Maija Vilkkumaa
Osa 1 • Vuodet 1997–2007
Pitkä ihana leikki • Meikit, ketjut ja vyöt • Ei • Se ei olekaan niin • Totuutta ja tehtävää • Ilta Savoyssa
Musiikkia esille kirjastossa
• Tappopoppia & Hysteerinen harmonia Tarharyhmä | Poko Rekords 1993–1995
• Aja! Maija Vilkkumaa | Warner Music Finland 2015
• Joku muu, mikä Maija Vilkkumaa | Warner Music Finland 2017
• 1973 Maija Vilkkumaa | Kaiku Entertainment 2022
Maija Vilkkumaa (s. 1973) on töölöläiskodin ja Kallion lukion kasvatti, naispuolisena laulaja-lauluntekijänä Suomessa uranuurtaja, millenniumin aikakauden supertähti, mutta näihin asti relevanttina pysynyt kestomenestyjä ja kulttuurivaikuttaja myös.
Levyhyllyissä on jo kirjoitettu hänen ensimmäisestä, kaksi levyä 90-luvun alkupuolella julkaisseesta Tarharyhmä-yhtyeestään, joten tässä artikkeliparissa keskitytään vuonna 1999 levytysmielessä alkaneeseen soolouraan. Ensimmäisessä osassa edetään vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen seurasikin pieni tauko.
Kattavan käsityksen artistin elämänvaiheista ja niiden kytköksistä hänen musiikkiinsa saa Miina Supisen kanssa tehdystä erinomaisesta muistelmateoksesta Vilkkumaa (2023).
Tarharyhmä alkoi koululaisten katusoittoharrastuksesta ja päätyi kahteen Poko Rekordsin julkaisemaan levyyn, joita koetettiin lopulta markkinoida Japanissa asti. Kokemuksia ehkä saatiin, muttei juuri kaupallista menestystä, ja aika oli vielä nihilistinen nuorten naisten rockbändiä kohtaan. Asianosaiset hajaantuivat tahoilleen, kohti niin sanottua aikuista elämää. Laulaja-kitaristi-kosketinsoittajana toiminut Vilkkumaa alkoi opiskella suomen kieltä Helsingin yliopistossa ja jätti musiikkiuran muutamaksi vuodeksi. Kuitenkin vuonna 1997 hän kokosi ympärilleen ydinjoukon muusikoita demottamaan soolomateriaalia. Näistä on erityisesti mainittava kosketinsoittaja / ohjelmoija Visa-Pekka Mertanen ja kitaristi Janne Lehto, jotka päätyivät tuottamaan Vilkkumaan debyyttisooloalbumin. Lehto vastaa myös lähes kaikista sovituksista.
Maija Vilkkumaan tuotantoa soolouran alkupuolelta: Pitkä ihana leikki • Peltipainos (2000), Meikit, ketjut ja vyöt (2001), Ei (2003) ja Se ei olekaan niin (2005). Kollaasi: Tuomas Pelttari
Vilkkumaa sai sopimuksen Warnerin kanssa, ja esikoissingle ’Satumaa-tango’ julkaistiin keväällä 1999. Se soi paljon Radiomafialla, joka oli siihen aikaan keskeinen uuden suomirockin läpimurtoareena.
Biisiä on edelleen pidettävä yhtenä Vilkkumaan isoimmista klassikoista. Viittaus suomalaisen tangon ilmeisimpään ikivihreään kääntyy tässä x-sukupolven keskisormennäytöksi vanhojen valtaa vastaan ja myös tai nimenomaan suurten ikäluokkien miespäättäjien haastamiseksi. Toisaalta minä-muotoinen sarkastinen kerronta todistaa Vilkkumaan kyvyn ja halun ottaa rooleja ja kertoa tarinoita. Puoliraskaine ja hieman ”kovalevyrockmaisine” bändisoundeineen biisi on hyvin vuotta 1999, ja sen aikakauden tunnelmia tekstikin toki välittää.
Satumaa-tango • Maija Vilkkumaan debyyttialbumilta Pitkä ihana leikki
1999
Elokuussa 1999 ilmestynyt debyyttialbumi Pitkä ihana leikki ei välttämättä ole monipuolisuuden mestarinäyte, sillä niin sävellykset kuin sovitukset pelaavat pitkälti samoilla tempuilla. Toisaalta, niinhän se on vaikka Eppu Normaalinkin klassikkoalbumien kanssa. Vilkkumaan bändinsä kanssa tekemät biisit ovat kauttaaltaan kovia, ja melodramaattinen suomirock-meininki tuntui ajan oloissa suorastaan virkistävän tunteelliselta, olihan ysärin loppu täynnä kyynistä hymähtelyä.
Moni muukin tuntui jotain tällaista kaivanneen, sillä levy ylsi listakolmoseksi ja myi seuraavana vuonna kultaa. Sen muita isoimpia hittejä olivat aution uimarannan rakkausherkistely ’Hiuksissa hiekkaa’ ja epätoivoisemmin romanttinen ’Auringonpimennys’, käsittääkseni vuoden 1990 täydelliseen auringonpimennykseen liittyvä vastustamaton teinimuisto, ehkä suosikkini Vilkkumaan koko tuotannosta.
Auringonpimennys • albumilta Pitkä ihana leikki
1999
Laitetaanpa tähän vielä yksi erityisen läheinen albumiraita, levyn vielä synkempää osastoa edustava ’Ei ikinä sun’. Tässä Vilkkumaan kohtalokas, hyvällä tavalla vähän teinimäinen suomirock-näkemys esiintyy puhtaimmillaan. Moodi on varhaista Yötä, melodiakieli tavallaan myös, mutta toteutus 90-luvun loppua.
Ei ikinä sun • albumilta Pitkä ihana leikki
1999
Keväällä 2001 julkaistulla Meikit, ketjut ja vyöt -levyllä alkaa yhä enemmän kuulua sellainen päivitetty kasarisoundi, joka viittailee jo aikakauden glam-hardrockiinkin. Vilkkumaalla ja bändillä taisi olla taustaa sellaisenkin musiikin kuuntelusta. Millenniumin jälkeisen Suomen musiikki-ilmastossa tällaiset vaikutteet olivat tavallaan uraauurtaviakin ja ennakoivat populaarin hevin valtakautta, mutta kohdittain voi kysyä, ovatko ne parantaneet levyn kuuntelukestävyyttä.
Useiden vahvojen biisien ansiosta tästäkin albumista tuli silti aivan vetoava kokonaisuus. Kärkiraidoilla melodraama on taas vedetty tappiin. Edelleen Vilkkumaan suomirock-näkemykseen kuuluu nuoruuden suurten tunnekuohujen kuvaus. Näin esimerkiksi parikymppisyyden lohduttomat hetket kouraisevasti tavoittavalla mahtiballadilla ’Totuutta ja tehtävää’.
Totuutta ja tehtävää • albumilta Meikit, ketjut ja vyöt
2001
Sitä hardrockia kuullaan sitten levyn isoihin hitteihin niin ikään lukeutuvalla ’Ingalsin Lauralla’. Se on kapinallisten tyttöjen voimabiisi, jonka kertosäe lähtee Vilkkumaankin mittapuulla isosti. Viitepisteenä on tietysti Pieni talo preerialla -klassikkosarjan keskushahmo, joka tässä edustaa kiltin tytön prototyyppiä, sellaista mitä kertoja ei halua olla. Luonnollisesti se vetosi moneen.
Ingalsin Laura • albumilta Meikit, ketjut ja vyöt
2001
Meikit, ketjut ja vyöt ylsikin listaykköseksi ja platinamyyntiin. On nähtävä, että siinä oli kyse biisien aidosta vetovoimasta kohderyhmässä, joka kai eniten koostui tytöistä ja nuorista naisista – mitenkään väheksymättä tätä seikkaa. Minulla on paljon aikalaiskokemuksia tuttavieni ja läheisteni tällaisista fanisuhteista. Se tarkoittaa, että viimeistään tässä vaiheessa suomirockin kentälle oli ilmaantunut ehkä ensimmäistä kertaa suvereeni ja supersuosittu naisartisti, josta muotoutui sukupolvikokemus.
Tämän pohjatyön hedelmät Vilkkumaa pääsi sitten lunastamaan keväällä 2003 ilmestyneellä Ei-albumilla, joka myi kerrassaan yli 120 000 kappaletta. Kaupallisessa mielessä se on ilman muuta hänen urahuippunsa tavalla, joka artistin omien lausuntojen perusteella tuntuu hämmentäneen häntä itseäänkin. Kaiken lisäksi Vilkkumaan ja Supisen kirjassa kuvataan hyvin levyn aika dramaattisiakin tekovaiheita. Pitkä parisuhde oli päättymässä, ja juuri kun Vilkkumaa oli New Yorkissa ottamassa aikalisää ja tekemässä biisejä, tapahtui 9/11 -isku World Trade Centeriin ja Pentagoniin.
Mahdollisesti tämä kaikki kuuluu enemmän vasta seuraavalla levyllä. Ei on silti poikkeuksellisen vahva biisivalikoima ja terävä ja vilpitön tunteenpurkaus, olematta mitään ilmeistä sydänveren vuodattamista. Vilkkumaalle on luonteenomaisempaa kertoa tarinoita ja omaksua kertojapositioita. Niitä on tällä levyllä moneen lähtöön. Musiikkipuolella on aavistuksen kevennetty sitä hardrockia ja löydetty oikeastaan aika täydellinen tasapaino vanhempien ja uudempien suomirock-elementtien välille. Nostalginen olo tulee muistellessa sitä, että näin fiksu ja tärkeä musiikki oli vielä reilut 20 vuotta sitten Suomen suosituimmasta päästä.
Vilkkumaahan on aina ollut myös yhteiskunnallinen artisti ja tietysti sieltä vasemmalta laidalta. Varhaisilla levyillä tämä liittyy aikakauden aktivistisiin liikkeisiin ja puheenaiheisiin ja toisaalta City-lehti– ja naistenlehtityyppisen kulutuskulttuurin kritiikkiin. ’Satumaa-tangosta’ jo kirjoitinkin, debyyttialbumilta esimerkiksi voi nostaa myös esim. biisit ’Ärsyttävä tapa’ ja ’Salaa’.
Ein avausraitana kuullaan täydellistä naistenlehtikasvoa ironisoiva ja musiikillisesti ärhäkkä ’Kristiina’, joka tuntui osuvan ajanhenkeen täydellisesti.
Kristiina • albumilta Ei
2003
Se melodraamarock on aina ollut Vilkkumaan vahvuusalueita. Ja sehän sopii siihen nuorehkon ihmisen laskuhumalaiseen melankoliaan just eikä melkein. Ei-albumilla tätä edustaa upea valomerkkibiisi ’Lattiaa pestään’, jonka osalta voi vain todeta, että levyn biisimateriaalista kertoo paljon se, ettei tätä edes julkaistu sinkkuna.
Lattiaa pestään • albumilta Ei
2003
On tietysti mahdotonta olla nostamatta kolmantena esiin valtavaksi hitiksi noussutta nimikappaletta, jonka voi kai sanoa olevan ’Satumaa-tangon’ ohella Vilkkumaan keskeisin teos. Levyn valtavaan myyntiin sillä yksistään lie ollut merkittävä vaikutus. Vaikeasta äiti-tytärsuhteesta jälleen varsin dramaattisesti kertova kappale taisi löytää samaistumispintaa monen sukupolven kuulijoista. Biisin säkeistö-kertosäe -dynamiikka on järisyttävän tehokas.
Ei • albumilta Ei
2003
Keväällä 2005 ilmestynyt Se ei olekaan niin meni luonnollisesti listaykköseksi ja myi komeat 47 000, mikä on toki vain reilu kolmannes edeltäjän lukemista. Se oli odotuksenmukaista, sillä Vilkkumaa oli ja on taiteilijana kuitenkin liian omaehtoinen sinne ihan kaikkein suosituimpien joukkoon.
Se ei olekaan niin on kohdittain aika raskas rocklevy niin soundinsa kuin aiheidensa puolesta. Artisti ei ehkä sitä tehdessä ollut onnellisimmillaan. Levy ei ole suosikkejani Vilkkumaan tuotannosta, hänelle tyypillistä melodista iskuvoimaa ja ilmavuutta tuntuisi puuttuvan.
Mutta onhan sentään albumin isoimmaksi radiohitiksi noussut ’Liian kauan’, joka on melkein populistinenkin iskelmän ja 2000-luvun alulle tyypillisen diskorokin sekoituksessaan. Kyllä sen erotunnelmiin kytkeytyvä romanttinen haikeus silti vetoaa.
Liian kauan • albumilta Se ei olekaan niin
2005
Sitten on tietysti klassisen seesteinen päätösbiisi ’Puisto puhuu’, joka nyt ei välttämättä ole suuri mestariteos, mutta miellyttävää ja vaikean albumin hyvin yhteen niputtavaa kuunneltavaa kuitenkin.
Puisto puhuu • albumilta Se ei olekaan niin
2005
Tähän päättyy Vilkkumaan uran ensimmäinen vaihe, joka on tietysti tyypilliseen tapaan ollut älytöntä haipakkaa jatkuvien levytysten ja kiertueiden ja muun julkisuuden pyörteessä. On järkevää hengähtää hetken ja tehdä välitilinpäätös. Niinpä vuonna 2006 Vilkkumaalta julkaistiin kultaa myynyt kokoelma Totuutta ja tehtävää, jota taas seurasi hittejä ja albumiraitoja uusiksi sovittanut konserttisalikiertue. Ja se taas poiki vuonna 2007 hyvän tuplaliven Ilta Savoyssa.
Kokoelmalevyllä julkaistiin kaksi uutta biisiä, joista tässä pikkuhitiksi noussut kulkurilaulu ’Hei tie’. Raskaan edellislevyn jälkeen se tuntui tervetulleen kepeältä rentoilulta. Linkitettäköön versio juuri Savoy-liveltä.
Hei tie • livealbumilta Ilta Savoyssa
2007
Tässä artikkeliparin ensimmäisessä osassa olen käynyt läpi Maija Vilkkumaan suurimmat menestyksen vuodet. Ura jatkui aaltoilevammin ja vaihtelevammin tuloksin, mutta viime vuodet on epäilemättä eletty merkittävän comebackin aikaa, ja artisti on saanut ansaitsemaansa arvostusta. Ehkä hänen musiikkinsa on myös alettu ymmärtää tärkeänä sukupolvikokemuksena.
Siitä lisää seuraavassa osassa.
Niko Peltonen
Maija Vilkkumaa | Facebook
Maija Vilkkumaa | Instagram
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Anssi Kela – rohkeutta aallonpohjalla • Aukio [2009]
Chisu – suuren muutoksen maisemissa • Momentum 123 [2019]
Dingo – porilaiset manian kourissa • Kerjäläisten valtakunta [1985]
Don Huonot – taidelukiosta Tokyomaniin • Vuodet 1990–2019
Haloo Helsinki! – suurten tunteiden peli • Älä pelkää elämää [2021]
Irina – tiistaiaamun draamaa • Haluun olla yksin [2021]
Jonna Tervomaa • Ääni [2017] kasvaa kuunnellessa
Jonna Tervomaa • Superaurinko [2024] valaisee mutta ei polta
Litku Klemetti – arvokasta hölynpölyä • Kukkia muovipussissa [2021]
Maija Vilkkumaa – kun kaava rikotaan • Aja! [2015]
Maija Vilkkumaa ei aja puolivaloilla • Joku muu, mikä [2017]
Maija Vilkkumaa tulee tähän päivään tyylillä • 1973 [2022]
Miljoonasade [1] 1986–1992 • Innovaation ja populismin rajapinnalla
Miljoonasade [2] 1993–2023 • Suomirockin huipulta faniyhteisön suosikiksiOlavi Uusivirta – nuoruutta, romantiikkaa, intertekstejä • Vuodet 2003–2020
Pariisin Kevät – läpimurto todellisuudesta toiseen • Kaikki on satua [2012]
PMMP • Massasuosio, substanssi, sukupolvikokemus • Vuodet 2003–2013 ja 2024
Sielun Veljet – unohdettu klassikko • Softwood Music – Under Slow Pillars [1989]
Sir Elwoodin hiljaiset värit [1] 1988–1998 • Keskiolutjazzista keski-ikäiseen kiukkuun
Sir Elwoodin hiljaiset värit [2] 1999–2023 • Rujoa runoutta Linjoilta Lohjalle
Tarharyhmä – suomirockin 1990-luvun avajaiset • Tappopoppia [1993] • Hysteerinen harmonia [1994 • 1995]
Ultra Bra – houkutuksen voimasta • Vapaaherran elämää [1996]
Vesala tervehtii melankoliaa • Näkemiin, melankolia [2023]
Vilma Alina – parisuhteen viimeisellä rannalla • True Crime [2021]
Yö – porirockin alkuräjähdys • Varietee [1983]
💿
Tarharyhmä
[Maija Vilkkumaa • Minna Haapkylä • Paula Ojajärvi • Isa-Erika Lehto • Nöksy Niiniluoto]
Finna.fi
Tappopoppia | Poko Rekords 1993
Hysteerinen harmonia | Poko Rekords 1994 & 1995
Oppivuodet – 20 Tarharyhmän hittiä 1992–1995 | Poko Rekords 2001
Soitetaan kovaa! Koko tuotanto, koko tarina 1990–1995 • 3CD + 27-sivuinen liite | Poko Rekords / EMI Finland 2009
💿
Maija Vilkkumaa
Finna.fi
1990-luku
Pitkä ihana leikki | Evidence / Warner Music Finland 1999 • Peltipainos 2000
2000–2009
Meikit, ketjut ja vyöt | Evidence / Warner Music Finland 2001
Ei | Evidence / Warner Music Finland 2003
Se ei olekaan niin | Evidence / Warner Music Finland 2005
Totuutta ja tehtävää • CD+DVD | Evidence / Warner Music Finland 2006
Ilta Savoyssa • 2CD-livealbumi | Evidence / Warner Music Finland 2007
Superpallo | Warner Music Finland 2008
2010-luku
Kunnes joet muuttaa suuntaa | Warner Music Finland 2010
Aja! | Warner Music Finland 2015
Joku muu, mikä | Warner Music Finland 2017
Maija! – Hitit 1999–2019 • 2CD-kokoelma | Warner Music Finland 2019
2020-luku
1973 | Kaiku Entertainment 2022
Lauluja musikaalista Bosslady | Flashland / Kaiku Entertainment 2024
📺🎶
Vain elämää 4
[Maija Vilkkumaa • Sanni • Virve Rosti • Pave Maijanen • Antti Tuisku • Anssi Kela • VilleGalle]
Finna.fi
Vain elämää – kausi 4 • päivä | Warner Music Finland 2015
Vain elämää – kausi 4 • ilta | Warner Music Finland 2015
📺🎶
Vain elämää 10
[Maija Vilkkumaa • Erin • Vesala • Lauri Tähkä • Samu Huber • Elastinen • VilleGalle • Antti Tuisku]
Finna.fi
Vain elämää – kausi 10 – ensimmäinen kattaus • 2CD | Warner Music Finland 2019
Vain elämää – kausi 10 – toinen kattaus • 2CD | Warner Music Finland 2019
🎼🎶
Nuottialbumi
Maija Vilkkumaa
Finna.fi
Maija Luca Gargano & Maija Vilkkumaa, 255 sivua | WSOY 2004
📚
Lue lisää Maija Vilkkumaasta
Finna.fi
Maija Luca Gargano & Maija Vilkkumaa, 255 sivua | WSOY 2004
Miten lauluni syntyvät? Toimittanut Eetu Kauppinen, 143 sivua | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017
Vilkkumaa Maija Vilkkumaa & Miina Supinen, 432 sivua | Gummerus 2023
Lue lisää Maija Vilkkumaasta
Soundi
Suomen ääni Mikko Meriläinen | Soundi 6/2022 • sivut 28–33
📚
Lue lisää Maija Vilkkumaata
Finna.fi
Nainen katolla Maija Vilkkumaa, 334 sivua | Kaiku Books 2013
📚
Lue lisää suomalaisesta populaarimusiikista
Finna.fi
Lailasta Almaan – suomalaisten naisten populaarimusiikin historia Tiina Käpylä & Anna-Elena Pääkkölä, 351 sivua | Into Kustannus 2023
Rockin korkeat korot – suomalaisen naisrockin historia! Arja Aho & Anne Taskinen, 321 sivua | WSOY 2003 & parannettu 1. painos 2004
Jee jee jee – suomalaisen rockin historia Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998
Rock – Tähtien elämää kulissien takana Heta Hyttinen, 303 sivua | Readme.fi 2016
Kirosäkeet – 20 uuden suomirockin sanoittajaa Tuukka Hämäläinen, 357 sivua | Idiootti 2011
Suomi-rockin tiekartta Petri Nevalainen, 216 sivua | Gummerus / Ajatus 2005
Pitkä ihana leikki • 1999
Spotify
Ei • 2003
Spotify
Pitkä ihana leikki • 1999
Meikit, ketjut ja vyöt • 2001
Ei • 2003
Se ei olekaan niin • 2005
Totuutta ja tehtävää • 2006
