Lili Boulanger 1893–1918
Faust et Hélène ja muita orkesteriteoksia | Chandos 1999
• BBC Philharmonic Orchestra, Birminghamin sinfoniakuoro, Yan Pascal Tortelier ja solistit
Kolme psalmia | Deutsche Grammophon 2002
• Lontoon sinfoniaorkesteri, Monteverdi-kuoro, John Eliot Gardiner ja solistit
Surullinen ilta, Kevätaamu ja muita orkesteriteoksia | Timpani 2007
• Luxembourgin sinfoniaorkesteri, Namurin sinfoniakuoro, Mark Stringer ja solistit
Vokaaliteoksia | Carus 2018
• Orpheus Vokalensemble, Antonii Baryshevskyi, piano
Lili Boulanger & Nadia Boulanger
Kootut laulut | Harmonia Mundi 2023
• Mm. Lucile Richardot, mezzosopraano, Anne de Fornel, piano
Klassisen musiikin maailma on täynnä keskeneräisyyden mystifiointia: Millainen olisi ollut Mahlerin säveltämä ooppera? Mihin suuntaan Mozartin sävelkieli olisi kehittynyt jos hän ei olisi kuollut? Millainen Schubertin Keskeneräisestä sinfoniasta olisi pitänyt tulla, entä Puccinin Turandot-oopperan lopusta?
Yksi järkyttävimmistä todellisista keskenjäämisistä on Lili Boulanger’n (1893–1918) 24 vuoden iässä sairauteen katkennut elämä. Hänen suppea mutta tavattoman painava ja omaperäinen tuotantonsa kertoo säveltäjänäänestä, jolla olisi ollut poikkeuksellista annettavaa 1900-luvun alun musiikkiin.
Boulanger vaikuttaa vähitellen olevan nousemassa ansaitsemaansa asemaan varhaismodernin musiikin kaanonissa. Radion sinfoniaorkesteri on nostanut hänet yhdeksi ensi kautensa teemasäveltäjistä, ja nyt onkin hyvä mahdollisuus kuulla Musiikkitalossa tai Ylen kanavissa Boulanger’n orkesterituotanto käytännössä kokonaisuudessaan.
Boulanger’n tuotannon levyttäminen on silti edelleen hajanaista, vaikka se rajallisuudessaan olisi kiitollinen kohde levyhankkeille. Vuosikymmenten mittaan hänen musiikkiaan on enimmäkseen sisällytetty osaksi muita äänitekokonaisuuksia, ja niihinkin usein vain muutamaa tunnetumpaa kappaletta. Boulanger on paljon enemmän kuin kuriositeetti, ja hänen tuotannostaan tarvitaan ajantasaiset kokonaislevytykset.
Hyvä merkki oli, kun Harmonia Mundi vuonna 2023 julkaisi kokonaislevytyksen Lilin ja tämän siskon Nadia Boulanger’n laulumusiikista. Lilin yksinlauluja onkin levytetty laajemmin jo 1990-luvulta alkaen, vaikka ne – Aukioita taivaalla -laulusarjaa lukuun ottamatta – muodostavat hänen tuotantonsa vähiten kiinnostavan osan. Musiikkimaailman on ehkä ollut vaikea hahmottaa, että naispuolisen säveltäjän suurin mielenkiinto olisi jonkin taskukokoisen sijaan oopperallisessa ja sinfonisessa ilmaisussa.
Boulanger: Faust ja Helena, yksinäytöksinen ooppera (1913). Julie Boulianne, mezzosopraano, Julien Behr, tenori, Jean-Sébastien Bou, baritoni; Radio Filharmonisch Orkest, joht. Karina Canellakis. Taltioitu Utrechtissa 2022.
Marie-Juliette Olga eli Lili Boulanger’n elämää sävyttivät lapsuudesta asti keuhkosairaus sekä musiikillinen erityislahjakkuus. Hän aloitti musiikkiopinnot Pariisin konservatoriossa jo lapsena, mutta tuberkuloosi riisti häneltä lukuisia opintovuosia. Aikuisiälläkin vakava sairastelu oli jatkuvasti estämässä työskentelyä. Luultavasti Lili kärsi myös sisäelinsairaus Crohnin taudista. Hämmästyttävästä taidosta ja tahdosta kertoo, että sairauden kanssa kamppaileva Boulanger pystyi ylipäätään säveltämään teoksia valmiiksi, puhumattakaan näin eheiksi ja väkeviksi. Tärkeänä tukena partituurien loppuunsaattamisessa oli isosisko Nadia, josta tuli sittemmin legendaarinen sävellyspedagogi. Ilman Nadian ahkerointia siskonsa teosten editoijana ja puolestapuhujana Lili Boulanger tunnettaisiin varmasti vieläkin huonommin.
Myös Nadia oli säveltäjä, joka oli neljä kertaa kilpaillut halutusta Rooman-palkinnosta (Prix de Rome). Tämä jo 1600-luvulla perustettu ranskalainen taidestipendi oli avattu säveltäjille 1803, ja siinä haettiin maallista kantaattia, käytännössä minioopperaa tai draamallista kohtausta. Lili nappasi Rooman palkinnon vuonna 1913, ensimmäisenä naispuolisena säveltäjänä. Voitokas teos oli Wagnerista ammentava mutta hyvin omintakeinen symbolistinen lyhytooppera Faust ja Helena. Stipendi tarjosi voittajalle useamman vuoden opintomatkan Roomaan. Tässäkin sairaus tuli kampittamaan Boulanger’ta, sillä hän joutui keskeyttämään oleskelunsa terveydentilan heiketessä. Roomassa ehti syntyä silti joukko hänen merkittävimpiä teoksiaan.
Boulanger yhdisteli musiikissaan 1800-luvun lopun usvaisaa symbolismia vuosisadan alun ekspressionisteille ominaiseen vieraantuneisuuden ja pessimismin kokemukseen. Niille vastapainoa tarjosi omakohtaisesta katolisesta vakaumuksesta kumpuava seesteisyys. Boulanger’n sävellyksiä kuitenkin hallitsevat uhmakas suru ja poltteleva intensiteetti, mistä suomalaisille voi tulla mieleen niin ikään keuhkotautiin nuorena menehtynyt runoilija Saima Harmaja. Tämän tuotannossa on samaa luomisen nälkää ja vimmaisaa katkeruutta kuin Boulanger’llakin.
Niin dramaattisesti myllertävää kuin Boulanger’n sävelkieli onkin, se on aina jäntevästi muovattua ilmentäen vuosisatoja ranskalaisessa musiikissa vaalittua selkeyden ja kirkkauden ihannetta. Runotekstejä hän käsittelee mestarillisesti. Belgialainen symbolistikirjailija Maurice Maeterlinck oli hänelle tärkeä, ja viimeisinä vuosinaan hän koetti epätoivoisesti saada sävellettyä Maeterlinckin näytelmään perustuvaa oopperaa Prinsessa Maleine. On traagista, ettei siitä jäänyt jäljelle kuin hieman luonnoksia.
Boulanger: Syvyydestä minä huudan (Psalmi 130). Christiane Bassek, altto, Antonio Amadé Badinski, tenori; Göttingenin sinfoniaorkesteri, Fuldan katedraalikuoro ja nuorisokuoro, joht. Franz-Peter Huber. Taltioitu konsertissa Fuldan tuomiokirkossa 2009.
Suurin osa Boulanger’n sävellyksistä käyttää ihmisääntä ja tekstiä, mutta usein yllättävissä yhteyksissä. Hän kiertää päättäväisesti vakiintuneet lajityypit kuten sinfonia, kuoromotetti tai oratorio, ja antaa soitinnuksen ja muodon nousta sen sijaan ilmaisusta itsestään. Hyvä esimerkki ovat Boulanger’n sävellykset kuorolle, jotka saksalainen Orpheus Vokalensemble ja pianisti Antonii Baryshevskyi julkaisivat levyllä 2018. Totunnaisesta kuoromusiikista poikkeavasti ne yhdistelevät sekakuoroa, soolojaksoja ja pianoa vapaasti muotoaan muuttaviksi pienoisrunoelmiksi.
Tällainen luova muotoajattelu oli ylipäätään tyypillistä vuosisadanvaihteen taiteessa, ja monet säveltäjät loivat erityyppisiä laulu- ja orkesterimusiikin hybrideitä. Hyvä esimerkki on vaikkapa Gustav Mahlerin kahdeksas sinfonia (1906), joka yhdistää vanhan kristillisen hymnitekstin ja Goethen Faustin katkelmat megalomaaniseksi diptyykiksi.
Boulanger olisikin syytä asemoida pikemminkin Mahlerin rinnalle 1900-luvun alun suurmuotokokeilijoiden joukkoon, sen sijaan että hänet nähtäisiin Debussyn perillisenä ja ranskalaisen musiikin reunahuomiona. Sydänvaivainen Mahlerkaan ei saanut elää elämäänsä täyteen mittaan, sillä hän kuoli 50-vuotiaana. Mutta siinä missä Boulanger 20-vuotiaana sävelsi Faustin ja Helenan, Mahler oli samanikäisenä hädin tuskin alkanut etsiä omaa sävelkieltään. Mitä Boulanger olisi jättänyt jälkipolville, jos olisi saanut elää yhtä kauan kuin itävaltalainen säveltäjäkollegansa?
Boulanger’n tuotannon huipentavat kolme suurenmoista psalmisävellystä vuodelta 1916. Raamatun psalmeja on ammoisista ajoista sävelletty erilaisille vokaalikokoonpanoille, mutta Boulanger’n psalmit ovat kirkollisen musiikin sijaan vokaalisinfonian ja orkesterirunoelman omintakeisia hybridejä.
Fanfaarinen Psalmi 24 kuorolle ja vaskille on vielä melko pienimuotoinen, mutta suurelle orkesterille, kuorolle ja solisteille sävelletyt Psalmi 129 ja Psalmi 130 ovat hiuksianostattavan vaikuttavaa musiikkia täynnä salamoivaa uhmakkuutta kuoleman edessä. Raamatuntekstit kytkeytyvät hurjalla tavalla Boulanger’n omaan kokemukseen tuhoon tuomitusta elämästä. Psalmissa 129 tenorit ja bassot heristelevät nyrkkiä: ”Kovin on minua vainottu nuoresta asti, vainottu, mutta ei lannistettu.” Ne puhkeavat sitten unisonossa raastavaan aneluun, kunnes sopraanot ja altot nostavat musiikin hyväksyvään valohämyyn.
Psalmitrilogian viimeinen, kuuluisaan ”Syvyydestä minä huudan sinua, Herra” -psalmitekstiin perustuva sävellys on peräti puolituntinen vokaalisinfonia, jossa vuorottelevat epätoivo, luottamus ja kuolemankaipaus. Musiikin kuvaama kuilu on vahvasti Boulanger’n oma. Hän omisti sävellyksen isälleen, jonka kuolema oli Lilille valtava isku. Lisäksi musiikissa voi aistia ensimmäisen maailmansodan tuntoja. Teos alkaa mustanpuhuvaa tunnelmaa lataavalla orkesterijohdannolla. Teoksen keskelle sijoittuvaa valtavaa kuorohuipennusta seuraa alistunut, syvästi murheellinen alttosoolo. Teos ei silti pääty lannistuneisuuteen. Se on täynnä magmamaisesti purkautuvaa tuskanhuutoa, joka on ominaista monille Boulanger’n sävellyksille.
Boulanger: Surullinen ilta, versio pianotriolle (1918). Boulanger Trio, taltioitu Madridissa 2019.
Intensiteetissä psalmeille ei ollenkaan häviä kymmenminuuttinen orkesteriteos D’un soir triste (Surullinen ilta, 1917–1918), jossa on sama paahteisen painostava tunnelma. Surullinen ilta ja sen sisarteos D’un matin du printemps (Kevätaamu) ovat Boulanger’n ainoat teokset yksinomaan orkesterille.Ne ovat lyhyttä kestoaan paljon suurempia teoksia, symbolistisia maisemamaalauksia, joissa hienovaraisen esittävä pinta kätkee sisäänsä ihmiselämän koko traagisuuden. Uhkaavat melodiat ja Boulanger’n verraton draamantaju tekevät niistä kuin sanattomia oopperakohtauksia. Hän teki niistä myös sovituksia viululle tai sellolle ja pianolle sekä jousitriolle.
Surullisen illan ja Kevätaamun serkku on kahden pianokappaleen diptyykki D’un vieux jardin (Vanha puutarha) ja D’un jardin clair (Valoisa puutarha). Niissäkin on oudon pahaenteinen tunnelma, joskin levollisemmin koettuna. Boulanger’n pianosävellyksistä ei ole vielä olemassa tyydyttävää kokonaislevytystä. Amerikkalaispianisti Marissa Kerbelin omakustannelevy vuodelta 2023 on toteutukseltaan valitettavan kotikutoinen, mutta aidosti sisäistyneet tulkinnat ovat huomionarvoisia – niin usein ”varjoista kaivettujen” säveltäjien musiikkia esitetään steriileinä museoesineinä. Kerbel sen sijaan keskustelee Boulanger’n musiikin kanssa intiimisti ja tuo hyvin esiin tämän sävelkielen omaperäisyyden. Kerbel on todennut projektistaan, ettei halunnut jäädä odottamaan, että joku muu paikkaisi aukon Boulanger’n pianomusiikin levyttämisessä, vaan päätti toimia itse: ”En aio odottaa, että joku ulkopuolinen kertoo minun olevan riittävän hyvä, koska Lili Boulanger ei todellakaan odotellut.”
Boulanger’n kamarimusiikista ehdoton suosikkini on laulusarja Clairières dans le ciel (Aukioita taivaalla, 1913–14) Francis Jammes’n rustiikkisen symbolistisiin runoihin. Se on ylipäätään kauneimpia koskaan sävellettyjä ranskankielisiä laulusarjoja. Poikkeuksellisen hieno tulkinta löytyy tenori Nicky Spencen ja pianisti Malcolm Martineaun ihastuttavalta Paradis sur Terre -levyltä vuodelta 2016.
Aukioita taivaalla on kolmentoista helminauhamaisesti kytkeytyvän laulun kokonaisuus, johon Boulanger on löytänyt Jammes’n runoja täydellisesti vastaavan nestemäisen, ilmavan sävelkielen. Päällepäin tunnelma on aurinkoinen ja täynnä kukkivia puita, mutta pinnan alla on määrätöntä kaipausta ja tuskaa. Tarina mahdottomasta rakkaudesta kietoutuu myös kokemukseen menetetystä elämästä: ”Hän lähti ennen lehmuksenkukintaa, ja kun lehmukset sitten kukkivat hänen lähdettyään, näin hämmästyen, oi ystävät, oksia joissa ei ollut lainkaan kukkia.” […] ”Miksi on niin kaunis päivä ja miksi edes synnyin?”
Keveä laululinja purjehtii pianon arvoituksellisten syvänteiden yllä. Kauneus ja kipu lipuvat rinta rinnan, ja lopuksi sarja haihtuu valoisaan tyhjyyteen: ”Ei enää mitään, minulla ei ole enää mitään, joka pitäisi minut hengissä.”
Auli Särkiö-Pitkänen | aesarkio.wordpress.com
Radion Sinfoniaorkesteri | Teemasäveltäjä Lili Boulanger
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Anna Clyne – mielikuvitusmusiikki pohtii muistia • Mythologies [2020]
Arvo Pärt – rauhan säveltäjä • Arvo Pärt: Live [2017]
Cecilia Damström antaa soivan muodon aikamme kysymyksille • Unrecorded [2023]
Clara Iannotta – hälyn kuvanveistäjä • Moult [2021]
Eriikka Maalismaa & Emil Holmström – periodisoitinduo ruotii mättöromantiikkaa • Violin Sonatas, Beach, Strauss [2021]
George Benjamin ja Martin Crimp ovat nykyoopperan täydellinen työpari • Into The Little Hill [2008] • Written On Skin [2013] • Lessons In Love And Violence [2019]
Helvi Leiviskä – ohittamaton suomalaissinfonikko • Orchestral Works Vol. 1 [BIS 2023] • Piano Concerto Op. 7 & Symphony No. 1 [Hänssler Classic 2023]
John Eliot Gardiner laittaa klassikot tanssimaan • Monteverdi: Vespro della beata vergine [Archiv / DG 1990]
Kaija Saariaho 70 vuotta – oma kieli pysyy mutta ei jähmety • Works For Cello [2022]Kajsa Dahlbäck löysi barokin luostareista naisen äänen • Earthly Angels [2018] • La rêveuse [2021]
Kalevi Ahon musiikki on kuin luontoon astumista • Sinfonia 8 & Pergamon [1994] • Concertos For Recorder And Tenor Saxophone & Sonata Concertante For Accordion And Strings [2023]
Lotta Wennäkoski – orkesteritaituri kansainvälisessä nosteessa • Flounce, Sigla, Sedecim [2023]
Minna Leinonen lähestyy vaikeita aiheita älyllä ja aisteilla • 12 Premieres [2023] • Finnish Accordion Concertos [2024]
Outi Tarkiainen – luonnon- ja elämänvoimien säveltäjä • The Earth, Spring’s Daughter | Saivo [2020]
Patricia Kopatchinskaja – viulisti, joka ei ole viulisti
Pehr Henrik Nordgren – jouset kirkastavat pohjoisen ahdistuksen • A Letter To The Other Side [2024] • Lamentations [2009]
Sebastian Fagerlund saa orkesterin myllertämään myyttisesti • Stonework, Drifts, Transit [2018] • Water Atlas, Nomade [2021]
Sebastian Hilli sekä harhauttaa että tanssittaa • Confluence / Divergence [2020]
💿
Lili Boulanger
Finna.fi
Du fond de l’abîme | EMI Classics / EMI France 1992
Faust et Hélène | Chandos 1999
Psalm 130 ”Du fond de l’abîme”, Psalms 24 & 129, Vieille prière bouddhique Lili Boulanger / Symphony Of Psalms Igor Stravinsky | Deutsche Grammophon 2002
Œuvres pour chœur & orchestre | Timpani 2007
Les heures claires – The Complete Songs | Harmonia Mundi 2023
📚
Lisää Lili Boulanger’ta
Finna.fi
Great Women Composers Gail Smith • 143-sivuinen nuottikooste + CD | Creative Keyboard 1996
Psaume 24 • Faust et Hélène • D’un soir triste •
D’un matin de printemps • Psaume 130 • Chandos 1999
Hymne au soleil • Carus 2018
Psaume 24 • Faust et Hélène • D’un soir triste •
D’un matin de printemps • Psaume 130 • Chandos 1999
Les heures claires • The Complete Songs
Lili Boulanger & Nadia Boulanger • Harmonia Mundi 2023
Psalm 130 ”Du fond de l’abîme” • Psalms 24 & 129 • Vieille prière bouddhique Lili Boulanger •
Symphony Of Psalms Igor Stravinsky • Deutsche Grammophon 2002
Hymne au Soleil • Œuvres Chorales • Choral Works Lili Boulanger
Orpheus Vokalensemble • Antonii Baryshevskyi • Carus 2018
