Claudio Monteverdi
• Vespro della Beata Vergine, SV206 | Archiv Produktions/Deutsche Grammophon 1990
Monteverdi-kuoro • The London Oratory Junior Choir • English Baroque Soloists • John Eliot Gardiner
Musiikkia esille kirjastossa

Vuosisatojen vaihteet ovat olleet Euroopan historiassa kulttuurisia mullistuskohtia. Ensimmäisenä mieleen tullee siirtymä 1900-luvulle, mutta myös 1500–1600-lukujen vaihde oli todellinen maanjäristys. Tuolloin taide ja tiede kehkeytyivät vähitellen uusiin ulottuvuuksiin vaikuttaen syvästi eurooppalaiseen maailmankuvaan. Brittikapellimestari ja vanhan musiikin liikkeen omaleimainen voimahahmo John Eliot Gardiner on käsitellyt aihetta vangitsevasti muutaman vuoden takaisessa podcastissaan.

Syväluotaava ja ihastuttavia musiikkiesimerkkejä sisältävä podcast-sarja johdattaa uuden ajan alun myllerryksiin päähenkilönään Claudio Monteverdi (1567–1643), Gardinerille läheinen säveltäjä, joka antoi nimensä hänen vuonna 1964 perustamalleen kuorolle. Vuonna 1989 Gardiner loi 1700–1800-lukujen musiikkiin erikoistuneen sinfoniaorkesterin Vallankumouksen ja romantiikan ajan orkesterin (Orchestre Révolutionnaire et Romantique), jonka ensimmäinen voimannäyttö oli vuonna 1994 ilmestynyt huikea Beethovenin sinfonioiden kokonaislevytys. Monteverdi-kuoro ja kyseinen orkesteri yhdistivät voimansa 2010-luvun taitteessa vaikuttavassa Brahms-hankkeessa, jossa Johannes Brahmsin sinfoniat rinnastuivat säveltäjän maanmiehen Schützin barokkimusiikkiin.

Monille Gardiner ja Monteverdi-kuoro merkitsevät ennen kaikkea räjähtäviä Bach-tulkintoja. Vuonna 2000 toteutettu J.S. Bachin kaikkien kirkkokantaattien kiertue ja kokonaislevytys on moderni klassikko.

Beethoven: Sinfonia nro 7, osa I. Orchestre Révolutionnaire et Romantique & John Eliot Gardiner. Ote vuoden 1994 levytyksestä.

Gardiner on tullut tunnetuksi pitelemättömistä esityksistään ja periodi-instrumenttien oivaltavasta käytöstä. Hänen Beethoveninsa on estottoman riehakas, Bach puolestaan runsaudensarvi, joka kutkuttaa yhtä lailla tunteita ja älyä. Bach-tulkinnoissaan Gardiner joukkoineen paljastaa energisen tanssillisuuden ja aisteja hivelevän kauneuden, jota ei voi erottaa Bachin intellektuellista, matemaattisesti hiotusta puolesta. 

Monteverdi-kuoron ihkaensimmäinen konsertti ei kuitenkaan sisältänyt Bachia, vaan kyseessä oli kuoron nimikkosäveltäjän Mariavesperin esittäminen. Kokoonpano levytti Monteverdin Mariavesperin ensi kerran 1975, ja kyseisestä taltioinnista on tehty useita uusintajulkaisuja. Live-esitys Venetsian San Marcon katedraalissa vuodelta 1989 on upea, edelleen validi tulkinta. Konsertti taltioitiin tuolloin äänilevylle ja televisioitiin BBC:lle, joten se on saatavilla myös dvd-julkaisuna.

Tulkinnassa on jo hyvin kuultavissa Monteverdi-kuorolle ominainen kirpsakka ja tulinen ote. Brittikuoro on tällä hetkellä monessa ohjelmistossa ylivoimainen. Chilimäisessä räväkkyydessään se kuitenkin jakaa mielipiteitä. Tasapainoisempaa barokkia kaipaavat kääntyvät mieluummin esimerkiksi William Christien (Les Arts Florissants) tai Philippe Herreweghen (Collegium Vocale Gent) puoleen.

Monteverdi-kuoro, English Baroque Soloists ja John Eliot Gardiner taltioivat Bachin Johannes-passion järisyttävänä turvaväliversiona Oxfordin Sheldonian Theatressa huhtikuussa 2021.

Vuonna 1610 julkaistu Monteverdin Vespro della Beata Vergine ei ole yhtenäinen kirkkomusiikkiteos vaan pikemminkin eräänlainen portfolio, jonka Monteverdi kokosi ja kiikutti henkilökohtaisesti itselleen paaville. Se on värikäs kokoelma hyvin erityyppisiä osia, joissa Monteverdi esittelee monipuolista osaamistaan ja sävelkieltään. Mariavesper on mahdollista kuulla 11. helmikuuta Aurore-renessanssimusiikkijuhlilla Helsingin Paavalinkirkossa.

Kun Mariavesper julkaistiin, Monteverdin ura oli käännekohdassa. Hän oli työskennellyt koko ikänsä muusikkona Mantovan hovissa, mutta oli pian tekemässä ison uraliikkeen. Vuonna 1613 Monteverdistä tuli Venetsian San Marcon katedraalin musiikinjohtaja, mikä oli todellinen huippuvirka. Venetsiassa hän sävelsi myös oopperaa kaupunkiin ilmestyneisiin oopperataloihin, joissa uutta taidemuotoa esitettiin ensi kertaa maksaville yleisöille. 

Ooppera oli kehkeytynyt 1500-luvun lopun Italiassa hovien huviesityksistä, ja Monteverdillä oli vahvasti näppinsä pelissä tässä kehityskulussa. Häntä ei voi tituleerata ensimmäiseksi oopperasäveltäjäksi, kuten joskus näkee tehtävän, mutta oopperan syntyyn vaikuttavien säveltäjien joukossa Monteverdillä oli tärkeä rooli, jo uransa pituuden vuoksi. Monteverdin tuotanto kattaa ajallisen kaarroksen 1580-luvun alusta säveltäjän kuolinvuoteen 1643. Tuona aikana koettiin massiivinen musiikillinen siirtymä, joka käynnistyi Pohjois-Italiassa ja laajeni muualle Eurooppaan. Tuloksena oli sävellystyyli, jota alettiin myöhemmin nimittää barokiksi (portugalinkielisestä sanasta ”epämuodostunut helmi”).

Monteverdi: Sfogava con le stelle, viisiäänisten madrigaalien neljännestä kirjasta (1603). Ote La Venexianan levyltä vuodelta 2020.

1500-luvulla musiikkia hallitsi taidokas moniäänisyys. Tärkein instrumentti oli lauluääni, mutta ajatus ”laulusolistista” ei kirkkojen ja hovien kultivoimassa musiikissa ollut vielä mikään juttu. Ihmisäänet muodostivat monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka heijastivat maailmankaikkeuden täydellisesti rakennettua harmoniaa. 

1500-luvun lopulla Italiassa alkoi kehittyä ajatus laulumelodiasta, jota pieni soitinjoukko säestää. Tästä monodiaksi kutsutusta musiikillisesta mallista tuli hyvin vaikutusvaltainen, ja sen perintö heijastuu jopa pop- ja rock-musiikin peruskokoonpanossa. 

Monteverdille ja aikalaissäveltäjille laulajan ja säestyksen yhdistelmä oli mahdollisuus paneutua välittömään tunneilmaisuun, joka renessanssin aikana oli ollut alisteista musiikin rakenteille ja sanomalle. Vahvasta tunneilmaisusta tuli 1600-luvun musiikin leimallisin piirre. Samaan aikaan tieteen ja valtioiden kehitys käänsi maailmankuvan fokusta kosmoksesta kohti ihmistä.

Mariavesper on musiikillista ilotulitusta, jossa Monteverdi ottaa kaiken irti kuoron, soolojen, duojen ja triojen sekä monipuolisen soittimiston värikylläisestä vuorottelusta. Säveltäjä halusi osoittaa hallitsevansa edellisen vuosisadan moniäänisen tyylin perusteet. Samalla hän tarjoaa makupaloja uuden vuosisadan musiikillisista innovaatioista kuten kirkkotilaa hyödyntävistä maagisista kaikuefekteistä (hyvin kuultavissa osassa ”Duo seraphim”). Musiikki asettuu välillä tutusti kirkkomusiikin alueelle (esim. ”Laudate pueri”), kunnes hyppää oopperamaiseen tyyliin (esim. ”Nigra sum”). Välillä ilmaisutavat vuorottelevat saman osan sisällä (esim. ”Laetatus sum”). Myös tekstit vaihtelevat psalmeista Laulujen laulun haltioituneeseen runouteen.

John Eliot Gardiner joukkoineen tulkitsi Monteverdin Mariavesperin Versailles’n linnan kappelissa vuonna 2014.

Mariavesper on aikansa mittapuulla poikkeuksellisen monumentaalinen niin kestoltaan, tyylirunsaudeltaan kuin esittäjäkoneiston laajuudeltaan. Aloitettuaan työt Venetsian San Marcossa Monteverdi takuulla esitytti siellä ainakin otteita Vesperistään, mutta ei ole todisteita, että vuonna 1610 julkaistua ”settiä” olisi koskaan esitetty sellaisenaan. On epävarmaa, millaiseen käyttöön Monteverdi julkaisun tarkoitti. Se oli kenties nimenomaan työnäyte tai sitten materiaalipankki, josta olisi mahdollista poimia musiikkia Maria-pyhien palveluksiin. Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että vaikka kokonaisuus julkaistiin Mariavesperiksi otsikoituna – Neitsyt Maria oli mainio mainoskasvo teokselle kuin teokselle – varsinaista Maria-musiikkia oli mukana vähän, ja musiikki sopi hyvin oikeastaan kenen tahansa naispuolisen pyhimyksen juhlapäiviin. Marian kiitosvirsi eli Magnificat, joka päättää Monteverdin teoksen kahtena erilaisena versiona, kuului vesperin liturgiaan joka tapauksessa. 

Vesperliturgian runkona oli kuusi Vanhan testamentin psalmia. Nämä Monteverdi on säveltänyt vankasti perinteisiin nojaten mutta raikkaalla otteella, vanhoja kirkkolaulumelodioita soveltaen. Erityisintä kokoelmassa on, että psalmien lisäksi Monteverdi tarjoilee vapaammin sävellettyjä, aikansa avantgardetyyliä edustavia osia, jotka sisältävät voimakkaan emotionaalisia sooloja.

Yksi kauneimpia osia on varhaiskeskiaikaisen Maria-tekstin Ave maris stellan (Terve, meren tähti) sovitus meditatiiviseksi kohtaukseksi, jossa Monteverdin ensimmäisen oopperan Orfeuksen (1607) sävelkieli kohtaa ikiaikaisen hymnin.

Auli Särkiö-Pitkänen | aesarkio.wordpress.com

Sir John Eliot Gardiner Appreciation Group | Facebook
Monteverdi Choir & Orchestras | kotisivu
Monteverdi Choir & Orchestras | Facebook
Les Arts Florissants | kotisivu
Collegium Vocale Gent | kotisivu

Aurore • Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat | kotisivu

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Anna Clynen mielikuvitusmusiikki pohtii muistia • Mythologies [2020]
Arvo Pärt – rauhan säveltäjä • Arvo Pärt: Live [2017]
Cecilia Damström antaa soivan muodon aikamme kysymyksille • Unrecorded [2023]
Clara Iannotta – hälyn kuvanveistäjä • Moult [2021]
Eriikka Maalismaa & Emil Holmström – periodisoitinduo ruotii mättöromantiikkaa • Violin Sonatas, Beach, Strauss [2021]
George Benjamin ja Martin Crimp ovat nykyoopperan täydellinen työpari • Into The Little Hill [2008] • Written On Skin [2013] • Lessons In Love And Violence [2019]
Helvi Leiviskä – ohittamaton suomalaissinfonikko • Orchestral Works Vol. 1 [BIS 2023] • Piano Concerto Op. 7 & Symphony No. 1 [Hänssler Classic 2023]
J. S. Bach – räiskyvän dramaattinen kärsimyskertomus • Johannes-Passio, BWV245
Kaija Saariaho 70 vuotta – oma kieli pysyy mutta ei jähmety • Works For Cello [2022]

Kajsa Dahlbäck löysi barokin luostareista naisen äänen • Earthly Angels [2018] • La rêveuse [2021]
Kalevi Ahon musiikki on kuin luontoon astumista • Sinfonia 8 & Pergamon [1994] • Concertos For Recorder And Tenor Saxophone & Sonata Concertante For Accordion And Strings [2023]
Lotta Wennäkoski – orkesteritaituri kansainvälisessä nosteessa • Flounce, Sigla, Sedecim [2023]
Minna Leinonen lähestyy vaikeita aiheita älyllä ja aisteilla • 12 Premieres [2023] • Finnish Accordion Concertos [2024]
Outi Tarkiainen – luonnon- ja elämänvoimien säveltäjä • The Earth, Spring’s Daughter | Saivo [2020]
Patricia Kopatchinskaja – viulisti, joka ei ole viulisti
Profeti della Quinta madrigaalien salaisuuksia kaivamassa • Amor, fortuna et morte [2019]
Sebastian Fagerlund saa orkesterin myllertämään myyttisesti • Stonework, Drifts, Transit [2018] • Water Atlas, Nomade [2021]
Sebastian Hilli sekä harhauttaa että tanssittaa • Confluence / Divergence [2020]

💿
Johann Sebastian Bach
Cantatas
Finna.fi

Bach Cantatas – The Complete Live Recordings From The Bach Cantata Pilgrimage John Eliot Gardiner • 56CD + CDROM + liitteitä | Monteverdi Productions / Soli Deo Gloria 2013

💿
Ludvig van Beethoven
9 Symphonies
Finna.fi

9 Symphonies John Eliot Gardiner • 6CD + 88-sivuinen liitekirja | Deutsche Grammophon 1994

💿
Claudio Monteverdi
Vespro della Beata Vergine, SV206
Finna.fi

Vespro della Beata Vergine John Eliot Gardiner • 2CD • DVD | Archiv / Deutsche Grammophon 1990 • Taltioitu Venetsiassa ja Lontoossa 1989
Vespro della Beata Vergine [Alia Vox Heritage Vol. 1] Jordi Savall • 2CD | Alia Vox 2007
Vespro della Beata Vergine Philippe Herreweghe • 2CD | Outhere 2018
Vespro Simon-Pierre Bastion • 2CD | Alpha Classics 2019
Vespro della Beata Vergine Raphaël Pichon • 2CD | Harmonia Mundi Musique s.a.s 2023

📚📱
Lue lisää Bachin, Beethovenin, Brahmsin ja Monteverdin teoksista
Musiikkikirjastot.fi

Yhtenäistetty Johann Sebastian Bach Heikki Poroila, 67 sivua • pdf | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2012
Yhtenäistetty Ludwig van Beethoven Heikki Poroila, 54 sivua • pdf | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2012
Yhtenäistetty Johannes Brahms Heikki Poroila, 39 sivua • pdf | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2012
Yhtenäistetty Claudio Monteverdi Heikki Poroila, 30 sivua • pdf | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2012

📚
Lue lisää John Eliot Gardineria • Read more John Eliot Gardiner
Finna.fi

Musiikkia taivaan holveissa – Johann Sebastian Bach • muotokuva John Eliot Gardiner & kääntäjä Sampsa Laurinen, 647 sivua | Fuga 2015
Music In The Castle Of Heaven – A Portrait Of Johann Sebastian Bach John Eliot Gardiner, 628 pages | Alfred A. Knopf / Vintage Books / Allen Lane 2013 • Penguin Books 2013 & 2014

Vespro della Beata Vergine
Claudio Monteverdi • John Eliot Gardiner • Arkhiv/Deutsche Grammophon 1990
Spotify

Monteverdi
Vespro della Beata Vergine, SV206 • Archiv Produktion / Deutsche Grammophon 1990

Beethoven
9 Symphonies • Archiv Produktion / Deutsche Grammophon 1994 • Kannen valokuva: Jim Four