Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree – pimeä tie kohti valoa

Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree (Bad Seed Ltd, 2016)

Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree (2016).Skeleton Treetä on mahdotonta kuunnella ajattelematta olosuhteita, joissa se on tehty. Se on ensimmäinen albumi, jonka Nick Cave on julkaissut lapsensa kuoleman jälkeen. Hänen Arthur-poikansa putosi Brightonissa kalliolta heinäkuussa 2015 ja menehtyi saamiinsa vammoihin vain viisitoistavuotiaana.

Tuo tieto vaikuttaa jopa siihen, miltä levy näyttää. Ennen Skeleton Treen kuuntelemista vaikuttaa erehdyttävästi siltä, että sen kuvaruutukansi on musta. Ei sellainen metallicamusta, josta voisi valoa vasten tiirailemalla bongata rajun käärmeen, vaan musta kuin olemattomuus ennen elämän valonpilkahdusta ja sen jälkeen.

Nick Cave. Kuva: Kerry Brown, Playground Music.

Nick Cave. Kuva: Kerry Brown, Playground Music.

Muutaman kuuntelun jälkeen alkaa kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei kansi ole niinkään musta kuin tyhjä. Ehkä edes tuhannen sanan veroinen kuva ei riitä kertomaan, mitä levy sisältää. Vaikka levyn avaava Jesus Alone painaa kipukohtaa heti sanoituksen alkuriveillä, kenties Cave (s. 1957) kuitenkin haluaa jokaisen kuulijan käärivän musiikin omiin mielikuviinsa.

Skeleton Tree on varmasti syntynyt suurelta osin siitä, mitä lapsen kohtalo on Cavessa herättänyt. Surun, rakkauden, tyhjyyden, raivon, syyllisyyden, ikävän ja muiden (irrationaalistenkin) tunteiden sekamelska löytyy siltä helposti. Samoin hämmennys kaiken tarkoituksettomuudesta ja siitä, ettei elämä ole enää entisellään. Cave ei ole koskaan kuulostanut yhtä hauraalta kuin Girl In Amberissa, joka on levyn riipaisevin kappale. Tapahtuneen valossa tuntuu kuitenkin tungettelevalta alkaa tehdä oletuksia siitä, mitä sanoittaja kenties on saattanut ajatella yksittäisiä rivejä kirjoittaessaan.

Rummut ja perkussiosoittimet ovat Skeleton Treellä sivuroolissa, samoin koko The Bad Seeds -bändi, ja kokonaisuutta kannattelee Caven ääni. Sillä tavalla levylle on luotu harras ja pysähtynyt tunnelma. Jokainen kappale on pinnalta hiljainen, mutta sisällä velloo tuskainen levottomuus, joka voi ilmetä yhtä hyvin Jesus Alonen painostavana dronena, Anthrocenen hiljaisena myrskynä tai I Need Youn anovana melodiana.

Skeleton Tree vie pimeisiin paikkoihin mutta johdattaa myös ulos niistä. Lopullisuus on läsnä myös Skeleton Treen toiseksi viimeisessä kappaleessa Distant Skyssa, mutta se huokuu armoa ja levollisuutta. Niin tekee myös nimikappale, joka päättää albumin valonkajastukseen. Skeleton Treen viimeiset sanat ovat ”and it’s alright now”, ja toivo on käsin kosketeltavissa.

Nick Cave – laulu, piano, sähköpiano, syntetisaattori, vibrafoni
Warren Ellis – syntetisaattori, loopit, sähköpiano, piano, baritonitenorikitara, viulu, alttoviulu, rumpuohjelmointi, taustalaulu
Martyn Casey – basso
Thomas Wydler – rummut
Jim Sclavunos – perkussiot, vibrafoni, putkikellot, taustalaulu
George Vjestica – akustinen kitara, taustalaulu

Else Torp – laulu
Ellie Wyatt – viulu
Charlotte Glason – alttoviulu
Joe Giddey – sello

Samaan aikaan albumin kanssa julkaistiin dokumenttielokuva One More Time With A Feeling, jonka tehtävänä on pitää perheen suru yksityisenä. Cave ei halua antaa haastatteluja Skeleton Treen tiimoilta, koska tragedian julkista puimista olisi vaikeata välttää.

En katsonut elokuvaa ennen Skeleton Treen kuuntelemista enkä ole nähnyt sitä tätä kirjoittaessanikaan. Olisi kiehtovaa tietää, miltä albumi kuulostaisi, ellen tietäisi mitään Arthur Caven kohtalosta. Luultavasti se tuntuisi silloinkin hyvin henkilökohtaiselta levyltä, jota ei heitetä soimaan hetken mielijohteesta. Skeleton Tree on surun kyllästämä albumi, jonka soidessa suljetaan verhot ja hiljennytään. Se kertoo asioista, jotka on pakko hyväksyä.

Ari Väntänen
www.arivantanen.com

Nick Cave kotisivu

Levyhyllyt:
Nick Cave & The Bad Seeds
From Her To Eternity (1984)
The Firstborn Is Dead (1985)
Kicking Against The Pricks (1986)
Your Funeral… My Trial (1986)
Tender Prey (1988)
The Good Son (1990)
Henry’s Dream (1992)
Let Love In (1994)
Murder Ballads (1996)
The Boatman’s Call (1997)
No More Shall We Part (2001)
Nocturama (2003)
Abattoir Blues/The Lyre of Orpheus (2004)
Dig, Lazarus, Dig!!! (2008)
Push The Sky Away (2013)
Skeleton Tree (2016)

Lue lisää:
Kirjoja Nick Cavesta
Cave, Nick: Meet Me At The Center Of The Earth, 248 sivua. (Yerba Buena Center for the Arts, 2009).
Johnston, Ian: Bad Seed – The Biography Of Nick Cave, 344 sivua. (Little, Brown and Company 1995, Abacus 1997).
Barker, John: The Art Of Nick Cave – New Critical Essays, 282 sivua. (Intellect 2013).
Dax, Maximilian & Beck, Johannes: The Life And Music Of Nick Cave : An Illustrated Biography, 174 sivua. (Die Gestalten Verlag 1999).
Hanson, Amy: Kicking Against The Pricks – An Armchair Guide To Nick Cave, 192 sivua. (Omnibus 2005).

Nick Caven kirjoja
Cave, Nick: King Ink, 193 sivua. (Black Spring Press 1988).
Cave, Nick: Kun aasintamma näki Herran enkelin, 325 sivua. (Like 1992).
Cave, Nick: And The Ass Saw The Angel (Black Spring Press, Harper Collins 1990).
Cave, Nick: King Ink II, 193 sivua. (Black Spring Press 1997).
Cave, Nick: Bunny Munron kuolema, 238 sivua. (Like 2010).
Cave, Nick: The Death Of Bunny Munro, 278 sivua. (Canongate 2009).
Cave, Nick: The Complete Lyrics 1978–2013, 528 sivua. (Penguin Books 2013).
Cave, Nick: The Sick Bag Song, 176 sivua. (Canongate 2015).
Cave, Nick: Balladi pahasta olosta, 169 sivua. (Like 2015).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *