Toiveet ja helyt | Luova Records 2021
Kun Lydia Lehtola nimesi musiikkinsa ”runoelmapopiksi” ensimmäisten julkaisujensa aikoihin, sanaan tartuttiin mediassa hanakasti. Valmis luokitus on kätevä ja helppokäyttöinen, eikä runoelmapop ole virheellinen kuvaus Lyytin tekemisistä. Verbi ”kirjoittaa” tuntuu hänen tapauksessaan juuri oikealta, kun puhe on biisien tekemisestä. Hän rakentaa kappaleensa lyriikan varaan, ja sävellys saa alkunsa lyriikan rytmistä.
Tämän lähtökohdan vuoksi sen pop-puolen kanssa on vähän niin ja näin. Lyriikka edellä kirjoitetun biisin tunnistaa usein jonkinlaisesta paperinmakuisuudesta. Lyytin tapauksessa maku on hyvä, mutta hänen sanoituksiin perustuvat kappaleensa eivät myöskään ole niitä, joita Tehosekoittimen sanoin ”messissä hoilataan”. Jos banaali erottelu sallitaan, hän tekee enemmän taide- kuin viihdemusiikkia. Mutta toisaalta, melodista materiaaliahan Lyyti laatii, ja hänen sanansa soivat, ja on sitä abstraktimpaakin musiikkia popiksi kutsuttu.
Mihin voi soittaa?
Lyytin matka artistiksi näyttää lähteneen kutsumuksesta ja edenneen määrätietoisesti. Ennen ensimmäisen albuminsa ilmestymistä hän kertoi Soundissa käyneensä Joensuussa konservatorion pop-jazz-linjaa päämääränään oppia säveltämään omia kappaleita. Siinä vaiheessa tekstien tekeminen oli ollut hänelle tärkeää jo pitkään, ja (näin on pakko saada sanoa edes kerran tässä jutussa) jo alkoi Lyyti kirjoittaa myös sävelmiä.
Muutettuaan Helsinkiin vuonna 2016 Lehtola tutustui musiikillisiin hengenheimolaisiin ja uusiin soittajiin, ja oma musiikillinen visio selkeni ja kirkastui. Sitten artistinimellä Risto tunnettu Risto Ylihärsilä kiinnostui Lyytin demoista ja tuotti hänen kappaleitaan, ja myöhemmin Lyyti sainattiin Litku Klemetin ja Pekka Tuomen levy-yhtiölle Luova Recordsille. Kun Meitä ei ole kutsuttu -levy ilmestyi keväällä 2020, sitä tuskin erotti sakean kriitikkosuitsutuksen seasta.
Puhalla ja toivo
Vaikka edellä mainituilla suomi-indien suurhenkilöillä on ollut roolinsa Lyytin uralla, Lydia Lehtolalla ei ole juurikaan musiikillista yhteistä heidän kanssaan. Hänessä ei ole Litkun tai Riston outoutta, itseironiaa ja leikkisyyttä, vaan hän esittää kauniita ja vakavia biisejä, joiden herkkä sävy on täysin hänen omansa. Siinä missä perinteinen poplaulu ymmärtää kuulijaansa, kutsuu eläytymään ja kertoo yleisölle jotakin yleisöstä itsestään, Lyytiä kuunnellessa voi lähinnä yrittää käsittää, miltä hänestä tuntuu. Hänen emotionaaliset ja henkilökohtaiset biisinsä avautuvat samaistumiselle ja tulkinnoille hitaasti kuin runot, mutta metaforinen ilmaisu kätkee sisälleen ihan tavallisia inhimillisiä tunteita. Albumin nimi on poimittu ’Karkauspäivästä’, jossa rakkauden paino vertautuu siirtolohkareeseen, ja levy alkaa ’Siirtolohkare’-nimisellä introlla. Loppujen lopuksi kaikki taitaa kietoutua kahden ihmisen välille.
Vuosisadan sydänsuru
Lyytin toisen albumin on tuottanut ja äänittänyt Pekka Tuomi, joka oli suuressa roolissa myös debyytin sessioissa. Tuotannon ytimessä ovat Lehtolan ääni ja pianonsoitto. Kitaraa, joka sinänsä sopisi tyyliin, ei ole käytetty liiemmin tai lainkaan ilmeisesti siksi, ettei se veisi tilaa koskettimilta, joita soittaa Lehtolan lisäksi Antti Vuorenmaa. Basisti Samuli Arrelan ja rumpali Lassi Ylösen soittimet ovat vahvasti läsnä varsinkin levyn menevimmissä biiseissä (’Puhalla ja toivo’, ’Kimppu kaipausta’).
Lehtolan laulut ja tunnistettava ääni ovat niin leimallinen ja persoonallinen osa kokonaisuutta, ettei Lyytistä oikein voi puhua yhtyeenä, mutta nyt ollaan lähempänä bändi-ilmaisua kuin koskaan. Ydinkvartetin ulkopuolella Pambikallio-yhtyeen Pauliina Nyman ja Lauri Kallio ovat tehneet levylle hienoja, herkkiä jousisovituksia (’Karkauspäivä’, ’Avosydän’). Ääneen pääsee myös taustalaulaja Tiia Schwartz, joka on sovittanut albumin intron ja outron.
Tulen sinua vastaan hautausmaalle
Lydia Lehtolan musiikki ei ole valmiiksi pureskeltua. Saadakseen hänen lauluistaan jotakin niille on annettava jotakin: aikaa ja ajatuksia. Helyt ja toiveet on parhaimmillaan silloin, kun lyriikka palvelee musiikkia, esimerkiksi biiseissä ’Puhalla ja toivo’, ’Mihin voi soittaa’ ja ’Vuosisadan sydänsuru’. Tämä muuten on luultavasti maailman ainoa levy, jolla outro on sijoitettu kolmanneksi viimeiseksi kappaleeksi. Lyyti tekee asiat omalla tavallaan.
Ari Väntänen | www.arivantanen.com
Lyyti | Facebook
Lyyti | Instagram
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
22-Pistepirkko – outo auto ja viimeinen matka • Lime Green DeLorean [2011]
Absoluuttinen Nollapiste – popmusiikkia, tavallaan • Olos [2000]
Aija Puurtinen & Jalavei – sanoja sieltä jostakin • Keltaisen talon ullakko [2018]
Ellinoora • Ulos boksista ja vastavirtaan [2019]
Ellips – hippihenkeä ja sovitustyötä • Yhden naisen hautajaiset [2019]
Haloo Helsinki! – suurten tunteiden peli • Älä pelkää elämää [2021]
Hearthill – hurmos ja sykkivä sydän • Graveyard Party Blues [1990]
Hullu Ruusu & Rosita Luu – härskisti kategorioiden ulkopuolella • Vuodet 2017–2021
Jukka Nousiainen – kyynisyyden ja toiveikkuuden vuoristoradassa • Ei enää kylmää eikä pimeää [2018]
Karkkiautomaatti – hurmaava, höpsö ja hienostunut • Suudelmilla [1998]
Kuusumun Profeetta – magneettista tajunnanvirtaa • Kukin kaappiaan selässään kantaa [2001]
Lasten Hautausmaa – lohtua ja jatkuvuutta • IV [2020]Litku Klemetin puoli vuosikymmentä • Horror ’15 [2016] • Päivä päivältä vähemmän [2017] • Juna Kainuuseen [2017] • Taika tapahtuu [2018] • Ding ding dong [2019]
Litku Klemetti – arvokasta hölynpölyä • Kukkia muovipussissa [2021]
Maritta Kuula – oman tien kulkija • Kuuluisaa sukua [2014]
Maustetytöt – olemisen särkyvä hauraus • Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä [2020]
Nick Drake – lauluja suljettujen ovien takaa • Five Leaves Left [1969] • Bryter Layter [1970] • Pink Moon [1972]
Noitalinna Huraa! – ainutlaatuista kotikutoisuutta • Kalan silmä [1988]
Pambikallio – synkkiä satuja valveen rajamailta • Pambikallio [2022]
Pekka Nisu • Pekka Nisun Lauhanmaa [2024] on alue, mielentila ja asema
Pekka Streng – kohti unen maata • Magneettimiehen kuolema [1970] • Kesämaa [1972] • Unen maa [2009]
Pimeys – elämänmakuista popmusiikkia • Aika tihentyy [2015]
Rebekka Holi – kukkaan puhkeava persoonallisuus • Posliinijättiläinen [2021] • Kukkaan [2024]
Viitasen Piia onnistuu monella tasolla • Ihmisen aika [2024]
💿
Lyyti
Finna.fi
Meitä ei ole kutsuttu | Luova Records 2020
Toiveet ja helyt | Luova Records 2021
Nousussa taas | Johanna Kustannus 2023
📱📰
Lue lisää Lyytistä
Soundi | Tarkkailuluokka
Lyyti: Patsaita riittää kaadettavaksi Mirko Siikaluoma | Soundin verkkosivu 18.11.2019
Toiveet ja helyt • 2021
Spotify
Toiveet ja helyt • 2021
