Liminaalitila | Pihlderberg / Universal Music 2024
M.A • Vuodet 2022–2024
Musiikkia esille kirjastossa
En ymmärrä Liminaalitilan teksteistä suurta osaa lainkaan, ja se on mahtava asia. Kaikki mahdolliset musiikkituotteiden virtauslähteet ovat täynnä pienintä yhteistä nimittäjää etsiviä, totaalisen valmiiksi pureskeltuja sanoituksia jotka muistuttavat enemmän mainoslauseita kuin minkäänlaista persoonallista näkökulmaa elämään, maailmaan. Ei sekään massa mitenkään rikollista (enimmältään) ole, hirvittävän nähtyä ja kuultua vain.
M.A [Emma Imponen] • Kuva: Selina Leimu
Jyväskylän KPC-kollektiivista (mistäpä muualtakaan) ponnistavan M.A:n tuotanto on kaukana edellä mainitusta, samoin kuin pienin rytminyanssein muokatusta, parilla kirosanalla ryyditetystä iskelmästä, jota monin paikoin myydään räppinä.
Tie on kivinen – kivenkovat selviävät
M.A:n albumia saatiin odotella nykymittareilla pitkään, vaikka tuottaja / kollaboraattori Rekami jo ’Mihin jäätiin’ -sinkulla muistutti että “…ei olla niitä jotka tekee levyn viikossa”.
Vuonna 2022 alan yleisö kuuli tuoretta ääntä Rekamin vieraana sinkulla ’Tiikereitä’ (johon viitataan myös Liminaalitilan riimeissä), ja ’Paremmin’ -biisillä. Odotus alkoi näiden näytteiden myötä toden teolla.
Rekami feat. M.A • Tiikereitä
2022
Rekami feat. M.A • Paremmin
2022
Kun Liminaalitila viimein putosi, tuntui sen saama vastaanotto käsittämättömän vaimealta. Tietyissä kuplissa levy toki otettiin häkeltyneellä riemulla vastaan – sain huomata eläväni itse juuri sellaisessa. Laajempi suosio kuitenkin kartteli kokonaisuutta, ja sen saamat toistolukemat suosituimmissa palveluissa ovat vielä tätäkin kirjoitettaessa hämmentävän pieniä. Ei toki ole aivan ensimmäinen kerta historiassa, kun oman tyylisuuntansa loistelias merkkiteos yritetään vaieta kuoliaaksi.
Liminaalitilalla tarkoitetaan välitilaa, kynnyksellä olemista, ja sellaista levyn tekstit myös kuvaavat. Hyvin nopeasti niitä kuunnellessa kuitenkin selviää, ettei kirjoittaja/esittäjä suinkaan enää ole vain valmiuden, vaan jonkin paljon edistyneemmän kynnyksellä. On toki mahdollista väittää, että hänen pitäisi yksinkertaistaa ilmaisuaan saavuttaakseen seuraavan tason. Se kuulostaa kuitenkin kovin kyyniseltä ajatustavalta. M.A:n ajatukset ja rivit eivät omissa korvissani rönsyile, vaan ovat tiukkoja olematta helppoja.
Albumia edeltävänä vuonna (2023) julkaistu ’Gasolina’ ei tämän kirjoittajan listauksessa edes kuulu levyn huippukohtiin, mutta vakuutti silti heti ilmestyessään lukuisilla tavoilla. M.A:n kynägeimi oli jo tiedossa, nyt kuultiin myös sellaisia pieniä artikulaatioon ja sanojen esittämiseen liittyviä tasoja, jotka lähes kaikilta muilta verrokeilta puuttuvat.
M.A • Gasolina
2023
Kovinta kovuutta on herkkyys
“…aika rientää edellä tarinaa
niin pihall et sekotan perhosen apilaan
matkalla toivon ettei maisema peity sumuun
ku reseptit uusii, ethän menetä makua muhun…”
Heti Liminaalitilan avausraidalla käy selväksi, ettei tylyys ole ensisijainen asia näissä sisällöissä. Siinä missä sitä ilmenee, on se vain jonkin paljon arvokkaamman suojamuuriksi aseteltua. M.A:n kovuus on asioitten teknisen hallinnan lisäksi nimenomaan herkkyydessä. Se herkkyys esittäytyy tapana jolla teksteissä ei mietitä ainoastaan miltä monesta tuntuu, vaan miltä minusta tuntuu. Henkilökohtaisten tuntemusten pukeminen minkäänlaisen julkistetun taiteen muotoon on jotain sanoinkuvaamattoman arvokasta täysin riippumatta siitä, miten monella taholla se resonoi.
M.A • Taustapeili • albumilta Liminaalitila
2024
M.A • Venetsia
“…onks siihen että me kohdataan, viel monta kilsaa / jos aika näyttää en sitä enää mittaa / mielessä vaiheet, aika ajoittain vilisee / kiinnyitkö säki ajatukseen enemmän ku ihmiseen…”
Mennyt ainoa mistä on varmuus?
Jos tällä levyllä ollaan kynnyksellä, on mahdollista päätellä että ainoa varma tieto liittyy menneeseen. Siihen taas liittyy aina myös mielen ja muistin mukanaan tuomaa sävytystä.
M.A feat. Orvokki: Wanhat
“..tääl toivotaan parasta muttei pidetä puheita
välil kysellään menneiltä näkyyks yhteistä tulevaa..”
M.A feat. Orvokki: Wanhat • albumilta Liminaalitila
2024
Se, miten yhä nuori tekijä kuvailee materiaaliaan levy-yhtiön markkinointitiedotteessa, syventää itse biiseistä irtoavaa käsitystä edelleen.
“Liminaalitila on jonkin sortin välitila, missä mikään ei oo valmista ja kaikki jää kesken. Kaikki tunteet on sallittuja ja se saakin ehkä kokonaisuuden kuulostamaan sekavalta kuumeunelta. Levyllä suhtaudun asioihin kuin lapsi mut aikuisten kengissä, en oo ihan varma mihin mä hävitin sen. Luotan siihen mitä mä tunnen. Välillä liikaa ja joskus saatan olla osa isompaa ongelmaa huutamalla muutosta.”
Artistia ei vielä olla nähty soolokeikoilla. Hän kertoo tämän johtuvan vakavista terveydellisistä haasteista, joiden on tiedon kuultuaan helppo ajatella kuuluvan myös levyn biiseissä.
Kävin hiljattain pitkäaikaisen taiteilijaystäväni kanssa täysin tähän julkaisuun, tai sen tekijöihin liittymättömän keskustelun siitä miten elämän eteen heittämät, kovaakin kovemmat haasteet monesti kaivavat luovasta sielusta esiin sen parhaan. Teoria on kaikkea muuta kuin uusi tai uraauurtava. Se alleviivautuu silti vahvoin vedoin näissä ajoissa, näissä teoksissa. Arvosta Liminaalitilaa nyt.
Niko Toiskallio
M.A | Instagram
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Absoluuttinen Nollapiste: Olos [2000] – popmusiikkia, tavallaan
Asa [1] 2000–2011 • Roihuvuoresta Rouhuvuoreen, Rähinästä rentouteen
Asa [2] 2011–2022 • Jatkojen jatkoilta perustekemisen pariin
Beastie Boys: Check Your Head [1992] – ysärin rajattomuus
Draama-Helmi on ääni pään sisällä – Draama-Helmi kuistilla [2022]
Eevil Stöö – kuinka hiisaavasta hiihtopipomiehestä tuli legit • Vuodet 2002–2022
Ibe – koulunpenkiltä Spotifyn valtiaaksi • Iben kuningastie 2020-luvun suomiräpiin määrittäjänä • Vuodet 2017–2024
Joose Keskitalo: En lähde surussa [2019] – elämän kauneus kuoleman varjossa
Juhani Saksikäsi – Verbaalisesta lihavuudesta Erilaiseen avaruuteen • Vuodet 1997–2024
Laupias Tolppanen: Riittävän hyvä [2024] – sisäisiä kaikuja laajalla skaalallaLähiöbotox: Rikkinäinen Suomi [2020] – arpia ja avohaavoja
Mariska: Toisin sanoen [2002] – raikas uusi kulma
Mercedes Bentso: Ei koskaan enää [2017] – arpia ja avohaavoja
Silvana Imam: Naturkraft [2016] – ulkopuolisten ääni
Paleface: Helsinki–Shangri-La [2010] – sanomaa suomen kielellä
Paperi T – ulkopuolisesta kolmekymppisten ääneksi • Vuodet 2010–2021
Pesso on yksityisetsivä surullisen pojan hahmossa – sortumatta alakulossaan kyynisyyteen • sadboi [2024]
Pyhimys: Mikko [2020] – reflektointia mielikuvien suojassa
Rekami: Pianotunnit [2023] • Rekamin foorumit kasvavat salavihkaa – Pianotunnit esittelee voimahahmon yhä korkeammalla tasolla
Trickyn Maxinquaye [1995] syntyi vaiston varassa
Tulenkantajat: Tulenkantajat [2001] – tiimi timmein toi rapin Rolloon
M.A
Finna.fi
Liminaalitila | Pihlderberg/Universal Music 2024
Lue lisää suomiräpistä
Finna.fi
Liminaalitila
1 Taustapeili
2 Gasolina
3 Mihin jäätiin feat. Rekami
4 A.J.T.N 1 Lasi K
5 Venetsia
6 Wanhat feat. Orvokki
7 A.J.T.N 2 Puhelun Päässä
8 Kattokruunu feat. Eevil Stöö
9 Runopoika
10 Ikivihree
Liminaalitila • 2024
Spotify
Liminaalitila • 2024
