Irwin Goodman 1943–1991
Osa 1 • Vuodet 1965–1968
Irwinismi • Ei tippa tapa • Osta minut • Reteesti vaan
Musiikkia esille kirjastossa

Taiteilijan suuruutta voi mitata vaikkapa sillä, miten paljon kirjallisuutta hänestä julkaistaan vielä kuoleman jälkeen. Harvasta suomalaisesta on kirjoitettu yhtä paljon kuin Irwin Goodmanista. Kun kirjaston kokoelmista hakee luettavaa hänestä, löytää kymmeniä teoksia. Tätä kirjoitettaessa tuorein on Tuomas Marjamäen vuonna 2023 julkaistu Yhdet vielä, Irwin – Antti Hammarberg 1943–1991.

Irwin Goodman muodostui tavallaan kahdesta henkilöstä. Oli Antti Hammarberg (s. 1943) eli itse Irwin, joka sävelsi ja lauloi musiikin ja kantoi harteillaan kansantaiteilijan raskasta hahmoa. Oli myös Veikko ”Vexi” Salmi (s. 1942), Hammarbergin lapsuudenystävä, joka muotoili Irwinin sanoman sanoittamalla artistin laulut. Siitä urkesi samalla hänelle oma ura yhtenä suomalaisen populaarimusiikin suurista lyyrikoista.

Vexi Salmi [Emil von Retee] ja Antti Hammarberg [Irwin Goodman] 1960-luvulla. Yksityiskohta albumin Osta minut kannesta.

Hämeenlinnalaiset lapsuudenkaverit Irwin ja Vexi aloittivat musiikillisen yhteistyönsä jo 1960-luvun taitteessa. Rock’n’rollista innostuneet lättähatut työstivät versioita Bill Haleyn ja Elvis Presleyn kappaleista, joita Salmi sanoitti suomeksi ja tuolloin vielä Rock-Williams-nimellä operoinut Hammarberg esitti. Irwing Goodman laulajasta tuli vuonna 1964. Pian etunimestä pudotettiin gee pois.

Molempien mieli paloi musiikkialalle, ja Salmi yritti kovasti hankkia Irwinille levytyssopimusta, mutta aluksi kehnoin tuloksin. Levy-yhtiöt eivät uskoneet vankilatuomioista ja viinaanmenevän duunarin viikkorytmistä kertovien kappaleiden menestysmahdollisuuksiin, sikäli kun edes pitivät niitä soveliaina kaiken kansan kuultavaksi. Eivätkä sellaiset laulut voisi koskaan soida radiossa, jolloin niitä ei myöskään kukaan ostaisi.

En kerro kuinka jouduin naimisiin • albumilta Irwinismi
1966

Vexi ja Irwin olivat toista mieltä. Irwin, joka aikakauden yleisestä linjasta poiketen halusi ehdottomasti esittää omia sävellyksiään, teki meneviä ja tarttuvia ralleja, ja Salmen lyriikka kehittyi laulu laululta osuvammaksi. Sinnikäs kaksikko jatkoi uran vaivalloista käynnistelyä. Kun folk-artistit tulivat suosituiksi 1960-luvun puolivälissä, Salmi ehdotti Irwinille, että tämä ryhtyisi laulamaan nenäänsä niin kuin Bob Dylan. Se naula veti. Irwin Goodmanin ensimmäinen single ’En kerro kuinka jouduin naimisiin’//’Katkera matka’ ilmestyi Finndiscin kautta vuoden 1965 lopulla. Salmi stailasi Irwinin ajanmukaiseksi, ja paljolti siitä syystä artistin uran alusta on puhuttu ”protestilaulajan” kautena. Se on huvittavaa, kun Salmen sanoituksia ja Irwinin asennetta vertaa aikakauden varsinaisten protestilaulajien aiheisiin.

Irwin Goodman ei laulanut sotaa vastaan vaan siitä, miten ärsyttävää armeijassa oli ollut. Hän ei nostanut esille luokkarakenteen kipukohtia vaan kertoi työmiehen suulla, että arkisin tehdään töitä ja viikonloppuisin ryypätään. Hän ei miettinyt, millainen oikeudenmukaisempi yhteiskunta voisi olla, vaan pilkkasi herroja ja uskoi rahan ratkaisevan. Hän ei ollut huolestunut taiteilija vaan humoristinen viihdyttäjä, kuplettilaulaja, laulelma-artisti. Irwin nousi aivan erilaisesta maailmasta kuin vaikkapa Hector, jonka kantaaottava ensisingle ’Palkkasoturi’ ilmestyi vuoden 1966 alussa. Reino Helismaata ja Toivo Kärkeä oli aikoinaan syytetty ”kansan maun pilaamisesta” viihteellään ja kupleteillaan, ja Irwin jatkoi heidän työtään. Sama rillumarei soi Hammarbergin ja Salmen sydämissä, joskin vähän enemmän vanhan viinan hajuisena. Parempien piirien arvostus tuli kaukana kansansuosion perässä.

Työmiehen lauantai • albumilta Irwinismi
1966

Irwin Goodmanin ääni – joka muuten ei honottanut dylanmaisesti läheskään jokaisessa biisissä – oli viinaanmenevän, ruumiillista työtä tekevän, köyhänä syntyneen ja köyhänä kuolevan kantasuomalaisen miehen ääni. Sellaisen kaverin, joka haksahtaa naisiin, mutta ei ymmärrä heitä, vihaa verottajaa mutta ei hetkeäkään mieti yhteiskunnan toimintaa, saa potkut syyttä tai syystä, tai linnatuomion jostakin typerästä hölmöilystä, ja lopulta häpeää krapulaansa huolen harmaannuttaman äitinsä edessä. Irwiniä on joskus sanottu esipunkkariksi, ja kyllähän punkkulttuuriin mahtuukin monenlaista, muun muassa Klamydia.

Irwiniin samaistuvia ihmisiä oli puoli vuosisataa sitten Suomessa ilmeisesti paljon. Hän nimittäin ei ollut mikään vastakulttuurin airut vaan populistinen artisti, musiikille jotakin sellaista kuin Veikko Vennamo oli politiikalle ja Hymy-lehti journalismille. Hän lauloi havaitsemistaan asioista kuin mikäkin drill-räppäri, yrittämättäkään muuttaa mitään ja mieluiten mukaan mennen. Hänessä oli kapinallisen vikaa – Irwinin iskelmälliset laulut ja tangot tuntuivat aina vanhan liiton artistien ivaamiselta, ja moralisointi ja sensuuri olivat hänelle punainen vaate, eikä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen tuntunut olevan ehdottoman tärkeää.

Virkamies Virtanen • albumilta Irwinismi
1966

Ei ollutkaan ihme, että Irwin Goodmanin ensimmäinen albumi Irwinismi (1966) menestyi hyvin huolimatta siitä, että sen avausbiisi ’Työmiehen lauantai’ pantiin saman tien osittaiseen soittokieltoon Yleisradiossa, koska sen katsottiin pilkkaavaan työväestöä. Työläiset itse eivät kokeneet joutuneensa ivan kohteeksi vaan ottivat kappaleen omakseen – tai ainakin kylmiltään voisi kuvitella Irwinin ydinyleisön olleen juuri sitä yhteiskuntaluokkaa, josta hän lauloi myönteiseen sävyyn.

Vielä samana vuonna Irwin ja Salmi tekivät uuden levytyssopimuksen Fazerin tuotantopäällikön Toivo Kärjen kanssa, ja ennen vuoden vaihtumista Irwiniltä ilmestyi toinen albumi ja nippu singlejä. Kakkosalbumin nimikappale on Irwinin tunnetuinta tuotantoa, ’Ei tippa tapa’. Laulut viinasta, kaahailusta ja poliisin typeryydestä eivät olleet koko totuus Irwinin tuotannosta, mutta sellaisilla aiheilla suosio ja maine kasvoi. Ja kun Irwin joutui vankilaan rattijuopumuksesta syksyllä 1966, hän vaikutti ihan laulujensa näköiseltä mieheltä.

Ei tippa tapa • albumilta Ei tippa tapa..
1966

Kolmannesta Irwin-levystä Osta minut (1967) tehtiin sekä sovituksiltaan että teemoiltaan edellisiä monipuolisempi. Siitä huolimatta tai juuri siksi siltä ei löytynyt hittiä, ja Irwinin kaupallinen nousukiito notkahti hivenen. Osta minut -levyllä Irwin kuitenkin löysi äänestään uusia piirteitä ja oli tyytyväinen saadessaan kokeilla rajojaan, ja toteutus oli entistä kunnianhimoisempi ja kokeilevampi. Kappaleisiin laadittiin huolellisia puhallin- ja torvisovituksia, ja ’Haista itse vaan’ -biisissä sähkökitarasoundi säröili ennenkuulumattomalla tavalla – ilmeisesti ensimmäistä kertaa suomalaisella äänitteellä.

Pysäyttävimmät hetket ovat tavallaan biisien välissä. Kun synkeän ’Ei seitsemäätoistakaan’ -kappaleen alaikäiseen sekaantumisesta madellaan katuen ’Äiti’-balladin anteeksipyytelyyn, on siirtymä… No, psykologisesti kiinnostava. Niin on myös askel ’Terveisiä Seutulasta’ -biisistä ’Tappajakansaan’: Ensin mainitussa ollaan vankilassa rattijuopumuksesta, jälkimmäisessä moititaan suomalaisten autoilijoiden käyttäytymistä liikenteessä. Ehkä taiteilija heijastelee tässä jonkinlaista oppimisprosessia.

Haista itse vaan • albumilta Osta minut
1967

1960-luvun Irwin-levyistä menestynein oli Reteesti vaan (1968), jolla on sellaisia hittejä ja klassikoita kuin ’Juhlavalssi’ ja etenkin ’Ryysyranta’, joka on helmibiisi ja artistin ensimmäinen ykkössingle, jonka mukaan Irwin nimesi menestysrahoillaan rakennuttamansa talon. Eräänlainen vitsinomainen statement kai sekin oli: Kuuluisan Irwinin hieno koti oli nimeltään Ryysyranta, joka laulussa tarkoitti kurjan ja likaisen köyhälistön pesäpaikkaa.

Ryysyranta • albumilta Reteesti vaan
1968

Irwin piteli kaksijakoisen sosiaalisen asemansa alareunasta kiinni tiukasti kuin Bruce Springsteen duunaritaustastaan. Hänellä oli rahaa (etenkin, kun verot jäivät maksamatta, mistä koitui myöhemmin pahoja vaikeuksia), mutta hän oli silti työmies ja kansanlaulaja. Irwin ei halunnut olla mikään herra vaan jätkä, joka irvistää ryyppyringissä ja tekee siitä laulun. Hänellä ei ollut varaa olla muuta eikä hän olisi osannutkaan. Kun Irwin Goodmanista tuli suuri tähti, ilkikurisesti virnistelevä mies näytti pikkusikari suussaan, lerppahattu päässään ja turkki yllään siltä kuin ihmettelisi itsekin, minkä ihmeen kautta tämä retale on tänne päätynyt. Menestyneenä hahmona hän oli vähän kuin Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan herra presidenttinä.

Se oli osa hänen menestyksensä salaisuutta. Suosio jatkui 1970-luvulle.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anki 1945–2007 • Monipuolinen luonnonlapsi
Bob Dylan – tie folkin tuolle puolen • Highway 61 Revisited [1965]
Bob Dylan – täydellisen keskeneräinen omakuva • Self Portrait [1970]
Dave Lindholm – muun ohessa syntyi mestariteos • Vanha & uusi romanssi [1979]
Dingo – porilaiset manian kourissa • Kerjäläisten valtakunta [1985]
Eppu Normaali – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä • Tie vie [1982]
Freud Marx Engels & Jung – hyväsydämiset baarikärpäset • Rintaan pistää, sukat haisee enkä pidä Jeesuksesta [1986]
Hassisen Kone – estottoman rockin riemuvoitto • Täältä tullaan Venäjä [1980]
Ismo Alanko – ainutlaatuinen hetkien sarja • Yksin Vanhalla [2017]
Hector – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle • Nostalgia [1972]
Hurriganes – homma ja kuinka se hoidetaan • Roadrunner [1974]
J. Karjalainen – uutta vanhaa musiikkia • Lännen-Jukka [2006]
Juice Leskinen Grand Slam – sanailua ja syvyyttä • Pyromaani palaa rikospaikalle [1985]
Kari Tapio – laulajan haave toteutuu • Viimeiseen pisaraan [2009]

Kaseva – suomenkielinen aikuispop kestää aikaa • Vuodet 1974–2024
Kolmas Nainen [1] 1982–1991 • Lakeuksilta Helsinkiin
Kolmas Nainen [2] 1992–2022 • Laman kourista linjakkaaseen melankoliaan
Leevi And The Leavings – tutunkuuloinen joutsenlaulu • Hopeahääpäivä [2003]
Markus Krunegårdin suomalainen puoli • Mämmilärock [2007] • Nokia & Ericsson [2023]
Miljoonasade [1] 1986–1992 • Innovaation ja populismin rajapinnalla
Miljoonasade [2] 1993–2023 • Suomirockin huipulta faniyhteisön suosikiksi
Mistakes – Pave Maijasen kaksikielinen suuntaviitta • Pidä huolta [1981]
Matti Pellonpää 1951–1995 • Matti Pellonpää lauloi niin kuin näytteli
Sakari Kuosmasen ihanan elämäntyön ääripäät • Sakari Kuosmanen [1985] … Arkipäivän Jeesus [2023]
Samae Koskisen hymy hyytyi protestiksi • Mä näin unta että kaikki oli hyvin [2024]
Sleepy Sleepers sekoili ja satirisoi • Alma-tädin illuusio [1983]
The Renegades – loppu on hysteriaa • Cadillac [1964]
Tuomari Nurmio – koruton mestariteos • Luuta ja nahkaa [1997]
Ville Valo & Agents – kadonnutta taikaa etsimässä • Ville Valo & Agents [2019]

Irwin Goodman
Finna.fi

1960-luku

Irwinismi | Rytmi / Fazer 1966
Ei tippa tapa.. | Rytmi / Fazer 1966
Osta minut | Rytmi / Fazer 1967
Reteesti vaan | Rytmi / Fazer 1968

1970-luku

Irwin Goodman | Rytmi / Fazer 1970
St. Pauli ja Reeperbahn | Rytmi / Fazer 1970
Lonkalta Irwin Goodman & Esa Pakarinen | Rytmi / Finnlevy 1971
Poing poing poing | Finnlevy 1971
Kohta taas on joulu | Finnlevy 1972
Las Palmas | Finnlevy 1972
Si Si Si | Finnlevy 1974
Häirikkö | Finnlevy 1976
Kolmastoista kerta | Finnlevy 1977
Inkkareita ja länkkäreitä – Lapsille ja lapsenmielisille | Finnlevy 1977
Cha cha cha | Finnlevy 1978
Tyttö tuli | Gold Disc/Levytuottajat 1978
Kulkurin kulta Hanne & Irwin | Gold Disc / Levytuottajat 1979
Keisari Irwin I – Lauluja alamaisista | Gold Disc / Levytuottajat 1979

1980-luku

Uudet protestilaulut | KJS-kasetti 1983 • CD Ennenkuulumattomat – Lauluja suomalaisille | Valkeakoski-Media 2015
Härmäläinen perusjuntti | Gold Disc / Levytuottajat 1984
Dirly dirly dee | Gold Disc / Levytuottajat 1985
Rentun ruusu | Gold Disc / Levytuottajat 1988
Vuosikerta -89 | Gold Disc / Flamingo 1989

1990-luku

Hurraa! Me teemme laivoja – 12 uutta rallia | Gold Disc / Flamingo 1990
Ai ai ai kun nuori ois | Gold Disc / Flamingo 1990

Bokseja ja kokoelmalevyjä
Irwin Goodman
Finna.fi

Viisi vuotta vaan ei suotta 1965–1970 | Finnlevy 1970
3 vuotta ihan suotta – Irwin Goodman 1962–1965 | Sävel 1971
Reteesti • LP | Safir / Fazer 1983
Viimeiset laulut • 2LP • 2CD • Kasetti | Flamingo 1991
Irwin 50 vuotta – Remix | Flamingo 1993
Irwin 1943–1991 | Levytuottajat 1994
Ryysyranta [20 suosikkia] | Fazer 1995
Vain elämää [20 suosikkia] | Fazer 1996
Rentun ruusu [20 suosikkia] | Fazer 1997
Laulajan testamentti [20 suosikkia] | Warner Music Finland 1998
Salainen agentti [20 suosikkia] | Warner Music Finland 1999
Rentun ruusut – Parhaat • 2CD | Warner Music Finland 2000
Rentun ruusut • Vuodet 1965–1990 • 4CD | Warner Music Finland 2000
Erikoiset • CD | Warner Music Finland 2001
Kellarissa lavalla studiossa • CD | Warner Music Finland 2003
30 suosikkia [Tähtisarja] • 2CD | Warner Music Finland 2006
Vain elämää – 44 reteetä rallia • 2CD | Warner Music Finland 2010
Vain elämää • Kootut levytykset 1965–1990 • 14CD + 228-sivuinen kirja | Warner Music Finland 2010

Nuotteja
Finna.fi

Kohta taas on joulu | Fazer 1972
Irwinin parhaat | Fazer 1989
Irwinin parhaat | Fazer 1994
Rentun ruusut – Parhaat | Warner 2001

🎥📚
Elämäkertaelokuva
Rentun ruusu
Finna.fi

VHS • DVD

Rentun ruusu – elokuva Irwin Goodmanista Ohjaaja Timo Koivusalo, 98 min. Pääosissa Martti Suosalo, Ilkka Koivula, Esko Nikkari, Eeva-Maija Haukinen, Riitta Salminen ja Pertti Koivula

Elokuvakäsikirjoitus

Rentun ruusu – elokuvakäsikirjoitus Irwin Goodmanista Timo Koivusalo & Vexi Salmi, 169 sivua | Like 2000

📚
Lue lisää Irwin Goodmanista
Finna.fi

Raha ratkaisee Irwin Goodman & Vexi Salmi & Pekka Gronow, 68 sivua | Karisto 1967
Vain elämää – Irwin Goodmanin kuvitettu tarina Kuvat Olavi Kaskisuo & teksti Vexi Salmi, 80 sivua | WSOY 2001
Irwin Goodman – musiikillinen elämäkerta Juha Rantala, 140 sivua | Pop-lehti 2002
Irwin Goodman – kehdosta hautaan Juha Rantala, 203 sivua | Pop-lehti 2003 & 2006
Irwin Suuri [isotekstinen painos] Juha Rantala, 396 sivua | Pop-lehti 2005
Irwin – Vuosikertakirja I Toimittanut Ari Lahti, 254 sivua | Valkeakoski-Media 2005
Irwin – Vuosikertakirja I Toimittanut Ari Lahti, 429 sivua | Valkeakoski-Media 2006
Irwin – Vuosikertakirja I Toimittanut Ari Lahti, 383 sivua | Valkeakoski-Media 2020
Irwin Goodman – vain elämää • musiikillinen elämäkerta • diskografia Vexi Salmi & Juha Rantala, 187 sivua | HMC Publishing/Warner Music Finland 2010
Irwin Goodman – kansan taiteilija Kimmo Miettinen, 184 sivua | Karisto 2021 & 2022
Yhdet vielä, Irwin – Antti Hammarberg 1943–1991 Tuomas Marjamäki, 543 sivua | Docendo 2023

📚
Lue lisää Irwin Goodmanista
Viimeinen keikka • Irwin Goodmanin elämä ja laulut 1–3
Finna.fi

Irwin – surutonta nuoruusaikaa [Osa 1] Veikko Tiitto, 154 sivua | Valkeakoski Media 2014
Irwin Goodman, kansan laulaja [Osa 2] Veikko Tiitto & Ari Lahti, 240 sivua | Valkeakoski Media 2015
Reteesti vaan, Irwin Goodman [Osa 3] Veikko Tiitto & Ari Lahti, 393 sivua | Valkeakoski Media 2021

Irwinismi • 1966
Spotify

Reteesti vaan • 1968
Spotify

Irwinismi • 1966

Ei tippa tapa.. • 1966

Osta minut • 1967

Reteesti vaan • 1968