Utopianisti • Markus Pajakkala
Vuodet 2011–2025
Utopianisti • Utopianisti II • The Third Frontier • Brutopianisti • Tango Solo • Reason In Motion
Kuka on sinun mielestäsi Suomen Frank Zappa tällä vuosituhannella? Minun ääneni saisi Utopianisti-yhtyettään johtava multi-instrumentalisti ja säveltäjä Markus Pajakkala (s. 1986), jonka musiikilliseen ajatteluun tuntuu kuuluvan humoristinen ilkikurisuus sekä ennalta-arvaamaton tyylillinen uudistuminen. Pajakkala tekee moniulotteista, lähinnä jazz-rockiksi tai fuusioksi määriteltävää musiikkia eikä halua pysytellä ennalta määritellyllä polulla silloinkaan, kun fuusiomusiikin ystävät sitä ehkä toivoisivat. Kuuden Utopianisti-albumin myötä on käynyt selväksi, että kukin seuraava levy voi seikkailla täysin uudenlaisissa maisemissa. Toki Frank Zappa on myös Pajakkalan keskeisiä vaikuttajia, kuten voi päätellä esikoisalbumin sävellyksestä nimeltä ’Waltz For FZ’. Tässä siitä vuoden 2014 liveveto.
Waltz For FZ • live 2014
Kangasalla varttunut ja synnyinkaupunkiinsa Tampereelle asettunut Markus Pajakkala on kertonut Colossus-lehdelle aloittaneensa musiikkiharrastuksen rumpalina kymmenen vuoden iässä. ”Samoihin aikoihin sain tietokoneohjelman nimeltä Music Maker, jolla saattoi yhdistellä valmiita riffejä. Pätkin riffeistä nuotit erilleen ja tein niistä omia riffejäni, joten tavallaan aloin jo silloin säveltää.” Saksofoniin hän tarttui 15-vuotiaana. Teini-iässä perustetuista bändeistä yksi oli heavyprogeen suuntautunut Manifold Object, minkä jälkeen Pajakkala soitti ”tanssittavaa häröilymusiikkia” Poutatorvessa.
Markus Pajakkala ja baritonifoni. Kuva: Esko Pettay
Sibelius-Akatemiassa hän sai toivomansa sävellysopettajan Anssi Tikanmäestä. Debyyttilevy Utopianisti (2011) oli kandidaatin opinnäytetyö, jonka sävellyksiä ja sovituksia Tikanmäki konsultoi. Pajakkala vastasi itse myös tuottamisesta, äänityksestä, miksauksesta ja masteroinnista. Lukuisat kanssamuusikot aina jousikvartettia myöten vaihtuvat tarpeen mukaan, kun jazz-rockin sekaan fuusioidaan iloisesti aineksia mm. klezmeristä, funkista, rock’n’rollista ja iskelmästä. Markus Luomalan haitari soi ranskalaistunnelmissa keskimääräistä seesteisemmällä kappaleella ’Bordeaux’.
Bordeaux • albumilta Utopianisti
2011
Maisterin opinnäytetyönä pitkään työstetty Utopianisti II (2013) jatkaa debyytin kaltaisessa eklektisyydessä entistä estottomammin ja yhä muhkeammin sovituksin; neljällä raidalla soittaa yli kymmenpäinen The Utopianisti Big Band. Erityisesti koomiset piirteet musiikissa voivat kieltämättä kääntyä kuulijaa ärsyttäviksi, niin teknisesti häkellyttäviä kuin toteutukset ovatkin. Waltteri Torikan ja Suvi Väyrysen duetoima ’The Vultures Were Hungry’ on kuin parodinen sekoitus heavyä, oopperaa ja ranskalaista Magma-yhtyettä.
The Vultures Were Hungry • albumilta Utopianisti II
2013
Etnisesti inspiroitunut ’Kynttilöitäkin vain yksi’ on omistus Juha Vainiolle. Pajakkalan huilu, Antero Mentun kitara sekä Kalle Elkomaan urut nostavat ’The Forest Of The Bald Witch’ -progeilun yhdeksi albumin kohokohdista. Jos debyytin raidalla kumarrettiin Zappalle, kakkosalbumin mielestäni kaunein ja herkkävaistoisin raita ’Pohjola’ tekee kunniaa sille toiselle Pajakkalan keskeisistä esikuvista: Pekka Pohjolalle.
Pohjola • albumilta Utopianisti II
2013
Utopianisti II -levyyn sisältyvässä osiossa ”Utopianisti Meets Black Motor & Jon Ballantyne” on neljä yhdessä päivässä syntynyttä ja livenä äänitettyä kappaletta sekä bonuksena vajaan kymmenen minuutin villi jamikooste ’U.L.J.C. (The Unnecessary Leftover Jam Compilation)’. Black Motor on improvisatorinen jazzyhtye Tampereelta, Jon Ballantyne puolestaan yhdysvaltalainen pianisti ja säveltäjä. Tätä yhteistyötä leimasi Pajakkalalle ennenkokematon määrä musiikillista vapautta. Värikkään setin helpommasta päästä on rennosti svengaava ’The Sundays Of Love And Peace’.
The Sundays Of Love And Peace • albumilta Utopianisti II
2013
Vuonna 2014 Markus Pajakkala kokosi livebändin, jonka toiminta alkoi menestyksekkäällä Meksikon-kiertueella. Utopianistin kolmas albumi The Third Frontier (2016) tehtiin varta vasten kyseiselle kokoonpanolle, johon kuuluvat multi-instrumentalistisen johtajansa lisäksi kitaristi Antero Mentu, trumpetisti Olli Helin, kosketinsoittaja Anssi Solismaa, basisti Jaakko Luoma sekä lyömäsoittajat Tuomas Marttila ja Rolf Pilve. Edellisalbumeista poikkeava tekotapa studioliveäänityksineen oli ehdottomasti eduksi lopputulokselle. Kolmeen kappaleeseen tuo hienon lisän Suvi Väyrysen sanaton laulu.
Universe For Dummies • albumilta The Third Frontier
2016
Ulkomaillakin arvostettu The Third Frontier on kauttaaltaan vahva ja yhtenäinen teos jazzrockin ja instrumentaaliprogen kentällä. Kompleksisuutta ja vauhtia riittää edelleen, mutta riisuttuna aiempaa materiaalia vaivanneesta sillisalaattimaisuudesta. Oma suosikkini on verrattain seesteinen ja emotionaalisesti latautunut päätösraita ’The Last Reflection’.
The Last Reflection • albumilta The Third Frontier
2016
Vaikka monet kuulijat epäilemättä toivoivat Utopianistin jatkavan samalla yhtyevetoisella linjalla, Markus Pajakkala työskenteli pääosin yksin osuvasti nimetyllä albumilla Brutopianisti (2017). Se on todellakin brutaali ja tottumattomiin korviin taatusti riipivä kokeellinen teos, jonka pääosassa ovat rummut, erilaiset puhaltimet sekä paikoin örinämetalliin assosioituva ihmisäänen käyttö. Kesällä 2017 Pajakkala esiintyi Tampereen Uulu-talossa yhden miehen bändinä esittämässä Brutopianistin musiikkia.
Gcéme Zéle Dté • live 2017
Seuraava kokeilunhaluinen vaihe Utopianistin diskografiassa oli argentiinalaista tangoa omintakeisesti tulkitseva Tango Solo (2021), jolla Pajakkala soitti joka ikisen instrumentin itse. Ratkaisuun tietysti vaikutti myös ajankohdan koronasulku. Neljän tähden nettiarviossaan Mika Roth kuvailee varsin onnistuneen albumin musiikkia upean monisyiseksi ja elokuvalliseksi. ”Melodiat nousevat ja laskevat, nopeiden numeroiden vastapainona vauhtia osataan myös laskea ja jotenkin nämä kymmenen värikästä lukua muodostavat ehyeltä vaikuttavan albumin, jolle on turha etsiä verrokkeja.”
Anoche Soñé Con Algún Pedro • albumilta Tango Solo
2021
Jälleen uutta tyylillistä aluevaltausta edustaa livenä studiossa äänitetty Reason In Motion (2024), jonka siemen alkoi itää jo vuonna 2015 Pajakkalan tehdessä yhteistyötä senegalilaislähtöisen perkussionistin Ismaila Sanén kanssa. Pajakkala aloitti hiljalleen mielessä hahmottuneiden kappaleiden työstön yksin koronasulun aikana, mutta tajusi pian metodin tekevän vääryyttä afrovaikutteiselle musiikille.
Utopianistin Reason In Motion -kokoonpano, G Livelab 2022. Kuva: Ville Laine
Yhdeksänhenkiseksi kasvaneen kokoonpanon täydensi mauritiuslainen perkussionisti Gilbert Kuppusami. Oivaltavana yksityiskohtana hänen ja Sanén vokaaliosuudet tulevat vastakkaisilta suunnilta stereoäänikuvassa. Uusia suomalaisvahvistuksia levyllä ovat kitaristi Matti Salo, alttosaksofonisti Inari Ruonamaa ja rumpali Ville Hatanpää. Onkohan pääosin suomalaisvoimin aiemmin tehtykään näin elinvoimaisen verevää ja autenttisen kuuloista afrojazzia?
Yegaa Nu Betaa • albumilta Reason In Motion
2024
Utopianistin ohella Markus Pajakkala on antanut vankkaa osaamistaan Tampereen Valoviikoille ja kaupungin molemmille suurille teattereille sekä isännöinyt Juho Kanervon kanssa Tampereen G Livelabin kuukausittaisia jameja. Suurena Frank Zappan ihailijana hän oli pitkään haaveillut tämän musiikin soittamisesta, joten tammikuussa 2023 hän hyppäsi baritonisaksofoni- ja perkussiovahvistukseksi jo parikymmenvuotiaaseen tribuuttibändiin Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast. Ties mitä uusia kujeita Utopianistiltakin vielä saadaan tulevaisuudessa.
Matti Pajuniemi
Utopianisti | Bandcamp
Utopianisti | Facebook
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Absoluuttinen Nollapiste – popmusiikkia, tavallaan • Olos [2000]
Captain Beefheart And His Magic Band – suuri taiteilija esittäytyy • Safe As Milk [1967]
Camel [1] 1971–1978 • Bluesjuurista sinfoniseen progeen
Camel [2] 1979–2019 • Melodisen progen konkari
Frank Robson 1946–2024 • Paljon muutakin kuin progebändin laulaja
Frank Zappa – multi-instrumentalisti
Frank Zappa ja länsimainen taidemusiikki – Varèse • Stravinsky • Ravel • Bartók • Verdi • Mozart • Zappa
Frank Zappa ja Synclavier • 1984–1993
Frank Zappa näyttämömusiikin kimpussa – I Was A Teen-Age Malt Shop • 200 Motels • Hunchentoot • Joe’s Garage • Thing-Fish
Genesis – englantilaisen progen suurteos • Selling England By The Pound [1973]
Gentle Giant – svengaavan progen ytimessä • Octopus [1972]
Jethro Tull päätti huippukautensa folkloren lumoissa • Vuodet 1967–1979
Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Band / KOM Quartet – Jazzlastuja Liisankadulta 1973 ja 1975 • Jazz Liisa 3 & 4 • Live In Studio [2016]King Crimson – genreä määritellyt debyytti • In The Court Of The Crimson King [1969]
King Crimson – uuden progen äärellä • Discipline [1981]
Kuusumun Profeetta – magneettista tajunnanvirtaa • Kukin kaappiaan selässään kantaa [2001]
Magma ja menolippu Kobaïalle • Vuodet 1970–1985
Pekka Pohjola – massiivisen suuri seikkailu • Pewit [1997]
Stanley Clarke – omaa fuusiota luomassa • Stanley Clarke [1974]
Steve Hackett – monipuolinen säveltäjä ja Genesiksen progeperinnön vaalija • Vuodet 1971–2023
Tasavallan Presidentti / Jukka Hauru & Superkings – Poplastuja Liisankadulta 1973 • Pop Liisa 1 & 2 • Live In Studio [2016]
Tommi Liimatta – kasvutarinan kolmas luku • Rokokoo Computer [2016]
Unisono Quartet / Taivaantemppeli – Jazzlastuja Liisankadulta 1973 • Jazz Liisa 1 & 2 • Live In Studio [2016]
Vesa-Matti Loiri – hämäriä tuokiokuvia • 4 + 20 [1971]
Viima – taitoa, herkkyyttä, mielikuvia • Väistyy mielen yö [2024]
Wigwam – historiallisen suomalaisbändin debyytti • Hard N’ Horny [1969]
Wigwam / Taivaanvuohi – Poplastuja Liisankadulta 1973 • Pop Liisa 3 & 4 • Live In Studio [2016]
Yes – progen herkkää ylivoimaa • Fragile [1971]
💿
Utopianisti
Finna.fi
Utopianisti | Lusti Music & Arts 2011
Utopianisti II | Lusti Music & Arts 2013
The Third Frontier | Rockadillo 2016
Brutopianisti | Markus Pajakkala 2017
Tango Solo | Markus Pajakkala 2021
Reason In Motion | Unnecessary Leftover Music 2024
📚
Lue lisää progesta
Finna.fi
Progressiivisen rockin sydän Tuukka Hämäläinen, 309 sivua | Aviador 2022
Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979 Matti Pajuniemi, 384 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2013 • Uusi painos 2017
Prog Finlandia Matti Pajuniemi, 336 sivua | Matti Pajuniemi 2016
Unisatama – progressiivinen rock 1980–2020 Matti Pajuniemi, 464 sivua | Matti Pajuniemi 2021
📚
Read more about progressive rock
Finna.fi
Tomorrow Never Knows – Rock And Psychedelics In The 1960s Nick Bromell, 225 pages | University Of Chicago Press 2000
Scented Gardens Of The Mind – A Guide To The Golden Era Of Progressive Rock (1968–1980) In More Than 20 European Countries Dag Erik Asbjörnsen, 548 pages | Borderline 2000
Mountains Come Out Of The Sky – The Illustrated History Of Prog Rock Will Romano, 246 pages | Backbeat Books 2010
The Strawberry Bricks Guide To Progressive Rock Charles Snider, 362 pages | Strawberry Bricks 2007
The Space Between The Notes – Rock And The Counter-Culture Sheila Whiteley, 118 pages | Routledge 2002
Beyond And Before – Progressive Rock Since The 1960s Paul Hegarty, 318 pages | Continuum 2011
Citizens Of Hope And Glory – The Story Of Progressive Rock Stephen Lambe, 224 pages | Amberley 2011
Utopianisti II • 2013
Spotify
Reason In Motion • 2024
Spotify
Utopianisti • 2011
Utopianisti II • 2013 • Kansitaide: Sanna Heikka
The Third Frontier • 2016
Reason In Motion 2024. Kansitaide: Veera Arstio
