Iron Maiden – Paul Di’Annon aika

Iron Maiden | EMI 1980
Killers | EMI 1981

Paul Di’Anno 1958–2024
Musiikkia esille kirjastossa
• Powerslave Iron Maiden | EMI 1984

Paul Andrews kuoli äkillisesti kotonaan Englannissa lokakuun 21. päivänä 2024. Taiteilijanimellä Paul Di’Anno tunnettu laulaja jätti jälkeensä paljon levytyksiä ja melkein 50 vuotta kestäneen uran. Viimeinen albumi, Paul Di’Anno’s Warhorse -kokoonpanon Warhorse ilmestyi vain kolme kuukautta ennen hänen kuolemaansa. Parhaiten hänet tunnettiin kuitenkin ensimmäisistä levytyksistään, Iron Maidenin varhaistuotannosta.

Paul Di’Anno

Iron Maiden oli toiminut vaihtelevilla kokoonpanoilla vajaat kolme vuotta, kun Di’Anno liittyi siihen syksyllä 1978. Seuraavan vuoden lopulla bändi teki omakustanteisen The Soundhouse Tapes -EP:n (1979) ja solmi pian levytyssopimuksen EMI:n kanssa. Hevimetalli oli ollut pitkään marginaalissa, mutta nyt genre palasi rytinällä niin sanotun NWOBHM-skenen eli brittiläisen hevimetallin uuden aallon bändien voimalla. Iron Maidenilla oli keskeinen rooli lajityypin adrenalisoimisessa ja 1980-luvulle tuomisessa.

Iron Maiden keikalla Ruskin Armsissa Lontoossa vuonna 1980.

Maiden äänitti ensimmäisen albuminsa pari viikkoa kestäneissä sessioissa Lontoon Kingsway Studiosissa tammikuussa 1980. Debyytti on yhtä kaksijakoinen kuin varhainen Maiden itse. Di’Annossa oli laulajana ja keulakuvana paljon punkin rosoa ja särmää, kun taas bändin johtaja, basisti ja biisintekijä Steve Harris ei voinut sietää punk rockia. Siksi esimerkiksi matka hurjasti tömistelevästä ’Running Freestä’ kulmikkaan progemaiseen ’Phantom Of The Operaan’ on paljon pidempi kuin levyn peräkkäisiltä biiseiltä osaisi odottaa. Raaka soundi ja nopeat tempot kuitenkin saavat vision vaikuttamaan ehyeltä.

Nimetön ensialbumi tuli kauppoihin huhtikuussa 1980. Di’Anno luonnehti Iron Maidenin debyytin soundia sanoilla ”bloody horrible”, mutta kriitikoita tai ostavaa yleisöä tuotannon puutteet eivät harmittaneet lainkaan. Albumi oli Britannian listalla viisitoista viikkoa, korkeimmillaan neljäntenä, ja Geoff Bartonin kaltaiset merkittävät rockjournalistit tekivät sille kunniaa kuin genren pelastajalle ainakin. Varhaisella Iron Maidenilla onkin ollut mittaamattoman suuri vaikutus myöhempään hevimetalliin. Di’Anno oli mukana tekemässä tarttuvaa ’Running Freetä’, utuisen kaunista ’Remember Tomorrow’ta’ ja Pohjois-Amerikan painokselle lisättyä menevää ’Sanctuarya’.

Running Free • Top Of The Pops -ohjelmassa 1980

Killers taas on se levy, jolla Iron Maidenin soundi syntyi. Bändin toinen pitkäsoitto soi ensimmäistä jämäkämmin, ja siihen on selvä syy: Killersillä Iron Maiden ryhtyi yhteistyöhön tuottaja Martin Birchin kanssa. Birch tuotti kaikki bändin julkaisut, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1992. Ehkäpä myös debyytin jälkeen tehdyt kiertueet tekivät hyvää bändille. Iron Maiden kuulostaa Killersillä paljon yhtenäisemmältä ja joustavammalta kuin debyytillä.

Biiseiltään Killers on tasavahva. Sillä ei ole erityisen heikkoja hetkiä, mutta ei myöskään mitään kovin erottuvaa. ’Wrathchild’ on sen kappaleista ainoa, jota Iron Maiden on soittanut keikoillaan halki vuosikymmenten. Di’Annon ainoa biisintekokrediitti on nimikappaleessa. Killers ei ollut debyytin veroinen listamenestys kotimaassaan (kahdeksan viikkoa, piikkaus sijalla 12) mutta se myi edellistä paremmin muualla Euroopassa. Toinen albumi oli iso harppaus eteenpäin Maidenin kansainvälistymisessä.

Wrathchild • Live at the Rainbow 1981

Iron Maiden: Maiden Japan • EP (EMI 1981). Kansitaide: Derek Riggs

Killer World Tour -kiertue käsitti yli 130 esiintymistä ympäri maailman, ja Iron Maiden rakensi päällikkö Harrisin johdolla määrätietoista uraa. Pitkälle tulevaisuuteen täytetty kalenteri oli liikaa päihteiden kanssa sählänneelle Di’Annolle, joka saattoi jopa olla helpottunut saadessaan pitkän rundin päätteeksi potkut. Vokalistin Maiden-joutsenlauluksi jäi live-EP Maiden Japan. Levyn alkuperäisessä kannessa bändin maskotin Eddien oli määrä riiputtaa kädessään Di’Annon päätä. Kansitaiteilija Derek Riggsiä kuitenkin pyydettiin keksimään jotakin muuta, koska levyn julkaisu sattui osumaan niin lähelle vokalistin erottamista.

Jotain Harrisista ja Maidenista kertoo se, että bändi selviytyi laulajan ja keulakuvan vaihtamisesta pysähtymättä hetkeksikään tai edes horjahtamatta. Di’Annon tilalle valittiin Samson-yhtyeen Bruce Dickinson, joka lauloi ensimmäiset Maiden-keikkansa lokakuussa 1981. Bändin kolmas albumi The Number Of the Beast (1982) oli klassikko, kaupallinen menestys ja hevimetallin suunnannäyttäjä. Sitä on myyty neljän vuosikymmenen aikana yli 20 miljoonaa kappaletta.

Paul Di’Anno’s Warhorse: Here Comes the Night
2024

Vuosien mittaan Iron Maidenista rakennettiin kestävä ja rakastettu brändi yhteistyössä manageri Rod Smallwoodin, kansitaiteilija Derek Riggsin ja tuottaja Martin Birchin kanssa. Pian viisikymppisiään viettävä yhtye tekee edelleen pitkiä kiertueita ja toisinaan myös uusia levyjä, jotka saavat toivomaan, että tuottaja Birch (1948–2020) olisi yhä joukossamme.

Paul Di’Anno jatkoi musiikin tekemistä pienemmässä mittakaavassa ja vaihtelevilla kokoonpanoilla. Hänen levyttäneitä bändejään olivat Di’Anno, Battlezone, Killers, Gogmagog, The Almighty Inbredz, Achitects Of Chaoz ja Warhorse, ja laulaja teki myös lukuisia sooloalbumeja. Risaisen elämänsä lopulla hän kärsi rampauttavista terveysongelmista ja joutui liikkumaan pyörätuolilla. Siitä huolimatta tuo sisukas mies lauloi elämänsä viimeisen vuoden aikana yli sata keikkaa.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Paul Di’Anno | kotisivu

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

AC/DC – virta on kytketty • Power Up [2020]
Alice In Chains – sumusta selviytyneet • Rainier Fog [2018]
Anthrax – thrash-titaani tavoitteli tähtiä • Sound Of White Noise [1993]
Black Sabbath – alun loppu ja lopun alku • Black Sabbath & 13 [1970 • 2013]
Deep Purple – loppu ei tullutkaan • Whoosh! [2020]
Def Leppard • Pyromania [1983] muutti hevirockin aseman
Def Leppard – hard rockin valovoimaa • Hysteria [1987]
Dio – suuri ääni itsenäistyy • Holy Diver [1983]
Faith No More – sääntöjä ei ole • The Real Thing [1989] • Angel Dust [1992]
Havana Black – huonon onnen soturit • Indian Warrior [1988 • 1989]
Iron Maiden – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin • Powerslave [1984]
Jack White – Villin Jackin suklaalevy • Fear Of The Dawn [2022]
Jane’s Addiction – toisinajattelijoiden taidemanifesti • Ritual De Lo Habitual [1990]
King Diamond – rytinää riivatussa talossa • ”Them” [1988]
Kiss-sooloalbumit – naamioleikkien lopun alku • Ace Frehley • Paul Stanley • Peter Criss • Gene Simmons [1978]
Kiss – maskimiehet eksyksissä • Music from ”The Elder” [1981]
Kiss – kadonneen kitaristin kunniajuoksu • Lick It Up [1983]
Lähiöbotox – arpia ja avohaavoja • Rikkinäinen Suomi [2020]

Marko Hietala – rocktähti menee henkilökohtaisuuksiin • Pyre Of The Black Heart / Mustan sydämen rovio [2019 • 2020]
Metallica – kun uusi musta oli uusi musta • Metallica [1991]
Nightwish – maailmojen välissä • Human Nature [2020]
Ozzy Osbourne – omituinen ajankuva • The Ultimate Sin [1986]
Queen oli seikkailu • A Night At The Opera [1975]
Slash featuring Myles Kennedy & The Conspirators – rock’n’roll-synergiaa • 4 [2022]
Slayerin teesi, antiteesi ja synteesi • Reign In Blood [1986] • South Of Heaven [1988] • Seasons In The Abyss [1990]
Smack – avain kulttisuosioon • On You [1984]
Swallow The Sun – elämänlankaa kehräämässä • Moonflowers [2021]
Tarot pitää riman korkealla • Vuodet 1982–2024
The 69 Eyes – pimeä tie • Blessed Be [2000]
Thin Lizzy – joutsenlaulu vailla vertaa • Thunder And Lightning [1983]
Ursus Factory: ”Pelastajanhommat eivät kiinnosta!”
Van Halen – kitaristi muutti maailmaa • Van Halen I [1978]
Viikate – väliaikaista kaikki on vain • Rillumarei! [2020]
Waltari – aistit ja rajat auki • Torcha! [1992]
Zero Nine – suomihevin huipulla • Intrigue [1986]
Zodiac Mindwarp and The Love Reaction – rockia ja rockparodiaa • Tattooed Beat Messiah [1988] • Hoodlum Thunder [1991]

💿
Paul Di’Anno
Finna.fi

The Soundhouse Tapes Iron Maiden | Rock Hard Records 1979
Iron Maiden Iron Maiden | EMI Records 1980
Killers Iron Maiden | EMI Records 1981
Maiden Japan Iron Maiden | EMI Records 1981
DiAnno DiAnno | FM Coast To Coast 1984
I Will Be There Gogmagog • 12″ | Food For Thought Records 1985
Fighting Back Paul Di’Anno’s Battlezone | Raw Power 1986
Children Of Madness Paul Di’Anno’s Battlezone | Powerhouse Records 1987
Warchild Paul Di’Anno’s Battlezone | Powerhouse Records 1988
Murder One Killers | Zoo Entertainment / BMG 1992
Menace To Society Killers | Bleeding Hearts Records / Metal Blade Records 1994
The World’s First Iron Man Paul Di’Anno | Manifest 1997
As Hard As Iron Paul Di’Anno | Manifest 1997
The Almighty Inbredz The Almighty Inbredz • EP | Metalnoise 1998
Beyond The Maiden – The Best Of Paul Di’Anno • 2CD | Deadline 1999 • Big Eye Music 2001
The Masters Paul Di’Anno • 2CD | Eagle Records 1999
Nomad Di’Anno | B.O. Records 2000
The Living Dead Paul Dianno | Magick Records 2006
Feel My Pain Paul Di’Anno’s Battlezone | Zoom Club Records 1998 • Krescendo Records 2013
Screaming Blue Murder – The Very Best Of Paul Di’Anno’s Killers | NMC Music 2002
The League Of Shadows Architects Of Chaoz | Metalville 2015
The Book Of The Beast Paul Di’Anno | Conquest Records 2024

📚
Lue lisää Paul Di’Annosta ja Iron Maidenista • Read more about Paul Di’Anno and Iron Maiden
Finna.fi

The Beast, 352 pages | Blake 2010

💿
Iron Maiden
Finna.fi

1980-luku

1990-luku

No Prayer For The Dying | EMI Records 1990
Fear Of The Dark | EMI Records 1992
The X Factor | EMI Records 1995
Virtual XI | EMI Records 1998

2000–2009

Brave New World | EMI Records 2000
Dance Of Death | EMI Records 2003
A Matter Of Life And Death | EMI Records 2006

2010-luku

The Final Frontier | EMI Records 2010
The Book Of Souls | Parlophone 2015

2020-luku

Senjutsu | Parlophone / Iron Maiden LLP 2021

📚
Lue lisää Iron Maidenista
Finna.fi

Iron Maiden – Run To The Hills Mick Wall & kääntäjä Reija Tanninen | WSOY 2004
Iron Maiden Ross Halfin & kääntäjä Helmi Keränen, 200 sivua | Johnny Kniga 2007
Iron Maiden – koko ura Neil Daniels & Gavin Baddeley & Daniel Bukszpan & Garry Bushell & Ian Christe & Ryan LaMar & Martin Popoff & John Tucker, Mick Wall & kääntäjä Katri Tenhola, 223 sivua | Minerva 2012
Rautaneito – Ilmestykset 1980–1985 Janne Kallio, 206 sivua | Toni Brigatti 2008

📚
Läs mera om Iron Maiden
Finna.fi

Iron Maiden – den officiella biografin om Iron Maiden Mick Wall & översättare Nils Olsson, 366 sidor | Reverb 2005

📚
Lue lisää Bruce Dickinsonista ja Iron Maidenista
Finna.fi

Omaelämäkerta Bruce Dickinson & kääntäjät Meri Ala-Tauriala, Virpi Kuusela & Anja Lindqvist, 409 sivua | HarperCollins Nordic 2017 • HarperCollins 2018

📚
Läs mera om Bruce Dickinson och Iron Maiden
Finna.fi

En självbiografi – What Does This Button Do? Bruce Dickinson & översättäre Marie Hansson, Sandra Rath & Sofi Rydell | HarperCollins Nordic 2017 • HarperCollins 2018

📚
Read more about Bruce Dickinson and Iron Maiden
Finna.fi

What Does This Button Do? – An Autobiography Bruce Dickinson, 371 sivua | HarperCollinsPublishers 2017 & 2018

Iron Maiden • 1980
Spotify

Killers • 1981
Spotify

The Book Of The Beast • 2024
Spotify

The Soundhouse Tapes • 7″ • 1979

Iron Maiden • 1980 • Kansitaide: Derek Riggs

Killers • 1981 • Kansitaide: Derek Riggs

Levyhyllyt

Levyjä ja lukemista kirjastosta

Iron Maiden – Paul Di’Annon aika