Duff McKagan – luoteisen maan punkkari

📚 It’s So Easy (ja muita valheita)
📚 How To Be A Man (And Other Illusions)
Duff McKagan • Vuodet 1980–1984

Michael Andrew ”Duff” McKagan (s. 1964) tunnetaan parhaiten suuren Guns N’ Rosesin basistina ja yhtenä Hollywoodin hard rockin tunnetuimmista naamoista. Hän on kuitenkin tehnyt paljon muutakin kuin Appetite For Destructionin – kuten toiminut kolumnistina ja kirjailijana, piipahtanut bändeissä Alice In Chains ja Jane’s Addiction, bassotellut Velvet Revolverin, Neurotic Outsidersin ja Kings Of Chaosin kaltaisissa superyhtyeissä, suorittanut yliopistotutkinnon liiketaloudessa, pyörittänyt omia bändejään, päihittänyt pahan päihdeongelman ja levyttänyt sooloartistina.

Vähimmälle huomiolle on jäänyt se, mistä McKagan on tullut. Hän on kotoisin Seattlesta ja operoi teinivuosinaan Yhdysvaltain luoteisosien punkskenessä. Teini-ikäinen Duff oli raivaamassa tietä sille ilmiölle, joka 1990-luvulla opittiin tuntemaan Seattle-soundina.

Vains: You May Not Believe In Vains But You Cannot Deny Terror • 1980
School Jerks • The Fake • The Loser

McKaganin ensimmäinen bändi oli Vains. Vuonna 1980 seattlelainen No Threes Records julkaisi bändin ensimmäisen levyn, EP:n You May Not Believe In Vains. Sillä oli mukana kuusitoistavuotiaan McKaganin kirjoittama ja laulama The Fake – hänen kaikkien aikojen ensimmäinen oma biisinsä. ”Yhtäkkiä en halunnut tehdä mitään muuta kuin soittaa musiikkia. Yötä päivää”. hän kirjoitti ensimmäisessä kirjassaan It’s So Easy And Other Lies ensimmäisen keikkansa tunnelmista. ”Opettelin soittamaan eri instrumentteja, jotta voisin liittyä bändeihin soittamaan mitä tahansa.”

Se oli toimiva idea: McKagan pääsi rumpaliksi Fastbacksiin. Vuonna 1979 perustettu punkbändi tuli ajan mittaan tunnetuksi siitä, että sen rumpali vaihtui usein. McKagankaan ei pysynyt pestissään pitkään, mutta oli kuitenkin mukana yhtyeen ensimmäisellä singlellä. No Threes Records julkaisi singlen It’s Your Birthday//You Can’t Be Happy vuonna 1981. Fastbacks jatkoi toimintaansa vuosituhannen vaihteeseen saakka ja levytti muun muassa SubPopille.

Fastbacks: It’s Your Birthday • 1981

Fastbacksia seurasi raaka The Fartz, jossa McKagan soitti rumpuja 1982–1983. Hänen pestinsä yhdessä Seattlen ensimmäisistä hardcorebändeistä kesti vain muutaman kuukauden, mutta Duffin aikaisen The Fartzin tuotantoa saatiin lopulta levylle asti. 1980-luvun alun demoäänityksistä julkaistiin vuonna 1990 You, We See You Crawling -niminen levy. Ensimmäisen kerran The Fartz soi cd:ltä vuonna 1998, kun Alternative Tentacles julkaisi bändin koko tuotannon albumina nimeltä Because This Fuckin’ World Still Stinks.

The Fartzin aikoihin McKagan soitti myös kitaraa The Livingissä. Se oli paikallisesti suosittu bändi, joka kiehtoo vaihtoehtorockista viehättyneitä jälkipolvia eniten siksi, ettei se jättänyt jälkeensä mitään konkreettista. The Strangest Tribe -sivusto kutsuu The Livingiä “Seattlen suureksi kadonneeksi bändiksi.” Koska kaikki The Livingin musiikin taltioinnit, mikäli sellaisia on koskaan tehtykään, ovat kadonneet historian hämäriin, on luotettava rumpali Greg Gilmoren sanaan. Hän kuvaili bändiään suoraviivaiseksi power popiksi: ”Meillä oli laulaja, joka osasi oikeasti laulaa. Bändi oli melko samantyylinen kuin Agent Orange”.

The Fartz: Judgment Day

The Fartzista kehittyi muutaman kokoonpanonvaihdoksen kautta 10 Minute Warning, jossa McKagan soitti kitaraa. Alkuaikoina sen tärkein vaikuttaja oli Discharge, jonka kanssa se keikkailikin länsirannikolla. Musiikki kuitenkin muuttui – McKagan kertoo It’s So Easy and Other Liesissa 10 Minute Warningin alkaneen luoda uutta soundia leipääntymisen kautta: “Siinä vaiheessa monet skenessämme olivat kyllästyneet valmiiseen muottiin tehtyyn hardcoreen. 10 Minute Warningin ratkaisu oli hidastaa musiikkia reippaasi ja lisätä siihen liejuista, raskasta psykedeliaa.” ’Face First’ -biisin riffi ei ole kovin kaukana Guns N’ Rosesin ’You Could Be Minesta’ eikä biisin groove Seattle-rockin myöhempien aikojen grungetunnelmista.

10 Minute Warning: Face First

Alkuvuodesta 1984 10 Minute Warning oli yksi Luoteis-Yhdysvaltain tunnetuimmista marginaalipunkbändeistä. Se tosin ei tarkoittanut juuri muuta kuin parin sadan taalan keikkapalkkioita ja zinehaastatteluita, mutta bändi oli saanut levytyssopimustarjouksen Alternative Tentaclesilta ja äänitti demoja albumia varten.   Saman vuoden kesään mennessä bändi oli jo hajonnut. Joillakin sen jäsenillä oli huumeongelmia, eivätkä he olleet kaupungin muusikkopiireissä yksin. McKaganista alkoi tuntua, että Seattle saattaisi vielä käydä hengen ja terveyden päälle. Bändihommat eivät muutenkaan tuntuneet enää etenevän mihinkään kotikaupungissa.

Duff McKagan jätti päivätyönsä seattlelaisessa kahvilassa, työnsi Hanoi Rocksin Two Steps From The Moven automankkaan ja lähti ajamaan kohti Los Angelesia.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Duff McKagan | kotisivu
Duff McKagan | Facebook
Guns N’ Roses | kotisivu
Guns N’ Roses | Facebook

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

AC/DC: Power Up [2020] – virta on kytketty
Alice In Chains: Rainier Fog [2018] – sumusta selviytyneet
Deep Purple: Whoosh! [2020] – loppu ei tullutkaan
Def Leppard: Hysteria [1987] – hard rockin valovoimaa
Dio: Holy Diver [1983] – suuri ääni itsenäistyy
Faith No More – sääntöjä ei ole • The Real Thing [1989] • Angel Dust [1992]
Green River: Dry As A Bone [1987 • 2019] – grungen juurilla
Guns N’ Roses: Appetite For Destruction [1987] – hard rockin kunnianpalautus
Havana Black: Indian Warrior – huonon onnen soturit
Hole: Celebrity Skin – kun irvistys kietoutuu hymyyn
Iggy Pop: Lust For Life – tanssia muurin harjalla
Iron Maiden: Powerslave – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin
Jack White: Fear Of The Dawn – Villin Jackin suklaalevy
Joan Jett & The Blackhearts: I Love Rock’n’Roll – kapinallisen läpimurto

Kaaos törkytehtaassa – Mayhemin ja Mötley Crüen kohutut saagat
Lou Reed & Metallica: Lulu – nainen miesten maailmassa
Mad Season: Above – suuri sisäinen kamppailu
Mark Lanegan: Whiskey For The Holy Ghost – Seattlen surujuhlan soundtrack
Melrose • Melrosen rockissa on rollia • Melrose [1986]
Metallica: The $5.98 E.P. • Garage Days Re-Revisited – elonmerkkejä autotallista
Michael Monroe: One Man Gang – jengi soittaa sydämestä
Misfits: Walk Among Us – kauhupunkin klassikko
Motörhead: Clean Your Clock – lopunajan dokumentti
Ozzy Osbourne: The Ultimate Sin – omituinen ajankuva
Pearl Jam: Ten – grungen elävä klassikko
Slash featuring Myles Kennedy & The Conspirators: 4 – rock’n’roll-synergiaa
Zodiac Mindwarp and The Love Reaction – rockia ja rockparodiaa

Duff McKagan
Finna.fi

Believe In Me | Geffen Records 1993
How To Be A Man • EP | 2016
Tenderness | Universal Music Enterprises 2019
Lighthouse | The World Is Flat 2023

Duff McKagan’s Loaded
Finna.fi

Dark Days | Pimp Records 2001
Sick | Century Media 2009
The Taking | Armoury Records 2011

The Fartz

You, We See You Crawling | 1990

10 Minute Warning

10 Minute Warning | 1998

Neurotic Outsiders
[Duff McKagan • John Taylor • Matt Sorum • Steve Jones]
Finna.fi

Neurotic Outsiders | Maveric/WEA 1996

Velvet Revolver
[Duff McKagan • Slash • Matt Sorum • Dave Kushner • Scott Weiland]
Finna.fi

Contraband | RCA 2004
Libertad | RCA 2007

Walking Papers
Finna.fi

Walking Papers | 2013
WP2 | Loud & Proud Records 2018

Guns N’ Roses
Finna.fi

Gilby Clarke
Finna.fi

Pawnshop Guitars | Virgin Records 1994
The Hangover | Steamhammer/Paradigm Records 1997
Rubber | Steamhammer 1998
Swag | Gilby Clarke/Spitfire 2001

Izzy Stradlin
Finna.fi

Izzy Stradlin & The Ju Ju Hounds | Geffen Records 1992
117° | Geffen Records 1998
River | Sanctuary Records 2001

Slash’s Snakepit
Finna.fi

[Slash • Gilby Clarke • Eric Dover • Mike Inez • Matt Sorum]

It’s Five O’Clock Somewhere | Geffen Records 1995

[Slash • Rod Jackson • Ryan Roxie • Johnny Griparic • Matt Laug]

Ain’t Life Grand | Koch Records 2000

Slash
Finna.fi

[Slash • Chris Chaney • Josh Freese • Lenny Castro
+🎙Ian Astbury • Ozzy Osbourne • Fergie • Myles Kennedy • Chris Cornell • Andrew Stockdale • Adam Levine • Lemmy Kilmister • Kid Rock • M. Shadows • Rocco DeLuca • Iggy Pop • Koshi Inaba • Cypress Hill • Nick Oliveri • Beth Hart • Alice Cooper • Nicole Scherzinger]

Slash | Roadrunner Records/Dik Hayd Records 2010

[Slash • Johnny Griparic • Teddy Andreadis • Michael Jerome • Tash Neal
+ 🎙️ Gary Clark Jr • Billy F. Gibbons • Chris Stapleton • Dorothy • Iggy Pop • Paul Rodgers • Demi Lovato • Brian Johnson • Chris Robinson • Beth Hart
+ Steven Tyler]

Orgy Of The Damned | Gibson 2024

Slash featuring Myles Kennedy & The Conspirators
Finna.fi

Apocalyptic Love | Roadrunner Records/Dik Hayd Records 2012
World On Fire | Roadrunner Records/Dik Hayd Records 2014
Living The Dream | Roadrunner Records/Snakepit Records 2018
4 | Gibson Records/BMG 2022

Duff McKagan: It's So Easy (och andra lögner) – en självbiografi av basisten från Guns N' Roses & Velvet Revolver. — **Duff McKaganin** elämäkerrallinen ruotsiksi: *It’s So Easy (och andra lögner) – en självbiografi av basisten från Guns N’ Roses & Velvet Revolver*. Käännöksen teki **Christian Ekvall**.

Lue lisää Duff McKaganista
Finna.fi

It’s So Easy (ja muita valheita), Duff McKagan & kääntäjä Pekka Tuomisto, 408 sivua | Otava 2012
It’s So Easy (och andra lögner) – en självbiografi av basisten från Guns N’ Roses & Velvet Revolver, Duff McKagan & översättare Christian Ekvall, 382 sidor | Ica 2011 • Ponto Pocket 2012
It’s So Easy (And Other Lies) – The Autobiography Duff McKagan, 366 sivua | Orion 2011 & 2012
How To Be A Man (And Other Illusions) Duff McKagan & Chris Kornelis, 304 sivua | Da Capo Press 2016

Lue lisää Duff McKaganista
Soundi

”Minun piti olla se tyyppi, joka pitää kaiken hallinnassa” Aki Nuopponen | Soundi 10/2023 • S. 30–36

Lue lisää Slashistä
Finna.fi

Slash Slash & Anthony Bozza & kääntäjä K. Männistö, 481 sivua | Like 2009
Slash – The Autobiography Slash & Anthony Bozza, 481 sivua | Harper Entertainment 2007 • Harper Collins 2008

Lue lisää W. Axl Rosesta
Finna.fi

W.A.R – W. Axl Rose Mick Wall & kääntäjä Jorma-Veikko Sappinen, 365 sivua | Like 2011

Lue lisää Guns N’ Rosesista
Finna.fi

Guns N’ Roses – Watch You Bleed – koko ?!*@ tarina Stephen Davis & kääntäjä Petri Silas, 486 sivua | Johnny Kniga 2009 • Toinen painos 2010
Guns N’ Roses omin sanoin, Guns N’ Roses & Mark Putterford & kääntäjä Jukka Väänänen, 96 sivua | Tammi 1994
Viimeiset jättiläiset – Guns N’ Roses Mick Wall & kääntäjä Petri Silas, 567 sivua | Johnny Kniga 2017
Guns N’ Roses – The Most Dangerous Band In The World Mick Wall, 147 sivua | Sidgwick & Jackson 1991
Appetite For Destruction – sex, droger & Guns N’ Roses, Steven Adler & Lawrence J. Spagnola & översättare Lars Ahlström, 305 sidor | Pocketförlaget 2012
Sweet Child Of Mine – How I Lost My Son To Guns N’ Roses Deanna Adler & Lawrence J. Spagnola, 265 sivua | Monarch Publishing 2016
My Appetite For Destruction – Sex & Drugs & Guns N’ Roses Steven Adler & Lawrence J. Spagnola, 286 sivua | Harper Collins 2010
Guns N’ Roses – Reckless Life – A Graphic Novel Jim McCarthy & Marc Olivent, 160 sivua | Omnibus Press 2015

Lue lisää GN’R-albumista Appetite For Destruction
Finna.fi

Reckless Road – Guns N’ Roses And The Making Of Appetite For Destruction Mark Canter & Jason Porath & Jack Lue, 348 sivua | Shoot Hip Press 2007

Lue lisää grungesta ja rockista Seattlessa
Finna.fi

Kaikki rakastavat Seattlea – grungen tarina Mark Yarm & kääntäjä Jere Saarainen, 588 sivua | Like 2014
Everybody Loves Our Town – A History Of Grunge Mark Yarm, 567 sivua | Faber & Faber 2011 & 2017
Loser – The Real Seattle Music Story Clark Humphrey, 227 sivua | Feral House 1995
The Strangest Tribe – How A Group Of Seattle Rock Bands Invented Grunge Stephen Tow, 272 sivua | Sasquatch 2011

Levyhyllyt

Levyjä ja lukemista kirjastosta