The Ultimate Sin | Epic 1986
The Ultimate Sin on Ozzy Osbournen omissa kirjoissa se huono soololevy. Laulajan mielestä sen soundi on tylsä, ja vaikka tekele myikin erittäin hyvin, niin kummalliselta se hänestä silti kuulostaa.
Voi olla, että Ozzya riepoo se koko elämänvaihe – The Ultimate Sinin teossa hän oli elämänhallinnallisista syistä lähinnä laulajan ja keulakuvan osassa. Kun levyn biisit kirjoitettiin, hän oli katkaisuhoidossa. (Managerivaimo Sharon Osbourne sai miehensä lähtemään sinne narraamalla, että tiedossa olisi jäsenyys erityisellä klubilla, jossa opetettaisiin herrasmiesmäisiä juomatapoja.) Sillä välin, kun tähti toipui korjaamolla, kitaristi Jake E. Lee ja sanoittaja Bob Daisley tekivät uusia kappaleita. Ozzy lisäsi omat ideansa joukkoon, kunhan sai päänsä vähän selvemmäksi.
Lopputulos on kaksijakoinen. Bändi soi paikoin jähmeästi, eikä noin puolta The Ultimate Sinin kappaleista ole tarpeen kuunnella toista kertaa. Toisaalta siinä paremmassa puoliskossa on hienoja riffejä ja melodioita ja jopa klassikkoja.
The Ultimate Sin
The Ultimate Sin äänitettiin Lontoossa ja Pariisissa tuottaja Ron Nevisonin kanssa. Kansikuvaksi valikoitui helvetillinen maalaus, joka voisi olla peräisin vieroitusklinikalla nähdyistä delirium-houreista. Hupaisa Ozzy lohikäärmeenä -kansi oli aikansa tuote. The Ultimate Sinin suurin ansio on yleisemminkin se, miten väkevää kuvaa se maalaa 1980-luvun puolivälin hevikulttuurista ja rockbisneksestä.
Ozzy Osbournen neljäs soololevy ilmestyi maailmaan, jossa suurvallat pitivät toisensa loitolla ydinaseilla uhkailemalla. Levyn vakavimmat kappaleet – kirjaimellisesti aseistariisuva voimaballadi ’Killer Of Giants’ ja ahdistunut ’Thank God For The Bomb’ – on kirjoitettu kauhun tasapainon vallitessa ja kylmän sodan varjossa. Niiden soidessa tuntuu, että Osbourne oli päihdeongelmistaan huolimatta yllättävän lujasti todellisuudessa kiinni. (Toinen asia on, kirjoittiko hän sanoituksia juurikaan itse. Ilmeisesti ainakin ’Killer Of Giantsin’ avausrivit ovat hänen käsialaansa.)
Killer Of Giants
Aikakaudelle leimallisia olivat myös rokkaamisesta, nuoruudesta ja kapinasta kertovat biisit. Lähes kaikilla 1980-luvun hevibändeillä oli sellaisia, ja valtavirtarockia kuluttanut kirkasotsainen nuoriso otti nuo laskelmoiduilta vaikuttaneet kapinalaulut innolla omakseen. Osbournea pidettiin uskonnollisissa ja konservatiivisissa piireissä vaarallisena ja moraalittomana rocktähtenä, joka vasiten ajoi kuulijoitaan itsemurhiin tai turmioon. ’Never Know Why’ muistuttaakin ajasta, jolloin hevin arveltiin uhkaavan nuorison moraalia ja mielenterveyttä. Ozzyn näkemys tilanteesta selviää ’Lightning Strikesissa’, jonka tyhjänpäiväisessä tekstissä hän uhoaa jatkavansa rokkaamista vaikka aamuun asti, jos niikseen tulee ja tarvetta ilmenee.
Moraalinvartijoille uhittelu ja vapauden kaihosta laulaminen sopivat Ozzylle periaatteessa hienosti, mutta käytännön kanssa oli niin ja näin. Vaikka Osbourne oli Black Sabbath -legendana hevin kummisetä ja armoitettuna sekoilijana liian holtiton sisäsiistiksi, hänen suussaan sellaiset biisit kuulostavat melko väkinäisiltä. Hän ei ollut enää mikään nuori kapinallinen vaan nelikymppinen juoppo miljonääri. Sen Osbourne (tai toinen sanoittaja) tuntuu myös tiedostaneen: paljastavassa ja surullisessa ’Secret Loserissa’ Ozzy on rehellisimmillään. Hän laulaa kuin apua pyytäen, ettei ole sitä miltä näyttää. Juhlitun rocktähden kehossa asui moniongelmainen ressukka, ja imagon alla todellisuus hankasi paksua nahkaa vereslihalle.
Secret Loser
Ozzyn elämän teki hankalaksi sekin, että hänen odotettiin olevan jatkuvasti pyörällä päästään. Musiikin ulkopuolella hänen hahmonsa viehätys perustui siihen, että kaikki näytti jatkuvasti olevan karkaamassa käsistä. Tuo teema kiteytettiin hienosti nimikappaleen 1980-luvun suosikkisarja Dallasia parodioivassa videossa. Kun häiriintyneenä öljyparonina esiintyvä laulaja katselee telkkarista, miten kaljan pulskistama toinen minä toikkaroi lavalla kuin kajahtanut kotirouva, tulee artistin henkinen tila tai imago hyvin selväksi. Erittäin moni asia on pahasti pielessä, mutta jollain kummalla tavalla homma pysyy koossa. Ristiriita vakavan kappaleen ja humoristisen videon välillä on vahva.
Tekoprosessinsa kautta The Ultimate Sin on kiinnostava myös musiikkibisneksen kuvajaisena. Artistit saattoivat pitää itseään melkoisina rebeleinä, mutta heidän sniffaillessaan viskipäissään pulvereita luksushotellien uima-altailla, kulissien takana pyöritettiin säälimätöntä liiketoimintaa, jolla ei ollut mitään tekemistä reilun rokkimeiningin kanssa. Muusikot olivat pelkkiä pelinappuloita. The Ultimate Sinin pääsäveltäjä Jake E. Lee oli joutunut heti ensimmäisellä Ozzy-albumillaan Bark At The Moonilla huiputetuksi: hänen riffinsä ja kokonaiset kappaleensa merkittiin kylmästi Osbournen tekemiksi.
Thank God For The Bomb
Vedätyksestä viisastunut Lee kieltäytyi soittamasta nuottiakaan The Ultimate Sinille ennen kuin paperit olisivat kunnossa. Kun Lee sai nimensä tekijätietoihin, puijatuksi joutui (basistina parhaiten tunnettu) Bob Daisley. Hän kirjoitti yhtä lukuun ottamatta kaikki levyn tekstit, mutta ei saanut niistä aluksi lainkaan krediittiä. Vasta kun The Ultimate Siniä oli myyty 500 000 kappaletta, hänen nimensä liitettiin tekijätietoihin Osbournen ja Leen rinnalle.
The Ultimate Sin päättyy kuninkaallisesti ’Shot In The Darkiin’, joka on yksi Ozzyn uran ja ylipäänsä kasarihevin kaikkien aikojen parhaista biiseistä. Se on kehitelty basisti Phil Soussanin samannimisestä Wildlife-yhtyeen kappaleesta, mutta varsinainen cover se ei ole. Sovitus ja melodia uudistettiin, ja Ozzy lauloi biisin omakseen niin kuin vain hän voi. Nyttemmin levystä ei enää ole otettu uusia painoksia, minkä arvellaan johtuvan Soussanin kanssa käydyistä oikeustaisteluista eli tulonjaosta. ”Et tule koskaan ymmärtämään, miksi me rokkaamme”, Ozzy kailotti The Ultimate Sinillä ja jätti miettimään, mahtoiko hän tarkoittaa, etteivät nuoret käsittäneet, että rahan takiahan sitä tehtiin.
Lightning Strikes
Se, että The Ultimate Sin ei ollut kokonaisuutena mikään mestariteos, ei ollut bisneksen kannalta mikään ongelma. Levy ajoi asiansa ja myi miljoonia, koska se oli Ozzyn uusi levy. Vanha stara lähti tien päälle nuorista muusikoista kootun kilpailukykyisen kokoonpanon kanssa. Kiperiä riffejä ja sooloja tulittanut Jake E. Lee suoriutui hienosti hardrock-kitaristien vauhtiajoissa, ja Randy Castillon ja Phil Soussanin rytmiryhmä hoiti hommansa niin kuin Kummisedän alaisuudessa kuuluikin.
Samaan aikaan yksi hevirockin aikakausi oli vaipumassa hautaan, ja toinen nousi vauhdilla undergroundista. The Ultimate Sin -kiertueella Ozzy Osbournea lämmitteli räväkkä speed/thrashnousukas Metallica, joka oli juuri julkaissut mestarillisen Master Of Puppetsin.
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Ozzy Osbourne | kotisivu
Ozzy Osbourne | Facebook
Ozzy Osbourne | Instagram
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
AC/DC: Power Up [2020] – virta on kytketty
Black Sabbath: Black Sabbath & 13 [1970 • 2013] – alun loppu ja lopun alku
Deep Purple: Whoosh! [2020] – loppu ei tullutkaan
Def Leppardin Pyromania [1983] muutti hevirockin aseman
Def Leppard: Hysteria [1987] – hard rockin valovoimaa
Dio: Holy Diver [1983] – suuri ääni itsenäistyy
Havana Black: Indian Warrior [1988 • 1989] – huonon onnen soturit
Iron Maiden: Powerslave [1984] – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin
Jack White: Fear Of The Dawn [2022] – Villin Jackin suklaalevy
Joan Jett & The Blackhearts: I Love Rock’n’Roll [1981] – kapinallisen läpimurto
King Diamond: ”Them” [1988] – rytinää riivatussa talossa
Marko Hietala: Pyre Of The Black Heart/Mustan sydämen rovio [2019 • 2020] – rocktähti menee henkilökohtaisuuksiinMetallica: The $5.98 E.P. • Garage Days Re-Revisited [1987] – elonmerkkejä autotallista
Metallica: Metallica • Black Album [1991] – kun uusi musta oli uusi musta
Metallica: 72 Seasons [2023] – jättiläinen jahtaa varjoaan
Motörhead: Clean Your Clock [2016] – lopunajan dokumentti
Mötley Crüe ja Mayhem • Kaaos törkytehtaassa – Mayhemin ja Mötley Crüen kohutut saagat
Nightwish: Human. :||: Nature. [2020] – maailmojen välissä
Queen oli seikkailu – A Night At The Opera [1975]
Slash featuring Myles Kennedy & The Conspirators: 4 [2022] – rock’n’roll-synergiaa
Slayerin teesi, antiteesi ja synteesi • Reign In Blood [1986] • South Of Heaven [1988] • Seasons In The Abyss [1990]
Smack: On You [1984] – avain kulttisuosioon
Tarot pitää riman korkealla • Vuodet 1982–2024
Viikate: Rillumarei! [2020] – väliaikaista kaikki on vain
Waltari: Torcha! [1992] – aistit ja rajat auki
Zero Nine: Intrigue [1986] – suomihevin huipulla
💿
Ozzy Osbourne
Finna.fi
1980-luku
Blizzard Of Ozz | Jet 1980
Diary Of A Madman | Jet 1981
Bark At The Moon | Epic 1983
The Ultimate Sin | Epic 1986
No Rest For The Wicked | Epic 1988
1990-luku
No More Tears | Epic 1991
Ozzmosis | Epic 1995
2000–2009
Down To Earth | Epic 2001
Under Cover | Epic 2005
Black Rain | Epic 2007
2010-luku
Scream | Epic 2010
2020-luku
Ordinary Man | Epic 2020
Patient Number 9 | Sony Music 2022
💿
Black Sabbath
Finna.fi
1970-luku
[Ozzy Osbourne* • Tony Iommi • Geezer Butler • Bill Ward]
1980-luku
[Ronnie James Dio • Bill Ward • Geezer Butler • Tony Iommi]
[Ronnie James Dio • Vinny Appice • Geezer Butler • Tony Iommi]
Mob Rules | Vertigo 1981
[Ian Gillan • Bill Ward • Geezer Butler• Tony Iommi + Geoff Nicholls]
Born Again | Vertigo 1983
[Glenn Hughes • Eric Singer • Dave Spitz • Tony Iommi • Geoff Nicholls]
Seventh Star | Vertigo 1986
[Tony Martin • Eric Singer • Bob Daisley • Tony Iommi • Geoff Nicholls • Ray Gillen]
The Eternal Idol | Vertigo 1987
[Tony Martin • Cozy Powell • Laurence Cottle • Tony Iommi • Geoff Nicholls + Brian May]
Headless Cross | I.R.S. Records 1989
1990-luku
[Tony Martin • Cozy Powell • Neil Murray • Tony Iommi • Geoff Nicholls]
Tyr [ᛏᛉᚱ] | I.R.S. Records 1990
[Ronnie James Dio • Vinny Appice • Geezer Butler • Tony Iommi + Geoff Nicholls]
Dehumanizer | I.R.S. Records 1992
[Tony Martin • Bobby Rondinelli • Geezer Butler • Tony Iommi + Geoff Nicholls]
Cross Purposes | I.R.S. Records 1994
[Tony Martin • Cozy Powell • Neil Murray • Tony Iommi • Geoff Nicholls + Ice-T]
Forbidden | I.R.S. Records 1995
2010-luku
[Ozzy Osbourne* • Tony Iommi • Geezer Butler • Brad Wilk]
13* | Vertigo 2013
📚
Lue lisää Ozzy Osbournesta
Finna.fi
Ozzy Sue Crawford & kääntäjä Reija Tanninen, 222 sivua | Johnny Kniga 2003
Minä, Ozzy Ozzy Osbourne & Chris Ayres & kääntäjä Ilkka Salmenpohja, 414 sivua | Like 2014
Sabbath Bloody Sabbath Joel McIver & kääntäjä K. Männistö, 423 sivua | Like 2007 & 2010
📚
Läs mera om Ozzy Osbourne
Finna.fi
Jag är Ozzy Ozzy Osbourne & Chris Ayres & översättare Linnéa Olsson, 368 sidor | Norstedts 2011
📚
Read more about Ozzy Osbourne
Finna.fi
I am Ozzy Ozzy Osbourne & Chris Ayres, 368 pages | Sphere 2009
Mina olen Ozzy Ozzy Osbourne & Chris Ayres & tõlkinud Hels Hinrikson, 344 sivua | Kunst 2016
Ozzi – vsjo, Tsto mne udalos vspommit – avtobiografija bes tsenzury – Оззи : всё, что мне удалось вспомнить : автобиография без цензуры Ozzy Osbourne & Chris Ayres & kääntäjä Крис Аирс, 415 sivua | Bombora 2018
📚
Lue lisää Sharon ja Ozzy Osbournesta • Read more about Sharon and Ozzy Osbourne
Finna.fi
Täysillä – omaelämäkerta Sharon Osbourne & Penelope Dening & kääntäjä Maria Lyytinen, 384 sivua | Ajatus 2006
Extreme – My Autobiography Sharon Osbourne & Penelope Dening, 372 pages | Time Warner 2005
📚
Lue lisää Tony Iommista ja Black Sabbathista • Read more about Tony Iommi and Black Sabbath
Finna.fi
Iron Man – muistelmat Tony Iommi & T.J. Lammers & kääntäjä Jussi Niemi, 441 sivua | Like 2012
Iron Man – My Journey Through Heaven And Hell With Black Sabbath Tony Iommi & T.J. Lammers, 383 pages | Simon & Shuster 2011 & 2012
📚
Lue lisää Ronnie James Diosta ja Black Sabbathista
Finna.fi
Rainbow In The Dark – omaelämäkerta Mick Wall & Wendy Dio & kääntäjä Sirpa Parviainen, 366 sivua | Bazar 2022
📚
Lue lisää Black Sabbathista • Read more about Black Sabbath
Finna.fi
Sabbath Bloody Sabbath Joel McIver, 405 pages | Omnibus Press 2006 & 2014
Extreme – My Autobiography Sharon Osbourne & Penelope Dening, 372 pages | Time Warner 2005
Black Sabbath Steven Rosen & Ozzy Osbourne, 205 pages | Sanctuary 2001
Black Sabbath Steven Rosen & Ozzy Osbourne, 279 pages | Sanctuary 2002
Wheels Of Confusion – The Story Of Black Sabbath Steven Rosen & Ozzy Osbourne, 205 pages | Castle Communications 1996
Paranoid – Black Days With Sabbath & Other Horror Stories Mick Wall, 222 pages | Mainstream Publishing 1999
📱
The Ultimate Sin • 1986
Spotify
The Ultimate Sin • Epic 1986
