Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä – olemisen särkyvä hauraus

Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä | Is This Art! 2020

Kaikki tiet vievät Peltolaan • [11/2019]
Maailman onnellisin kansa • [3/2023]
Musiikkia esille kirjastossa


Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä (2020).Julkisuudessa (ja kukaties sen ulkopuolellakin) ilmeettöminä esiintyvien Maustetyttöjen kasvot eivät paljasta, millainen henkinen kynnys yhtyeessä ylitettiin, kun menestyneen Kaikki tiet vievät Peltolaan -debyytin seuraaja Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä tehtiin ja julkaistiin. Vanha kunnon ”pessimisti ei pety”-asenne tietysti auttaa monessa asiassa, mahdollisesti myös Anna ja Kaisa Karjalaisen suhteessa ”vaikeaan” toiseen albumiinsa, mikäli he sitä edes vaikeana pitävät.

Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä ei kuulosta vaikealta ja tuskin tuottaa pettymystä sen enempää pessi- kuin optimisteillekaan (sic), ellei joku sitten perusteettomasti odota Maustetyttöjen tekevän toisella kierroksella jotakin tyystin erilaista. Tuotannollisesti ja sovituksellisesti uusi albumi pysyy uskollisena edeltäjänsä synteettisesti rytmitetylle soundille, jota bändi toisintaa myös keikoillaan. Myös konsepti on ennallaan, mitä nyt sanoitusten totaalisesti eksynyt päähenkilö etenee mielenterveysongelmista kuoleman suuntaan eikä enää yhtä usein vaivaa kipuilevaa päätään päihteillä.

Maustetytöt: Tee se itse

Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä on hienoimmillaan puolimatkassa, viidennessä ja kuudennessa kappaleessaan. Vaikka Maustetytöt vaikuttavat tyypeiltä, joita ajatus milloinkaan sammumattomasta valosta lähinnä huvittaa, ’Jos jäisin Onnibussin alle’ -biisin The Smiths-viittaus on silti maittava täky popnörteille. Parasta biisissä on kuitenkin pakahduttava ja suurellinen tunnelma, jossa on jotakin syvästi riipaisevaa. Niin on myös ajat sitten julkaistussa laulussa ’Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään’. Myös sen nimifraasi tuntuu viittaavan johonkin tuskallisen tuttuun, mutta kappaleen kauneus saa unohtamaan intertekstuaaliset toissijaisuudet.

Albumiformaatti sopii hienosti Maustetyttöjen musiikille, mutta tavallaan se tuntuu myös ahdistavalta. Jokaisessa kappaleessa on päällä niin kriittinen tilanne, että laulun vaihtuessa seuraavaan kuulija tuntee melkeinpä jättävänsä lähimmäisen pulaan. Kun ’Vuoden pimein yö’ päättää levyn mustan joulun tunnelmiin, ei auta kuin miettiä käsiään levitellen, että kaikkia ei voi pelastaa ja näistä ei yhtäkään. Levyn hämmästyttävin piirre on sama kuin debyytin: jollakin ilveellä tämä lohduton mutta kaunis musiikki saa kuulijansa hymyilemään. Kaikesta huolimatta.

Maustetytöt: Ne tulivat isäni maalle

’Ne tulivat isäni maalle’ -biisin (jonka video on tehty yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa) päähenkilö on yhtä skeptinen oman jaksamisensa suhteen kuin kollegansa muissa levyn kappaleissa, mutta kertoo huolensa ympäristönäkökulmasta. Maustetyttöjen lauluissa angsti nousee sieltä missä arki pyörii, Helsingin kylmiltä kaduilta ja ihmisjoukkojen ja puheensorinan alleviivaamasta yksinäisyydestä. Rauha taas on jossakin kaukana Vaalassa päin, lämpöisen toppatakin alla lähellä hiljaista luontoa – mutta kun sinne lopulta pääsee, metsät on hakattu ja kyläbaari suljettu. Savusumun tahraaman sateenkaaren päästä löytyy täyttymyksen asemasta tyhjyys.

Maustetytöt on suosittu bändi siksi, että se laulaa huolista, jotka painavat monia – henkisestä irtolaisuudesta, voimien ehtymisestä, merkityksettömyyden kokemuksista ja toivon puutteesta. Kaisa ja Anna Karjalaisen laulut on kirjoitettu niin kauniilla ja erottuvalla käsialalla, että ne saattavat jäädä elämään osana 2020-luvun suomalaisuuden soundtrackia. Kun Kaisa Karjalaisen laulumelodiat piipahtavat hänen äänialansa ylärajoilla, olemisen särkyvä hauraus on käsin kosketeltavissa.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Maustetytöt | Facebook
Maustetytöt | Instagram

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Arppa: Kinovalon alla – ei mikään indieartisti
Ellips: Yhden naisen hautajaiset – hippihenkeä ja sovitustyötä
Haloo Helsinki! Älä pelkää elämää – suurten tunteiden peli
Karkkiautomaatti: Suudelmilla – hurmaava, höpsö ja hienostunut
Lasten Hautausmaa: IV – lohtua ja jatkuvuutta
Leevi And The Leavings: Hopeahääpäivä – tutunkuuloinen joutsenlaulu
Maija Vilkkumaa: Aja! – kun kaava rikotaan
Maritta Kuula: Kuuluisaa sukua – oman tien kulkija
Maustetytöt: Kaikki tiet vievät Peltolaan – kurjuuden kuningattaret
Maustetytöt: Maailman onnellisin kansa – uusilla mausteilla

Noitalinna Huraa! Kalan silmä – ainutlaatuista kotikutoisuutta
Pariisin Kevät: Kaikki on satua – läpimurto todellisuudesta toiseen
Ruusut: Kevätuhri – inhimillisyyttä ajankuvan alla
Samuli Putro: Pienet rukoukset – ihana raastava elämä
Scandinavian Music Group: Onnelliset kohtaa – loistelias ja paineeton popdebyytti
Scandinavian Music Group – surinakitaroista banjoihin, Talvipuutarhasta Las Vegasin raunioille
Sepikka: En kestä kylmää lailla ahvenen – puuskittaista pohjoistuulta
Suad: Waves – aaltojen voima ja hauraus
Ultra Bra: Vapaaherran elämää – houkutuksen voimasta
Ville Valo & Agents – kadonnutta taikaa etsimässä
Zen Café: Helvetisti järkeä – rumia sanoja rakkaudesta

Maustetytöt
Finna.fi

Kaikki tiet vievät Peltolaan • LP • CD | Is This Art! 2019
Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä • LP • CD • kasetti | 2020
Maustetytöt X Agents • EP • | Vallila Music House/Is This Art! 2022
Maailman onnellisin kansa • LP • CD | Is This Art! 2023

Lue lisää Maustetytöistä
Soundi

Haikea kolmas levy Aki Nuopponen | Soundi 3/2023 • Sivut 28–34

Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä (Is This Art! 2020).
Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä • Is This Art! 2020
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.

2 vastausta artikkeliin ”Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä – olemisen särkyvä hauraus

  1. Heiltähän on tullut myös musamateriaa Kaneli-yhtyeen nimissä ja Ehjä-yhtyeen nimissä. Näin tietääkseni siis. Maustetytöt ihme kyllä ei ole noussut isompaan suosioon, mikä kertoo kai karua kieltään nykytilanteesta kun tämmönen musa olisi myynyt paremmin esim. kasariluvulla. Noh ajat ja makumieltymykset muuttuu, mut minä kuuntelen tätä mieluummin kuin Almaa, Anna Abreuta, Isac Elliotia, JVG:tä tai Antti Tuiskua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *