Kaseva • Vuodet 1974–2024
Silloin kun • Kun maailma elää • Meidän huoneessa
Musiikkia esille kirjastossa

Vuosina 1974–1982 aktiivisinta vaihettaan elänyt Kaseva on ilmiselvästi jättänyt syvän muistijäljen suomalaisten sydämiin. Uudelleenaktivoitunut yhtye aloittaa 50-vuotisjuhlakiertueen kotikaupungistaan Tampereelta 5.4.2024, minkä alla Hannu Linkolan kirjoittama bändihistoriikki Kaseva – Jykeen kiven lämpö (S&S, 2024) on nopeasti kerännyt ylistävää lukijapalautetta. Linkolan mukaan teoksen tavoite on ”antaa kasevalaisten kerrata elämäänsä omin sanoin, ristivalottaa muistoja heidän lähipiirinsä huomioin, höystää kokonaisuutta aikalaisdokumentein, ohjata vaikutelmia tulkinnoin ja painotuksin, ja rakentaa ympärille ajankuvia Suomesta, jota ei enää ole, mutta joka vaikuttaa lukuisina kerrostumina nykyajan taustalla”.

Herkkävaistoisesta melodisuudestaan ja Crosby, Stills & Nash -tyyppisestä stemmalaulustaan kiiteltyä Kasevaa on kutsuttu Suomen Beatlesiksi, vaikkei se varsinaisesti ole koskaan ollut muodikas tai villinnyt väkijoukkoja. Ensimmäisen keikkansakin yhtye teki vasta esikoislevyn ilmestyttyä. 1960-luvun lopulla peltiseppänä työskentelevä Mikko Jokela, kitaransoitollaan tähän vaikutuksen tehnyt osahuoltaja Tapio Rauma sekä konelatojan duunia paiskova Asko Raivio alkoivat treenailla kolmiäänisesti Rauman kotona. Hommaa sivusta seuraillut Mikon kirjanpitäjäveli Nils Jokela hankki rummut ja liittyi hänkin mukaan.

Mikon ja Askon kirjoittamia englanninkielisiä lauluja harjoiteltiin kaikessa rauhassa, kunnes viimein vuonna 1973 Raivio lähetti demonauhan Helsinkiin Love Recordsille. Atte Blom kiinnostui etenkin ’Striptease Dancer’ -nimisestä laulusta, mutta toivoi esityskieleksi suomea. Äänitykset Lahden Microvoxissa ja Helsingin Finnvox-studiossa käynnistyivät saman vuoden syksyllä, tuottajana vastuualueitaan laajentanut progebasisti Måns Groundstroem. Nimensä yhtye sai viime tingassa levyn valmistuttua. Jokeloiden Britta-sisaren ideoima vanha suomenkielinen sana kaseva esiintyy Kalevalassa ja tarkoittaa ’kätevää’. Osuutensa nimivalintaan oli myös sillä, että bänditoiminta Tampereella oli keskittynyt Kalevan kaupunginosaan. Huhtikuussa 1974 julkaistu esikoisalbumi Silloin kun esitteli varsin kypsän yhtyeen.

Kaseva: Me • albumilta Silloin kun
1974

’Me’ on upea avausraita ja yksi lukuisista Kaseva-kappaleista, joissa kuulen The Moody Bluesin klassisen kauden suuruuden tuntua. Vertailun oikeuttaa brittihenkisen melodisuuden ohella soundin orkestraalisen kuohkea monikerroksisuus täsmällisine lauluharmonioineen. Bändin ominaissoundi rakentuu ennen kaikkea kitaroille: Mikko Jokela soittaa 12-kielistä ja Raivio 6-kielistä akustista kitaraa sekä Rauma sähkökitaraa. Loistavasti tuotetulla ja soinniltaan monivivahteisella levyllä on mukana oivallisia vierailijaosuuksia kokonaisesta jousikvintetistä Wigwam-mies Jim Pembroken pianoon ja sähköpianoon, Markku Johanssonin flyygelitorveen ja Jouko Teikarin oboeen. ’Striptease tanssijan’ letkeässä sovituksessa on The Beatlesin ’When I’m Sixty-Fourin’ mieleen tuovia puhaltimia.

Kaseva: Striptease tanssija • albumilta Silloin kun
1974

Kasevan laulut kirjoittivat Mikko Jokela ja Asko Raivio, sekä erikseen että yhdessä Raivion sanoittaessa Jokelankin sävellyksiä. Myös Nils Jokela osallistui toisinaan sanoitustyöhön. Mikko Jokelan sävellystyyliä voi pitää aavistuksen pehmeämpänä. Esikois-LP:n kääntöpuoli on ’Pulsaa’ lukuun ottamatta kokonaan Raivion käsialaa, mm. psykedeelinen ’Rantauni’ Mikko Jokelan soittamine sitareineen, poikkeuksellisesti englanninkielinen päätöskappale ’Good Night’ sekä petetyksi tulemisesta riipaisevasti kertova ’Tyhjää’. Sen originaalisuutta lainkaan vähättelemättä olen usein huvikseni kuvitellut, miltä laulu kuulostaisi The Moody Bluesin tekemänä. Meidän onneksemme kyseessä on supisuomalainen klassikko.

Kaseva: Tyhjää • albumilta Silloin kun
1974

Silloin kun -albumi otettiin lämpimästi vastaan musiikin tavoittaessa vaivatta sekä nuoret että vähän vanhemmatkin kuulijat. Ensimmäisen monista TV-esiintymisistään Kaseva teki tuoreeltaan 1974 Iltatähti-musiikkiohjelmassa. Kirjassa Mikko Jokela kertoo huomion tuntuneen kiusalliselta: ”Kaseva soi paljon, liikaa minun mielestäni. Hävetti olla esillä, tuntui ylitsepursuavalta.” Keikkakysynnän kasvaessa nelikko jätti päivätyönsä ja otti viidenneksi jäseneksi basisti Jouko Järvisen. Esikoislevyllä bassoa oli soittanut Mikko Jokela. Keväällä 1975 julkaistiin albumien ulkopuolinen single. Tarttuvuudessaan ’Mari’ on epäilemättä Kasevan tunnetuin hitti, kun taas B-puolen ’Isomahamies’ on mukava esimerkki yhtyeen tuotannon rennommasta laidasta.

Kaseva: Isomahamies
1975

Toista albumiaan Kaseva matkusti äänittämään Tukholman Marcus Music -studioon Otto Donnerin johdolla. Kun maailma elää (1976) on nostettu Kasevan hienoimmaksi saavutukseksi. Toimittamassaan suomalaislaitoksessa kirjasta 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran elämässään (2010) yhtyettä alusta asti ihaillut Jake Nyman sanoo levyn olevan ”sekä laulumateriaalin, tulkinnan että yleissoinnin puolesta harmoniapopin täydellinen oppitunti”, joka ajattomuudessaan ”inspiroi uuden vuosituhannen suomalaisia indiepoppareita siinä missä Kasevan aikalaisfanejakin”. Musiikin toteutus on kansainvälistä huipputasoa. Lauluharmoniat esimerkiksi ’Joku jota rakastan’ -balladilla eivät juuri tästä parane.

Kaseva: Joku jota rakastan • albumilta Kun maailma elää
1976

Kun maailma elää -albumin aikalaisvastaanotto oli itse asiassa melko ristiriitainen. Jake Nyman ihmetteli avausraitaa ’Sipuli-Sanni’ niin paljon, että soitti Mikko Jokelalle kysyäkseen, mitä Kaseva oli ajatellut laulua levyttäessään. Kieltämättä heilan sipulinhajuinen hengitys ei ole ihan nerokkaimpia laulunaiheita. Kokonaisuutena levy on kuitenkin edeltäjäänsä hieman tummasävyisempi ja siitä aistii luonnon olleen tärkeä innoittaja molemmille lauluntekijöille. A-puolen lopussa ’Kevät’ ja ’Syksy’ muodostavat vahvatunnelmaisen jatkumon. ”Jykeen kiven lämpö taittaa kylmyyden / Seestynein kasvoin nään kevään kirkkauden.” Säveltäjien omat sovitukset ovat jousi- ja puhallinlisukkeineen vähintään yhtä tyylikkäitä ja moniulotteisia kuin debyytillä.

Kaseva: Kevät • albumilta Kun maailma elää
1976

Ahkeran keikkailun lomassa Kasevan stemmalaulukolmikko pistäytyi levytysstudiossa Jake Nymanin kutsusta. Tämä oli tuottamassa Kirkan levyä Kaksi puolta (1977) ja halusi Asko Raivion, Mikko Jokelan ja Tapio Rauman laulamaan harmoniat suomentamaansa Eagles -coveriin ’Valvotaan vaan’ (’One Of These Nights’). Jälki onkin täysin originaalin veroista.

Yhtye alkoi vähitellen kokea väsymystä, mihin oli osasyynä menestymisen paine rahavaikeuksissa kärvistelevän Love Recordsin taholta. Muutamaan vuoteen Kasevalta ilmestyi ainoastaan single Ujo // Ikävä (1978). ’Ujo’ soi tunteistaan vaienneen syrjästäkatsojan muotokuvana kepeästi ja lähes countryyn kallistuen, kun taas ’Ikävä’ edustaa ’Joku jota rakastan’ -laulun tyyppistä pehmeää romanttisuutta, nyt vain melankolisemmin äänenpainoin. Molempien albumien CD-painoksilla on sinkkubiisien lisäksi bonuksina pari livevetoa YLE TV 1:n Pop-Liisasta vuodelta 1976. Kakkosalbumin ’Pena’ pohjautuu tosielämän henkilöön.

Kaseva: Pena • live
1976

Love Recordsin hajottua Kaseva teki kolmosalbuminsa EMI Finlandille Otto Donnerin toimiessa jälleen tuottajana. Vaikka musiikki-ilmaston jyrkkä muutos uusine aaltoineen oli tehnyt Kasevasta ja kaikesta muustakin 70-lukulaisesta musiikista epämuodikasta, yhtyeen melodiselle popille oli yhä kohtuullisesti kysyntää: Meidän huoneessa (1982) nousi 16. sijalle ja pysyi albumilistoilla kuusi viikkoa. Tällä kertaa enemmistön lauluista sävelsi Asko Raivio, jonka senhetkistä sielunmaisemaa kuvasteli myös ’Meeri’, kirjaa siteeratakseni ”musertava kuvaus lapsesta, jolle tapahtuu aurinkoisena päivänä, onnen äärellä, jotakin pahaa. Laulu oli fiktioksi etäännytetty kokoelma Askon havaintoja ja huolta, mutta pohjasävyistä saattoi aistia omakohtaiset turvattomuuden kokemukset”. ’Meeri’ julkaistiin myös singlenä, mutta sitä ei listoilla nähty.

Kaseva: Meeri • albumilta Meidän huoneessa
1982

Kaikkiaan Meidän huoneessa jättää epätasaisen ja väsähtäneen vaikutelman eikä se yhtyeelle itselleenkään tuntunut edeltäjiensä veroiselta onnistumiselta. Sinkun B-puoleksi valittu albumiraita ’Äijä lähti tänään’ on melko yhdentekevä renkutus, ja leikkisä lastenlaulu ’Nallekarhu’ tuntuu hieman eksyneeltä vakavahenkisen albumin päätösraitana. Edellisiä levyjä rakastanut Timo Kanerva totesi Soundissa, ettei hänen kovasti odottamassaan uutuudessa ”mitään vikaa ollut, mutta tähtiloiste, se magia on kadonnut”. Parhaiten levyn kappaleista muistetaan kaihoisa ’En päivällä sua nää’.

Kaseva: En päivällä sua nää • albumilta Meidän huoneessa
1982

Vuosina 1982 ja 1983 Kaseva soitti yhteensä enää vajaat 30 keikkaa, niistä lähes puolet ravintoloissa. Tammikuun 1983 livetaltiointi Helsingin Alibi-yökerhosta on erityisesti kuvanlaadultaan heikoin osio DVD:llä Joku jota rakastan – 35v-juhlajulkaisu (2009). Omien kappaleidensa ohella yhtye soitti lukuisia covereita The Beatlesiltä ja CCR:ltä. Ilmassa oli jo lopun tuntua. Asko Raivio jatkoi uusien laulujen kirjoittamista, mutta muiden jäsenten mielenkiinto oli hiipumassa. Ristiriidat kärjistyivät vappuna 1983, jolloin Mikko Jokela iski sanatoran päätteeksi Raiviota kitaralla päähän. Jokunen keikka tehtiin vielä seuraavana vuonna ennen kuin yhtye pani siltä erää pillit pussiin. Tulevaa tragediaa ei kukaan osannut ennustaa. Heinäkuussa 1989 Asko Raivio hukkui 41-vuotiaana. Kolme vuotta aiemmin oli julkaistu vähälle huomiolle jäänyt levy Asko Raivio & Karisma (1986).

Asko Raivio & Karisma: Niin yön yli selviän • albumilta Asko Raivio & Karisma
1986

Mikko Jokela teki 1990-luvun alussa trubaduuri- ja säestyskeikkoja pitäen näin Kasevan materiaalia elossa. Vuosikymmenen varrella Kasevan nimi putkahteli esiin satunnaisissa yhteyksissä. Vuonna 1994 jyväskyläläinen Tämä-teatteriryhmä teki näytelmän, jossa soi Kasevan musiikki, ja Aknestik-yhtye kysyi vuoden 1998 ’Suomirokkia’-biisissään , ”Missä on Kaseva?”. Luonnollisesti Kasevan albumit saivat osansa CD-uusintajulkaisubuumista vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Tammikuussa 2002 Kaseva vihdoin teki paluun keikkalavoille Tampereen Tullikamarilla. Edellä mainittuun DVD:hen sisältyy samalla klubilla seuraavan vuoden toukokuussa taltioitu 65 minuutin setti. Kolmantena kitaristi-laulajana kokoonpanossa oli Tapio Virtanen ja koskettimia soitti Jammi Humalamäki. Kasevan ensimmäinen kokoelma Monen vuoden jälkeen – parhaat laulut (2003) myi platinaa.

Syksyllä 2019 menehtyi kitaristi Tapio Rauma. Mikko Jokelan jäädessä pois nykyisestä keikkakokoonpanosta tulevalla kiertueella rumpali Nils Jokelan ja basisti Jouko Järvisen rinnalla soittavat Tommi Kekoni sähkökitaraa ja Matti Mikkonen 12-kielistä kitaraa. Lauluosuudet jakaantuvat heidän sekä Järvisen kesken. On kunnioitettavaa, että puoli vuosisataa sitten esikoislevynsä julkaissut klassikkoyhtye on jälleen ajankohtainen ja löytää kuulijoita yhä uusista sukupolvista.

Matti Pajuniemi

Kaseva | kotisivu
Kaseva | Facebook
Kaseva | Instagram

Kaseva 2024 • Eilen – tänään 50 vuotta

5.4. Tampere • Tavara-asema
6.4. Järvenpää • Järvenpää-talo
7.4. Helsinki • Savoy-teatteri
12.4. Lappeenranta • Nuijamies
13.4. Raahe • Raahesali
14.4. Porvoo • Kulttuuritalo Grand
19.4. Nurmijärvi • Monikkosali
20.4. Kitee • Kitee-sali
26.4. Salo • Teatteri Provinssi
10.5. Savonlinna • House Of Olaf
11.5. Forssa • Työväentalo

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anki 1945–2007 • Monipuolinen luonnonlapsi
Anneli Saariston tuhkimotarina • Vuodet 1969–2024
Bob Dylan: Highway 61 Revisited – tie folkin tuolle puolen
Bob Dylan: Self Portrait – täydellisen keskeneräinen omakuva
Dave Lindholm: Vanha & uusi romanssi – muun ohessa syntyi mestariteos
Eagles – unelman ja painajaisen rajalla • Hotel California [1976]
Eppu Normaali – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä • Tie vie [1982]
Freud Marx Engels & Jung – hyväsydämiset baarikärpäset • Rintaan pistää, sukat haisee enkä pidä Jeesuksesta [1986]
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto
Hector: Nostalgia – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle
Hurriganes: Roadrunner – homma ja kuinka se hoidetaan
Irwin Goodmanin 1960-luku – kansantaiteilijan nousukiito
Ismo Alanko yksin Vanhalla – ainutlaatuinen hetkien sarja
J. Karjalainen: Lännen-Jukka – uutta vanhaa musiikkia
Jim Pembroke teki historiaa Suomessa • If The Rain Comes [2014]

Juice Leskinen Grand Slam – sanailua ja syvyyttä • Pyromaani palaa rikospaikalle [1985]
Kolmas Nainen [1] 1982–1991 • Lakeuksilta Helsinkiin
Kolmas Nainen [2] 1992–2022 • Laman kourista linjakkaaseen melankoliaan
Leevi And The Leavings – tutunkuuloinen joutsenlaulu • Hopeahääpäivä [2003]
Maarit – vahvan äänen vahva avaus • Maarit [1973]
Miljoonasade [1] 1986–1992 • Innovaation ja populismin rajapinnalla
Miljoonasade [2] 1993–2023 • Suomirockin huipulta faniyhteisön suosikiksi
Nits – omaperäistä taidepoppia Hollannista • Vuodet 1974–2024
Pekka Nisu • Pekka Nisun Lauhanmaa [2024] on alue, mielentila ja asema
Pihasoittajat – folklaulelman helmi • Vuodet 1965–1978
Sakari Kuosmasen ihanan elämäntyön ääripäät • Sakari Kuosmanen [1985] • Arkipäivän Jeesus [2023]
Sir Elwoodin hiljaiset värit [1] 1988–1998 • Keskiolutjazzista keski-ikäiseen kiukkuun
Sir Elwoodin hiljaiset värit [2] 1999–2023 • Rujoa runoutta Linjoilta Lohjalle
Tero-Petri & Korvaamattomat – ihmissuhdeelauluja kauniilla käsialalla • Olet aina mukana [2021]

💿🎶
Kaseva
Finna.fi

Silloin kun | Love Records 1974
Kun maailma elää | Love Records 1976
Meidän huoneessa | EMI 1982
Loveklassikot – ne parhaat | 1989
Monen vuoden jälkeen – parhaat laulut | Siboney 2003
Parhaat | Megamania 2008
Sound Pack [28] • 2CD+DVD | Love Records/Siboney 2010
Kaikki levytykset 1974–1982 • 2CD | Ainoa! 2016
Tänään ja eilen | Sound Of Finland 2017

Antti Raivio & Karisma

Antti Raivio & Karisma | Polydor 1986

🎥🎶
DVD
Kaseva
Finna.fi

• Iltatähti (1974) ; Pop-Liisa (1976) ; Alibi, Helsinki (1983) ; Iltatähti special (1982) ; Estradilla : Kaseva – monen vuoden jälkeen (2003). Lisäksi haastatteluja

Joku jota rakastan – 35v-juhlajulkaisu | Pan Vision Finland 2009

🎼🎶
Nuottialbumit
Finna.fi

Lauluja LP:ltä Silloin kun
Kun maailma elää
Meidän huoneessa

📚
Lue lisää Kasevasta
Finna.fi

Kaseva – Jykeen kiven lämpö Hannu Linkola, 479 sivua | Kustantamo S&S 2024

Silloin kun • 1974
Spotify

Kun maailma elää • 1976
Spotify

Silloin kun • 1974

Kun maailma elää • 1976

Meidän huoneessa • 1982