PJ Harvey: To Bring You My Love – himosta ja kaipauksesta

To Bring You My Love | Island 1995

PJ Harvey: To Bring You My Love (1995).

1990-luvun popkulttuurin suuri paradoksi oli se, miten vaihtoehtomusiikista tuli valtavirtaa ja vanha mainstream ajautui marginaaliin ilman, että niiden tarvitsi vaihtaa nimikkeitä keskenään. Hullunkurisuudestaan huolimatta kehitys eteni hyvään suuntaan. Kun ”alternative” ja ”indie” alkoivat kuvata estetiikkaa aseman sijasta ja niistä tuli myyntivaltteja, suurelle yleisölle paljastui artisteja, jotka muuten olisivat olleet tuomittuja tai siunattuja levyttämään paljon pienemmissä ympyröissä.

Yksi heistä on Polly Jean Harvey, lokakuussa 1969 syntynyt brittiläinen laulaja, muusikko ja lauluntekijä, joka teki läpimurtonsa vuoden 1995 mestarillisella To Bring You My Lovella.

PJ Harvey. Kuva: Maria Mochnacz.
PJ Harvey. Kuva: Maria Mochnacz

To Bring You My Love on PJ Harveyn kolmas albumi mutta ensimmäinen soololevy. Vaikka myös Dry (1992) ja Rid Of Me (1993) oli julkaistu hänen nimellään, ne olivat vakiintuneen bändin levytyksiä. Kun PJ Harvey Trio hajosi Rid Of Men kiertueiden jälkeen, sen laulaja-kitaristi tuli tärkeään käännekohtaan. Hän päätti jatkaa uraansa sooloartistina ja tehdä seuraavan levynsä uudelta pohjalta. To Bring You My Loven tuottivat Mark ”Flood” Ellis ja Harveyn vanha kaveri John Parish, ja sillä soitti Nick Cave & The Bad Seedsin Mick Harvey. Kaikki kolme jäivät PJ Harveyn maailmaan enemmän tai vähemmän pysyvästi.

PJ Harvey: C’mon Billy

To Bring You My Loven soidessa on vaikea uskoa, että Harvey kirjoitti levyn biisit peribrittiläisissä peltomaisemissa ja äänitti ne syksyisessä Lontoossa. Se on hänen monitahoisen tuotantonsa ehdottomasti amerikkalaisin osa. Sen amerikanmeininki ei ole kaupallista, kosiskelevaa ja suurieleistä, vaan jotakin paljon juurevampaa, syvempää, synkeämpää ja eläimellisempää. Eurooppalaisuuden läpi suodatettua amerikkalaista gotiikkaa, kenties.

To Bring You My Loven kuuma alt.blues piirtää mielenmaisemiinsa tyhjyyttä huokuvia aavikoita, ukkospilvien peittelemiä maissipeltoja ja subtrooppisia alligaattorirämeitä. Painostavan vanhatestamentilliset laulut kertovat tuskallisesta kaipauksesta, himosta, piinaavasta yksinäisyydestä, menetyksestä ja vapahduksen tavoittelusta, siunatun pyhän henkisyyden ja kirotun syntisen ruumiillisuuden kamppailusta. Harvey ei sorru virttyneisiin kliseisiin tai kankeisiin kaavoihin vaan käyttää bluesin henkeä taitavasti siihen, mihin se on alun perinkin tarkoitettu: sisäisen kamppailun kuvastamiseen ja lohdun tavoitteluun.

PJ Harvey: Down By The Water

Albumi on hyvin moni-ilmeinen, ja sen tunnelma vaihtelee biisistä toiseen mielialan lailla. ’To Bring You My Love’ ja ’Send His Love To Me’ jalostavat samaa tuhoavan ikävän teemaa, toinen hiipivään aavikkobluesiin, toinen tiukasti kompattuun ja jousien hyväilemään folk rockiin. Päällekäyvän ’Meet Ze Monstan’ ja kiimaisen ’Long Snake Moanin’ muriseva rock henkii toisenlaista uhkaa kuin hillityn painostavat ’Working For The Man’ ja ’Teclo’ tai utuinen, kiehtovasti nimetty ’I Think I’m A Mother’. Miltei huomaamattomat viittaukset Captain Beefheartiin ja Leadbellyyn käyvät kunnianosoituksista.

Sinkuiksi levy-yhtiö lohkaisi levyn päällisin puolin helpoimmat biisit, mutta akustisen kitaran kuljettama melankolinen ’C’Mon Billy’ ja hivelevän hiljainen ’Down By The Water’ saattavat silti olla maailman ainoat yksinhuoltajan ikävästä ja lapsenmurhasta kertovat Top 40 -singlet. To Bring You My Lovesta tuli PJ Harveyn suosituin albumi – sitä on myyty maailmanlaajuisesti yli miljoona kappaletta. Hänen tuotannossaan se onkin kaikesta itsetutkiskelustaan huolimatta helpoimmin lähestyttävästä päästä. Osansa menestykseen oli varmasti silläkin, että Harvey sai U2:n managerin Paul McGuinnessin hoitamaan asioitaan.

PJ Harvey: To Bring You My Love

To Bring You My Lovesta ei löydä joka kuuntelulla jotakin uutta, mutta se huokuu ajattomuutta, josta ei voi kasvaa yli ja joka pitää sen vaikuttavana ihan ilman nostalgian apua. Vaikka To Bring You My Love tarvitsi 1990-lukua päästäkseen kuuluville, se on hyvin sielukas levy verrattuna moniin muihin saman aikakauden vaihtoehtojulkaisuihin. Sellaisiin muotituotteisiin, joita määritti enemmän se, mitä ne yrittivät olla ja toisaalta eivät halunneet edustaa kuin se, mitä omaa sanottavaa niillä oli.

Itse asiassa To Bring You My Love on hyvin sielukas levy verrattuna ihan mihin tahansa.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

PJ Harvey | kotisivu
PJ Harvey | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Amyl And The Sniffers: Comfort To Me – Pyhän yksinkertaisuuden kirkossa
Björk: Debut – oudosti välkkyvä tähti
Florence + The Machine: Dance Fever – valintojen hinta
Kate Bush: Hounds Of Love – kun mestariteos on myös kaupallinen menestys
Mad Juana: Skin Of My Teeth – Sami Yaffa uudella mukavuusalueella
Madonna: Ray Of Light – electronican ja elämän äärellä
Marianne Faithfull: Broken English – uuden ajanlaskun alku
Mary J. Blige • Riutunut sielu jatkaa pakoaan – Mary J. Bligen tarina soulin ja hiphopin tienristeyksestä
Morphine: The Night – tie yön syliin
Myrkur ei asetu aloilleen • Spine
Neil Young: After The Gold Rush – elokuvaton soundtrack
Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree – pimeä tie kohti valoa
Patti Smith: Horses – runon ja rockin liitto

Peter Gabriel [1] 1977–1985 • Progeyhtyeen keulakuvasta omavaraiseksi sooloartistiksi
Peter Gabriel [2] 1986–2023 • Taiderockin vanhempi valtiomies
Prefab Sprout: Crimson/Red – lauluntekoa suoraan sydämestä
Radiohead: A Moon Shaped Pool – takaisin epätodellisuuteen
Sami Yaffa: The Innermost Journey To Your Outermost Mind – basisti läpäisee pasianssin
St. Vincent: Daddy’s Home – kohtauksia selviytymisestä
Suzanne Vega [1] 1985–1992 • Metropolin uusi tähti
Suzanne Vega [2] 1996–2022 • Lauluja ja tarinoita New Yorkista ja elämästä
The Boys Next Door ja The Birthday Party – Nick Caven esihistoria
The Divine Comedy: Foreverland – vihdoinkin onnen satamassa
The National: High Violet – kaunis ja yksinäinen
Tina Turner: Private Dancer – uudistumisen ihme
Tom Waits: Bone Machine – läpimurto tuntemattomaan
Tori Amos: Little Earthquakes – rehellistä lauluntekijyyttä

💿
PJ Harvey
Finna.fi

1990-luku

Dry | Too Pure 1992
Rid Of Me | Island Records 1993
4-Track Demos | Island Records 1993
To Bring You My Love | Island Records 1995
Dance Hall At Louse Point (with John Parish) | Island Records 1996
Is This Desire? | Island Records 1998

2000–2009

Stories From The City, Stories From The Sea | Island Records 2000
Uh Huh Her | Island Records 2004
White Chalk | Island Records 2007
A Woman A Man Walked By (with John Parish) | Island Records 2009

2010-luku

Let England Shake | Island Records 2011
The Hope Six Demolition Project | Island Records 2016
All About Eve – Original Music By PJ Harvey | Lakeshore Records/Invada Records 2019

2020-luku

Dry – Demos | Island Records/UCM 2020
I Inside The Old Year Dying | Partisan Records 2023

📚
Lue lisää PJ Harveysta • Read more about PJ Harvey
Finna.fi

PJ Harvey – Siren Rising  James R. Blanford, 280 pages | Omnibus 2004
100 Years Of British Music – A Photographic Tribute To Some Of The Greatest Songwriters And Composers Of All Time  Guy Fletcher, 272 pages | Omnibus 2014

📱
To Bring You My Love
Spotify

PJ Harvey: To Bring You My Love (Island 1995).
P J Harvey: To Bring You My Love • Island 1995
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *