Sofija Gubaidulina
Dialog: Ich und Du • The Wrath of God • The Light of the End | Deutsche Grammophon 2021
• Vadim Repin, viulu • Gewandhausorchester Leipzig, joht. Andris Nelsons
Offertorium | Deutsche Grammophon 1989
• Gidon Kremer, viulu • Boston Symphony Orchestra, joht. Charles Dutoit
Sofija Asgatovna Gubaidulina 1931–2025
Maaliskuussa 2025 menehtynyt Sofija Gubaidulina oli viime vuosikymmenten musiikin omaperäisimpiä ääniä. Hän syntyi Tatarstanissa Volgan rannalla 1931, opiskeli säveltämistä Moskovassa ja joutui taiteilijana kokemaan rankan neuvostosensuurin. Vuonna 1992 hän asettui Saksaan pieneen kylään lähellä Hampuria ja asui siellä loppuelämänsä.
Gubaidulina jatkoi säveltämistä käytännössä elämänsä loppuun asti. Marraskuussa 2020 Wienin radio-orkesteri kantaesitti Oksana Lynivin johdolla hänen dramaattisen orkesteriteoksensa Der Zorn Gottes/The Wrath of God, Jumalan viha.
Sofija Gubaidulina
Uskonnollinen mystiikka ja suorastaan uhmakkaat profeetalliset näyt ovat oleellinen osa Gubaidulinan musiikkia. Viimeisinä vuosina näihin visioihin tuli maailmanlopun värisävyjä. Niitä voi aistia orkesteriteoksessa The Light of the End (Lopun valo, 2003), jossa musiikilliset jännitteet ilmaisevat perustavanlaatuista konfliktia.
Orkesteriteoksessa Jumalan viha syvästi uskonnollinen säveltäjä viestii, että jatkuvasti sotiva ja luontoa tuhoava ihmiskunta on ansainnut Jumalan vihan, eikä näin voi jatkua. Rajuina fanfaareina sätkivä musiikki luisuu jylhien vaskien muodostamaan kuiluun (mukana on neljä kuninkaallisesti soivaa Wagner-tuubaa). Lopun julistuksessa on vastuuseen kutsuvaa rohkaisevuutta, ja myös The Light of the End päättyy lohdullisesti. Gubaidulinan musiikille on ominaista synkkyys, mutta se tarjoaa aina myös näkymän siihen, miltä tasapaino voisi näyttää.
Sofija Gubaidulina: The Wrath of God (2019). Berliinin filharmoninen orkesteri, joht. Kirill Petrenko. Ote konsertista tammikuulta 2025.
Sofija Gubaidulinan sävelkieli rakentuu kahdelle asialle, jotka molemmat olivat Neuvostoliitossa pannassa: uskonnollisuus ja modernistisuus. Kielletyt elementit asettuivat Gubaidulinalle vastaavuussuhteeseen toisiinsa nähden: modernit keinovarat, kuten sävellajittomuus ja epätavalliset soittotavat, alkoivat tarkoittaa hänelle kurottumista kohti hengellistä ulottuvuutta.
Ateistisessa kodissa kasvanut Gubaidulina omien sanojensa mukaan ”tunnisti Jumalan”, kun sattui lapsuudessaan näkemään ortodoksisen ikonin. Ikoneille ominainen kaksiulotteinen, geometrinen symbolisuus kuuluu Gubaidulinan musiikissa sävelmuotojen välisissä suhteissa. Linjoina, viivoina, kenttinä ja kuvioina, jotka latautuvat henkisistä merkityksistä. Hän itse kutsui sitä ”soitinsymbolismiksi”: viivat, joita soittimet yhdistelevät pisteestä pisteeseen piirtävät olemassaolon draamaa. Siinä on karuutta ja kirkkautta, syvyyttä ja tummuutta, jossa tunnustellaan tietä kohti ihmisenä olemisen ydintä.
Tämä draama kuuluu erityisen hyvin Gubaidulinan viimeisiin sävellyksiin lukeutuvassa viulukonsertossa Dialog: Ich und Du (Vuoropuhelu: Minä ja sinä), joka kantaesitettiin 2018. Filosofi Martin Buberin Ich und Du -kirjan (1923) innoittama konsertto toimii suoranaisena Gubaidulinan ajattelun testamenttina tai vähintään tiivistymänä. Hänen musiikissaan kurotutaan jatkuvasti kahteen suuntaan, toisaalta itseen ja muihin ihmisiin, toisaalta jumaluuteen. Äänten ja soitinten keskinäiset suhteet ovat vuoropuhelua sisä- ja ulkopuolen, ytimen ja äärettömyyden välillä, rakentavat intensiivistä analyysiä ihmisen paikasta vuorovaikutussuhteiden kudelmassa.
Gubaidulina: Aurinkolaulu (1997). Fransiskus Assisilaisen rukouksiin perustuva teos kuorolle, sellolle ja lyömäsoittimille syntyi sellisti Mstislav Rostropovitšille. Sen himmeän ja kirkkaan välillä leiskahteleva, mystinen sointimaailma on tyypillistä Gubaidulinaa. Slovenian kamarikuoro johtajanaan Kaspars Putniņš sekä sellisti Gal Faganel taltioivat teoksen Slovenian filharmonisen orkesterin salissa 2014.
Neuvostoliitossa Gubaidulina oli kaksinkertainen kapinallinen sekä musiikkinsa intohimoisen hengellisyyden että abstraktin modernisminsa vuoksi. Opiskeluaikanaan hän joutui kuulemaan, että oli valinnut ”erheellisen polun”. Silloin vanhempi säveltäjäkollega Dmitri Šostakovitš otti hänet syrjään ja kehotti jatkamaan tuolla polulla.
Jo varhaisissa teoksissa hahmottuu Gubaidulinalle ominainen tyyli, kirkkaus, joka piirtyy uhmakkaasti varjoja vasten. Monesti soittimet tai ihmisäänet leikkaavat esiin salamaniskuin tavoin. Äänet ovat kuin loitsuja, ennustuksia, julistuksia tai ekstaattisia rukouksia.
Ennen muuttoaan länteen Gubaidulina löysi elokuvasäveltämisestä keinon vältellä sensuuria. Neuvostoliitossa tehtiin valtavasti elokuvia, eikä niiden musiikkia kontrolloitu yhtä tarkasti kuin konserttilavoja. Gubaidulina sävelsi suuren määrän musiikkia mitä erityyppisimpiin elokuviin lastenanimaatioista dokumentteihin. Samalla hän pystyi kehittämään sävellystekniikkaansa ja kokeilemaan erilaisia ideoita.
Gubaidulina ei ollut yksin. Neuvostosysteemi alkoi natista liitoksissaan, ja taiteilijat koettelivat virallisen linjan rajoja yhä kiivaammin. Gubaidulinan ohella esimerkiksi Arvo Pärt ja ukrainalainen Valentin Silvestrov ahmivat salassa länsimaista musiikkia, 1900-luvun alun wieniläisistä modernisteista Stockhausenin ja Xenakiksen kaltaisiin aikansa avantgardesäveltäjiin. Samaan aikaan Gubaidulina löysi inspiraatiota myös Neuvostoliiton alueen alkuperäiskansojen musiikista.
Toinen tärkeä suunta oli musiikin historia, etenkin J.S. Bach. Bachin aave häälyy jossain määrin aina Gubaidulinan musiikin taustalla, joskus etäämpänä, joskus aivan lähellä, kuten Chaconnessa pianolle (1962) tai Johannes-passiossa (1999). Yhteistä molemmille säveltäjille on uskonnollisuuden ilmentäminen tavalla, joka on samaan aikaan henkilökohtaista ja universaalia.
In Croce (1979) uruille ja sellolle on Gubaidulinan soitetuimpia kamariteoksia. Jylhän staattinen ja loitsumaisesti väreilevä teos ilmentää hyvin hänen tapaansa säveltää soittimille graafisia ääriviivoja, jotka saavat symbolisia merkityksiä – välillä visuaalisen notaation keinoin, kuten videossa näkyvästä nuotista voi havaita. Teoksen nimi tarkoittaa ristinmuotoista. Tässä kuullaan versio sellolle ja bayan-harmonikalle.
Tunnetuin Gubaidulinan Bachiin kytkeytyvistä teoksista on viulukonsertto Offertorium (1980), joka latvialaisviulisti Gidon Kremerin myötä levisi länteen – Kremer oli saanut poikkeusluvan konsertoida Neuvostoliiton ulkopuolella – ja nosti Gubaidulinan kansainväliseen kuuluisuuteen. Pian hänelle alkoivat esittää sävellystilauksia Euroopan ja Yhdysvaltojen merkittävimmät orkesterit.
Puolituntinen Offertorium ammentaa Bachin arvoituksellisesta fuugakokoelmasta Musikalisches Opfer (Musiikillinen uhrilahja, 1747), mutta yhtä lailla Kremerin intensiivisestä viulismista. Viulu liitelee mystisen kauneuden ja kauhistuttavien syvänteiden halki lopun henkeäsalpaavaan koraaliin. Otsikko on merkitykseltään monisyinen. Se viittaa ehtoolliseen, lahjan vastaanottamiseen, uhrautumiseen, antautumiseen. Gubaidulinan mielestä Kremer antautui soittaessaan täydellisesti viulun äänelle.
Tätä Gubaidulinan musiikki ehdottaa kuulijallekin. Hänen teoksissaan valtavien vastakohtien, syvyyden ja korkeuden, pimeyden ja valon välille aukeaa kirkas tila, jonka äärellä säveltäjän päättäväinen, järkkymätön ääni tuntuu sanovan: uskallatko katsoa tähän peiliin?
Auli Särkiö-Pitkänen | aesarkio.wordpress.com
Sofija Gubaidulina | Boosey & Hawkes
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Anna Clyne – mielikuvitusmusiikki pohtii muistia • Mythologies [2020]
Arvo Pärt – rauhan säveltäjä • Arvo Pärt: Live [2017]
Cecilia Damström antaa soivan muodon aikamme kysymyksille • Unrecorded [2023]
Clara Iannotta – hälyn kuvanveistäjä • Moult [2021]
George Benjamin ja Martin Crimp ovat nykyoopperan täydellinen työpari • Into The Little Hill [2008] • Written On Skin [2013] • Lessons In Love And Violence [2019]
Helvi Leiviskä – ohittamaton suomalaissinfonikko • Orchestral Works Vol. 1 [BIS 2023] • Piano Concerto Op. 7 & Symphony No. 1 [Hänssler Classic 2023]
John Eliot Gardiner laittaa klassikot tanssimaan • Monteverdi: Vespro della beata vergine [Archiv / DG 1990]
J. S. Bach – räiskyvän dramaattinen kärsimyskertomus • Johannes-Passio, BWV245Kaija Saariaho 70 vuotta – oma kieli pysyy mutta ei jähmety • Works For Cello [2022]
Kajsa Dahlbäck löysi barokin luostareista naisen äänen • Earthly Angels [2018] • La rêveuse [2021]
Kalevi Ahon musiikki on kuin luontoon astumista • Sinfonia 8 & Pergamon [1994] • Concertos For Recorder And Tenor Saxophone & Sonata Concertante For Accordion And Strings [2023]
Lotta Wennäkoski – orkesteritaituri kansainvälisessä nosteessa • Flounce, Sigla, Sedecim [2023]
Minna Leinonen lähestyy vaikeita aiheita älyllä ja aisteilla • 12 Premieres [2023] • Finnish Accordion Concertos [2024]
Outi Tarkiainen – luonnon- ja elämänvoimien säveltäjä • The Earth, Spring’s Daughter | Saivo [2020]
Pehr Henrik Nordgren – jouset kirkastavat pohjoisen ahdistuksen • A Letter To The Other Side [2024] • Lamentations [2009]
Sebastian Fagerlund saa orkesterin myllertämään myyttisesti • Stonework, Drifts, Transit [2018] • Water Atlas, Nomade [2021]
💿
Sofija Gubaidulina
Finna.fi
Offertorium • Hommage à T. S. Eliot Gidon Kremer, viulu • Boston Symphony Orchestra, joht. Charles Dutoit | Deutsche Grammophon 1989
Garten Von Freuden Und Traurigkeiten • String Trio • Seven Words [Lockenhaus collection, vol. 10] Irena Grafenauer, huilu • David Geringas, sello • Isabelle van Keulen, viulu | Philips 1992
Silenzio • De Profundis • Et Exspecto • In Erwartung Geir Draugsvoll, harmonikka • Arne Balk Möller, viulu • Henrik Brendstrup, sello • The Rascher Saxophone Quartet • Kroumata Percussion Ensemble | BIS 1995
In Tempus Praesens • Glorious Percussion Vadim Gluzman, viulu • Lucerne Symphony Orchestra, joht. Jonathan Nott | BIS 2011
The Canticle Of The Sun • The Lyre Of Orpheus Gidon Kremer, viulu • Marta Sudraba, sello • Nicolas Altstaedt, sello | ECM Records 2012
Dialog: Ich und Du • The Wrath of God • The Light of the End Gewandhausorchester Leipzig, joht. Andris Nelsons • Vadim Repin | Deutsche Grammophon 2021
🎥🎵
DVD
Sofija Gubaidulina
Finna.fi
Sophia – Biography Of A Violin Concerto Ohjaaja Jan Schmidt-Garre, 56 min. | Arthaus Musik 2011
📚
Lue lisää Sofija Gubaidulinasta
Finna.fi
Musiikin toinen sukupuoli – naissäveltäjiä keskiajalta nykyaikaan Pirkko Moisala & Riitta Valkeila, 268 sivua | Kirjayhtymä 1994
Sofia Gubaidulina – A Biography Michael Kurtz • Foreword by Mstislav Rostropovitš • Translated by Christoph K. Lohmann • Edited by Malcolm Hamrick Brown, 335 sivua | Indiana University Press 2007
📚
Lue Martin Buberia
Finna.fi
Ich und Du | Insel-Verlag 1923 • Hegner 1966 • Schneider 1977 & 1983
Offertorium • Hommage à T. S. Eliot • 1989
Spotify
Dialog: Ich und Du • The Wrath of God • The Light of the End • 2021
Spotify
Offertorium • Hommage à T. S. Eliot • 1989
Dialog: Ich und Du • The Wrath of God • The Light of the End • 2021
