Bloc Party: Hymns – sielua ja kiireettömyyttä

Hymns (Infectious, BMG, 2016)

Bloc Party: HymnsBrittiläisen indie rockin yksi tunnetuimmista yhtyeistä palasi viidennellä albumilla uudistuneena. Vuonna 2016 Kele Okereken johtama Bloc Party keskittyy houkuttelemaan kuulijaa aiempaa vaihtuvammin keinoin. Kiihkeän timmin toiminta-indien sijaan Hymns pikemminkin viettelee kuin tempaa mukaansa.

Albumin alkuhetkiä tahdittaa veikeä takauma New Orderin hitistä Blue Monday. Tutunoloinen bassorumpukuvio jää kuitenkin taakse nopeasti. The Love Within jatkuu ja vallan saa lähes huvittavan alituotettu tunnelma, jossa olo voi tuntua aluksi oudolta.

Vielä albumilla Four (2012) mukana olleet Matt Tong ja Gordon Moakes ovat jättäneet bändin. Uudessa nelikossa soittavat Okereken ja kitaristi Russell Lissackin lisäksi Justin Harris sekä Louise Bartle. Tosin Hymnsin äänitysten aikaan Bloc Party eli vielä siirtymävaihetta, ja rumpuja soittaa Bartlen sijaan tuuraaja Alex Thomas. Yhtyeen kokoonpanon muutoksilla on ollut vaikutusta.

Instrumenttien dempattu kuva kääntyy, kun aika on kypsä. On suorastaan juhlallista kun Only He Can Heal Me vaihtaa reilun kolmen (!) minuutin jälkeen kitarariffiin. Väliin ujutetaan sopivat annokset konenytkettäkin. Bloc Party on toki muuttanut musiikillista ilmettään aiemminkin, ja uusi BP-albumi herättää aina uteliaisuutta. Hymnsin kantavana voimana toimii yhä voimakkaammin vokalisti Kele Okereke. Instrumentaatio tuntuu toisinaan lähes raa’alta. Odottamattoman suora ja bluesahtavakin The Good News olisi istunut huonosti yhtyeen aiemmille levyille. Okereke on niin läsnä, että tumma ja kaikuisa Fortress istuu hyvin seuraavaksi raidaksi.

Different Drugs nojaa niukan tyylikkäällä kompillaan debyyttialbumin Silent Alarm suuntaan, mutta heijastaa tasapainoisempaa lauluntekoa. Biisi kasvaa komeaksi kokonaisuudeksi, vaikkei yritä olla massiivinen. Toinen pitkä raita My True Name yhdistää sekin huuhtovan – ellei jopa puhdistavan – kosketinsoitinmaailman hymyilevän vilpittömään kitarointiin. Jälleen kuljetaan newordermaista 80-luvun puolivälin tietä. Ehkä 2010-luvulla tehty Low-life kuulostaisi tältä? Hymnsin kolmantena singlenä julkaistiin Virtue:

Hymns sisältää kuunneltavaa ehkä määrällisesti vähemmän, kuin mihin Bloc Partyn albumeilta on totuttu. Sielua on sitäkin enemmän. Kenties tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Bändillä on diskografiassaan jo kaksi remix-levyä: Silent Alarm Remixed (2005) ja Intimacy Remixed (2009). Kuka tietää, jospa vitoslevyn inspiroimana meille irtoaa vielä extrapallo levystä Hymns.

Bloc Party. Kuva: Rachael Wright.

Bloc Party. Kuva: Rachael Wright.

Hymns
Kele Okereke – laulu
Russell Lissack – kitara
Justin Harris – bassokitara
Alex Thomas – rummut
Tuottajat: Roy Kerr ja Tim Bran

Hymns julkaistiin 2LP-painoksen lisäksi striiminä sekä kahtena erilaisena CD-laitoksena. Laajempi Deluxe Version sisältää neljä kiinnostavaa lisäraitaa (’Eden’, ’New Blood’, ’Paraíso’ ja ’Evening Song’).

Hae Hymns kirjastosta!

Hae Hymns kirjastosta!

Hae Hymns kirjastosta!
Esitäytetty Monihaku auttaa hakemaan kirjastoaineistoja.
Monihaun kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista!
Jos et löydä etsimääsi voit
kysyä kirjastonhoitajalta.

Lue lisää:
Bloc Party kotisivu
Facebook
SoundCloud

Twitter

Tuomas Pelttari

Bloc Party: Hymns (2016).

Bloc Party: Hymns (2016).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.