Tähtisumua | Warner Music Finland 2024
Sisäinen komissioni on jo pitkään miettinyt, onko useita vuosikymmeniä hengittämäni hiphop-kulttuuri ottanut vai antanut enemmän suhteessa elämääni. Sen vaikutusta laajemmassa mittakaavassa on tietenkin pohdittu myös.
Ennen (viime) vuosituhannen vaihdetta opintoihin liittyävänä ryhmätyönä tekemässämme dokumenttifilmissä nuorehko Karri Miettinen profetoi, että sen hetkinen alan innostus “tulee vielä näkymään äidinkielen ylioppilaskokeiden arvosanoissa”. En tiedä, onko niin käynyt, enkä itse asiassa usko että henkilökohtainen juryni ikinä tulee saavuttamaan yksimielistä ratkaisua tehtävässään kokonaisuutena.
Etta • Kuva: Warner Music Finland
Paleface viittasi kommentissaan kulttuurin osa-alueista räppiin, ja sen suomenkielisen muodon nousuun. Millenniumin taitteessa oletettiin alakanttiin, että zeniitti oli jo saavutettu – toisin kuin ainakin kaupallisessa mielessä pian saatiin kokea. On selvää, että räpin merkitys näkyy nykyisin suomalaisenkin popin terävimmässä, kaupallisessa kärjessä monin tavoin.
Kunnian kentät
Emmalotta Kanth (s. 1997) saattoi osata jo kävellä, kun mainittua kouluprojektia kuvattiin ja koostettiin. Vuonna 2007 hän selvitti kypsässä 10 vuoden iässä tiensä Talent Suomi -kilpailun semifinaaliin saakka. Kilpailukappaleena nuori neiti esitti Otis Reddingin vuonna 1965 kynäilemän, varsinkin Aretha Franklinin esittämänä tutun biisin ’Respect’. Tuntematta valtaosaa Kanthin Etta-taiteilijanimellä sittemmin tekemää uraa, saattaisin hyvin kuvitella hänen esittävän tätä nykyä samaa kappaletta täysin häpeilemättä.
Aretha Franklin: Respect
Lukuunottamatta ehkä omituista käsitystä “aitous”, on respect, arvostus, kunnioitus mystisessä olomuodossa nimeltä rap-maailma ehkä tärkeimpiä ulottuvuuksia ja asioita. On vaikea kuvitella Ettan käymää polkua näiden luokse mitenkään erityisen helpoksi. Vuonna 2022 ilmestyneen, Suomen albumilistan kärkipaikallekin nousseen Tykkäät kummiski -levyn raita ’R.E.S.P.E.C.T.’ ei ole soulklassikon versio, eikä vielä omissa korvissani (joiden olemattoman funktion kokonaisuudessa toki ymmärrän) sitä rispektiä suuresti tekijöittensä suuntaan herätä, vaikka ehdottoman pätevä hittihaku onkin.
Poptähteys tukevalla pohjalla
Etta on vuonna 2024 täysipainoinen, nykyaikainen poptähti. Hän poseeraa luontevasti, kertoen samalla haastatteluissa elämänsä vastoinkäymisistä ja haasteista. Hän työskentelee tarkoin valittujen, ajankohtaisten tuottajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hän kutoo biiseihinsä – ja biiseillään – tarinoita joiden omakohtaisuuteen on helppo uskoa. Huolimatta siitä, millä vokaalityylillä hän tekstejään esittää, on niissä teknisesti läsnä rap.
Rap on puhetta, muttei millaista puhetta tahansa. Se on näppärää, nokkelaa jopa, iskevää ainakin. Se viljelee viittauksia reilulla kädellä. Aiemmin viittaukset olivat usein pienemmille piireille suunnattuja, monesti niin sanotulle suurelle yleisölle tarkoituksellisen vaikeasti avautuvia. Rapin massivisen valtavirtaistumisen myötä viimeksi mainittu on muuttunut. Viittaukset ovat edelleen ehdottoman tärkeitä, mutta ei vaikkapa Paperi T ole pitkiin aikoihin suunnannut omiaan millekään kuvitellulle rap- saati hiphop -yleisölle. Esimerkkinä Papru ei ehkä ole aiheessa paras, mutta kotimaisittain havainnollistava. Suuremmassa mittakaavassa erinomainen malli tulee Eminemiltä.
En ole vuosikymmeniin seurannut herra Mathersin tekemisiä kovinkaan tarkkaan, mutta suurimmilta hiteiltä on toki ollut vaikea välttyä. Hänen tekemisessään tekniikka on noussut sitä suurempaan rooliin, mitä suuremmalta alueelta suosiota on haettu – ja tässä tapauksessa myös saatu. Jos vertaa Eminemin viimeisimpiä tuotoksia vaikkapa vuoden 1999 The Slim Shady LP:n biiseihin, on ero selkeä. Ehdottomasti alusta saakka alansa virtuooseihin kuulunut tekijä on hionut nimenomaan teknistä teräänsä mielettömällä tavalla. “Rokkidiggarinakin pakko myöntää että on se näppärä” -tyyppisiä lausahduksia on tottunut kuulemaan. Sama toisin päin: en ymmärrä mielestäni kitaransoittomusiikista mitään, mutta kuulen toki, kun joku hevitiluttelija on taitava sormistaan. Se, onko tekninen virtuositeetti pois jostain autenttisuudeksi kutsutusta, on tietysti tapauskohtaista.
Etta: Prinsessa • albumilta Tyttö
2021
Vapautuminen, peittelemättömyys
2020-luvulle siirryttäessä Etta on alkanut vapautua räpistä pakonomaisena muotokielenä, hylkäämättä silti sitä taustavoimana kaikessa tekemisessään. Tätä kirjoitettaessa reilut kuusi ja puoli miljoonaa Spotify-streamia kerännyt ’Prinsessa’ (2021) kuvaa siirtymää kohti iskelmällisempää melodisuutta. Itse näen tämän käänteen loistovetona. Toki kovistelu myös räppäämällä on edelleen osa brändiä, mutta jatkumo joka onnistui sytyttämään myös tämän tekstin, vaikutti oikealta vuoden 2023 lopussa ilmestyneellä hitillä ’Demoneista ystävii’.
Mitä jos koskaan en ikinä oo tarpeeks
osaanko antaa itelleni anteeks
Etta: Demoneista ystävii • albumilta Tähtisumua
2024
Teksti on laajalla otannalla koskettava, siispä erinomainen pop-sellainen. Etta osoittaa myös lyövänsä kirjoittajana laudalta merkittävän osan räppäreiksi kutsutuista menestyjistä, käyttää sitten itse mitä esitystapaa tahansa. Demoneista ystävii ei sisällä rap-osuuksia varsinaisesti lainkaan, mutta jokainen kirjoitettu rivi kertoo tekijänsä taustasta alan parissa. “Aitouden” tavoittelua ei onneksi enää tarvita, vaan rehti hittien hakeminen on avointa.
Ylös, ylös
Tähtisumua tuntuu lupaavan Ettalta vielä isompaa täysosumaa. Nytkin sen streamilukemat lasketaan kymmenissä miljoonissa, joten taustatyöryhmät lienevät samalla kannalla. Kuulumatta kohderyhmään, kuulen lähes kaikessa albumin tekemisessä mahdollisuudet vielä korkeammalle, mitä pop-menestykseen tulee. Päätähti itse pystyisi varmasti myös valloittamaan rap-puolen (uudelleen), mutta kaikista juuri nyt viljellyistä “viedään hommat bäkkii” kliseistä huolimatta se tuntuisi askeleelta taaksepäin. Kiitorata kaikkein isoimpaan poptähteyteen on aurattu valmiiksi, enää pitää nostaa keula irti kamarasta.
Näille nousuradoille on ruuhkaa, ja jos haluaa seurata suomalaisen listamusiikin trendikäyriä viimeiseltä viideltä vuodelta, on Ettan matka hyvä esimerkki. Pilvenhattaroiden yläpuolelle ei kuitenkaan (toivottavasti) nousta ilman sellaista omaa draivia, joka tältä tähdeltä tuntuu löytyvän. On ehkä lopulta kyse vain siitä, miten paljon sydämestään piilottaa, miten paljon siitä teksteissään avaa.
Etta: Piilota sun sydän • albumilta Tähtisumua
2024
Ylioppilaskirjoitukset symboloivat jossain määrin valmistumista opinnoista, ovat siirtymäriitti uuteen. Palefacen vuosikymmenten takainen ennustus saattoi toteutua Ettan Tähtisumua-levyn myötä.
Niko Toiskallio
Etta | Facebook
Etta | Warner Music Finland
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Asa [1] 2000–2011 • Roihuvuoresta Rouhuvuoreen, Rähinästä rentouteen
Asa [2] 2011–2022 • Jatkojen jatkoilta perustekemisen pariin
Draama-Helmi on ääni pään sisällä • Draama-Helmi kuistilla [2022]
Eevil Stöö – kuinka hiisaavasta hiihtopipomiehestä tuli legit • Vuodet 2002–2022
Juhani Saksikäsi – Verbaalisesta lihavuudesta Erilaiseen avaruuteen • Vuodet 1997–2024
Laupias Tolppanen – sisäisiä kaikuja laajalla skaalalla • Riittävän hyvä [2024]
Lauryn Hill – uraa uurtanut oppitunti kaikille osapuolille • Miseducation [1998]
Lähiöbotox – arpia ja avohaavoja • Rikkinäinen Suomi [2020]M.A – loisteliaalla tavalla tavoittamattomissa • Liminaalitila [2023]
Mariska – raikas uusi kulma • Toisin sanoen [2002]
Paperi T – ulkopuolisesta kolmekymppisten ääneksi • Vuodet 2010–2021
Pesso on yksityisetsivä surullisen pojan hahmossa – sortumatta alakulossaan kyynisyyteen • sadboi [2024]
Rekami • Rekamin foorumit kasvavat salavihkaa – Pianotunnit [2023] esittelee voimahahmon yhä korkeammalla tasolla
Suad – aaltojen voima ja hauraus • Waves [2021]
The Streets • Mike Skinner luomus on sekä kaunotar että hirviö – eikä mahdu mihinkään • Vuodet 2001–2023
Tulenkantajat – tiimi timmein toi rapin Rolloon • Tulenkantajat [2001]
Vilma Alina – parisuhteen viimeisellä rannalla • True Crime [2021]
Etta
Finna.fi
Tyttö | Warner Music Finland / PME Records 2021
Tykkäät kummiski | Warner Music Finland 2022
Tähtisumua | Warner Music Finland 2024
📚
Lue lisää suomalaisesta räpistä
Finna.fi
Hyvä verse – suomiräpin naiset Heini Strand | Into 2019 & 2020
Hiphop Suomessa – puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä Venla Sykäri & Elina Westinen & Inka Rantakallio & Dragana Cvetanović & Susanna Välimäki & Kirsikka Ruohonen & Kim Ramstedt & Mikko Mäkelä & Marko Ylitalo & Hanna Yli-Tepsa & Pete Nieminen & Tatu Tuominen & Jussi Sirviö & Antti-Ville Kärjä, 363 sivua | Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura 2019
Katukulttuuri – nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa toimittajat Mikko Salasuo & Janne Poikolainen & Pauli Komonen, 316 sivua | Nuorisotutkimusverkosto 2012
Kolmetoista kertaa kovempi – räppärin käsikirja Paleface & Esa Salminen, 503 sivua | Like 2019
Rappiotaidetta – suomiräpin tekijät Paleface, 251 sivua | Like 2011
Revi se – ja kokoa maailma uusiks! Kaisa Happonen & Karri Miettinen & Laura Mendelin & Daniel Špaček, 116 sivua | WSOY 2018
Riimi riimistä – suomalaisen hiphopmusiikin nousu ja uho Jani Mikkonen, 199 sivua | WSOY 2004
Sanasta sanaan – suomalaisen räpin historia ja tärkeimmät biisit Juuso Määttänen & Mikko Aaltonen & Mikko-Pekka Heikkinen & Jussi Lehmusvesi & Arttu Seppänen, 159 sivua | HS-Kirjat 2019
Viides Maamme-kirja, eli, Ajatuksia suomalaisuudesta Paleface & Jani Leinonen, 246 sivua | Like 2017
📱
Tähtisumua • 2024
Spotify
Tähtisumua • 2024