsenäisenä kuuntelukokemuksena. Harppusointujen, rahmaninovmaisen melodisesti soivan pianon ja pehmeästi myötäilevien syntikoiden kuljettama ’Twenty Eighth Parallel’ vie minut jonnekin, missä ajalla ja paikalla ei ole enää merkitystä.

Vangelis: Twenty Eighth Parallel • albumilta 1492 – Conquest Of Paradise
1992

Vuoden 1993 Golden Globe Awards -gaalassa 1492 – Conquest Of Paradise oli ehdolla parhaasta alkuperäissoundtrackistä, ja albumin maailmanlaajuinen suosio siis nousi siivilleen vuonna 1995. Vangelis sävelsi elokuvamusiikkia myös uudella vuosituhannella. Mahdollisesti Levyhyllyissä tullaan vielä käsittelemään hänen uransa loppupuolen parhaimmistoa, unohtamatta tässäkin jutussa muutamaan kertaan mainittua Blade Runneria, joka julkaistiin levynä 1994.

Matti Pajuniemi

Elsewhere Vangelis
Vangelis | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anderson Bruford Wakeman Howe – kauneutta ja karnevaalia
Annie Haslam – brittiprogen satakieli
Camel [1] 1971–1978 • Bluesjuurista sinfoniseen progeen
Camel [2] 1979–2019 • Melodisen progen konkari
Clannad [1] 1970–1982 • Häilyvä kelttiläisyys ja modernin läsnäolo
Clannad [2] 1983–2024 • Aineettomasta new age -folkista takaisin juurille
Genesis: Selling England By The Pound – englantilaisen progen suurteos
Genesis: The Lamb Lies Down On Broadway – Gabriel ja Rael progen huipulla
Genesis: A Trick Of The Tail – uuden tanssin alku
Genesis: Wind & Wuthering – kokonaisen nelikon viimeinen näyttö
Gentle Giant: Octopus – svengaavan progen ytimessä
Lunatic Soul: Lunatic Soul – kun vähemmän on enemmän
Magma ja menolippu Kobaïalle
Manuel Göttsching – kosmisen kitaramusiikin legenda
Marillion: FEAR (Fuck Everyone And Run)  – pelosta pelon voittamiseen

Mike Oldfield: Tubular Bells – taiderockin ainutlaatuinen menestystarina
Mike Oldfield: Five Miles Out – pelottomasti kohti uusia seikkailuja
Phil Collins: No Jacket Required – vapaa ja omillaan
Pink Floyd: The Dark Side Of The Moon – avain maailmanmenestykseen
Pink Floyd: A Momentary Lapse Of Reason – rentoa jatkoaikaa huipulla
Porcupine Tree: The Incident – yhtenevä tarina erilaisista ihmiskohtaloista
Rush: A Farewell To Kings – viileän relasti proge
Rush
: 2112 – kuilun reunalta kontrolliin
Rush: Permanent Waves – rocktrion uusi aalto
Rush: Snakes & Arrows – ilmeikkään itseluottamuksen paluu
The Electric Light Orchestra: I – timantinkirkas debyytti
The Mute Gods: Tardigrades Will Inherit The Earth – sana ja asenne kohdallaan
The Police: Synchronicity – trion viimeinen klassikko
Yes: The Yes Album – yhtyeen ensimmäinen klassikko
Yes: Fragile – progen herkkää ylivoimaa
Yes: Talk – uusi uljas auringonnousu

Aphrodite’s Child
[Vangelis Papathanassiou • Demis Roussos • Loukas Sideras • Silver Koulouris]
Finna.fi

End Of The World | Philips 1968
It’s Five O’Clock | Polydor 1969
666 | Vertigo 1972

Vangelis
Finna.fi

1970-luku

Fais que ton rêve soit plus long que la nuit Vangelis Papathanassiou | Reprise 1972
Earth Vangelis O. Papathanassiou | Vertigo 1973
L’Apocalypse des animaux Vangelis Papathanassiousoundtrack | Polydor 1973
Heaven And Hell | RCA Records 1975
Albedo 0.39 | RCA Records 1976
La Fête sauvage soundtrack | Pathé/CAM 1976 RCA Records/RCA Victor 1978
Spiral | RCA Records 1977
Beaubourg | RCA Records 1978
Hypothesis | Affinity 1978
The Dragon | Affinity 1978
China | Polydor 1979
Odes Irene Papas & Vangelis | Polydor 1979
Opéra Sauvage | Polydor 1979

1980-luku

See You Later | Polydor 1980
Chariots Of Firesoundtrack | Polydor 1981
Antarcticasoundtrack | Polydor 1983
Soil Festivities | Polydor 1984
Mask | Polydor 1985
Invisible Connections | Deutsche Grammophon 1985
Rapsodies | Polydor 1986
Direct | Arista 1988

1990-luku

The City | EastWest 1990
1492 • Conquest Of Paradise Music From The Original Soundtracksoundtrack | EastWest 1992
Blade Runner – Original Motion Picture Soundtrack soundtrack | 1994
Foros Timis Ston Greco | Warner Music Group 1995
Voices | EastWest 1995
Oceanic | EastWest 1996
El Greco | EastWest 1998

2000–2009

Mythodea — Music for the NASA Mission: 2001 Mars Odyssey | Sony Classical 2001
Alexandersoundtrack | Sony Classical 2004
Blade Runner Trilogy – 25th Anniversary • 3CD • soundtrack | Universal Music TV 2007
El Greco – Original Motion Picture Soundtracksoundtrack | Polydor 2007

2010-luku

Chariots Of Fire – The Play: Music From The Stage Show | Decca/Universal Music 2012
Rosetta | Decca 2016
Nocturne – The Piano Album | Decca 2019

2020-luku

Juno To Jupiter | Decca 2021

Jon & Vangelis
[Jon Anderson & Vangelis]
Finna.fi

Short Stories | Polydor 1980
The Friends Of Mr Cairo | Polydor 1981
Private Collection | Polydor 1983
The Best Of Jon And Vangelis | Polydor 1984
Page Of Life | Arista 1991
Chronicles | Polydor/Spectrum Music 1994

Boksit ja kokoelmalevyt
VangelisJon & Vangelis
Finna.fi

The Best Of Vangelis | RCA Victor 1978
The Best Of Jon And Vangelis Jon & Vangelis | Polydor 1984
Themes | Polydor 1989
Greatest Hits | BMG/RCA 1981 & 1991
Chronicles Jon & Vangelis | Polydor/Spectrum Music 1994
Portraits {So Long Ago, So Clear} | Polydor/Polygram 1996
Reprise 1990–1999 | EastWest 1999
Odyssey – The Definitive Collection | Universal 2003
Blade Runner Trilogy – 25th Anniversary • 3CD • soundtrack | Universal Music TV 2007
The Collection • 2CD | Rhino UK 2012
Light & Shadow – The Best Of Vangelis | Rhino UK/Warner Music UK 2013
Delectus – The Polydor And Vertigo Recordings • 1973–1985 • 13CD + 98-sivuinen liitekirja | UMC/Polydor 2017

Lue lisää Vangelis-boksilta Delectus
Finna.fi

Toimituksen lämmin suositus laajalle Vangelis-boksille Delectus. 13CD:n kokoelma sisältää informatiivisen liitekirjan.
Delectus – The Polydor And Vertigo Recordings • 1973–1985 • 13CD + 98-sivuinen liitekirja | UMC/Polydor 2017

Lue lisää progesta
Finna.fi

Progressiivisen rockin sydän Tuukka Hämäläinen, 309 sivua | Aviador 2022
Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979  Matti Pajuniemi, 384 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2013 • Uusi painos 2017
Prog Finlandia Matti Pajuniemi, 336 sivua | Matti Pajuniemi 2016
Unisatama – progressiivinen rock 1980–2020 Matti Pajuniemi, 464 sivua | Matti Pajuniemi 2021

Read more about progressive rock
Finna.fi

Tomorrow Never Knows – Rock And Psychedelics In The 1960s Nick Bromell, 225 pages | University Of Chicago Press 2000
Scented Gardens Of The Mind – A Guide To The Golden Era Of Progressive Rock (1968–1980) In More Than 20 European Countries  Dag Erik Asbjörnsen, 548 pages | Borderline 2000
Mountains Come Out Of The Sky – The Illustrated History Of Prog Rock  Will Romano, 246 pages | Backbeat Books 2010
The Strawberry Bricks Guide To Progressive Rock  Charles Snider, 362 pages | Strawberry Bricks 2007
The Space Between The Notes – Rock And The Counter-Culture  Sheila Whiteley, 118 pages | Routledge 2002
Beyond And Before – Progressive Rock Since The 1960s  Paul Hegarty, 318 pages | Continuum 2011
Citizens Of Hope And Glory – The Story Of Progressive Rock  Stephen Lambe, 224 pages | Amberley 2011

666
Spotify

The City
Spotify

Aphrodite’s Child: 666 • Vertigo 1972

Aphrodite's Child: 666 (Vertigo 1972).

Vangelis: Direct • Arista 1988

Vangelis: Direct (Arista 1988).

Vangelis: The City • EastWest 1990

Vangelis: The City (EastWest 1990).

Vangelis: 1492 Conquest Of Paradise Music From The Original Soundtrack • EastWest 1992

Vangelis: 1492 – Conquest Of Paradise • Music From The Original Soundtrack (EastWest 1992).
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.