Muksut • Vuodet 1964–2003
Viisumi keväästä syksyyn • Olé Finlandia • Pienen pieni • Kotimainen elämänmuoto
Musiikkia esille kirjastossa
Pieni korvamatotesti, jos sallitte: ”Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike / on mun asuntoni vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.” Onnittele itseäsi, jos päässäsi ei alkanut soida trumpetin ryydittämä rallatus. Kaikki muinaistutkijat puolestaan voivat olla tyytyväisiä, jos heille ei ole koskaan kuittailtu, että ”Nouse ylös jo kuopasta, arkeologi”. Sekä ’Liisankadulla’ että ’Histria’ ovat Pentti Saarikosken (1937–1983) sanoittamia kappaleita lauluyhtye Muksujen esikoislevyltä Viisumi keväästä syksyyn (1967).
Histria
Osapuilleen viiden vuoden ajan toimineen ryhmän yli kahdesta sadasta laulusta levytettiin vain kuutisenkymmentä, sillä Muksut oli karnevalistinen älyllisen laulelmaviihteen esittäjä, jonka ensisijaisia foorumeita olivat radio (erityisesti Radioteatteri), televisio, erilaiset kulttuuritapahtumat sekä opiskelijapiirit. Tekstit saatiin pääasiassa eläviltä, ajankohtaisilta runoilijoilta, ja ripeästä sävellystyöstä vastasi aina Tapio Lipponen (1942–2017).
Miten hyvä
Päästyään armeijasta vuonna 1964 Lipponen selaili veljensä Tilanne-lehtiä ja vaikuttui mm. Bertolt Brechtin ja puolalaisen Tadeusz Rósewiczin runoista. Ensimmäisen sävellyksensä ’Miten hyvä’ Lipponen pohjasi jälkimmäisen aforistiseen tekstiin. Jo 1950-luvulla Lipponen oli laulanut yhteiskoulupoikana Kukonpojat-kvartetissa, josta siirtyi Muksuihin myös Seppo Porkka. Jaettujen lauluosuuksien lisäksi Lipponen itse soitti Muksuissa akustista kitaraa, Porkka kontrabassoa ja Pekka Mäkinen trumpettia. Alkuperäisen naislaulajan Annu Toiviaisen korvasi melko pian Inga Hinnerichsen.
Helsingissä elettiin kuohuvia aikoja intellektuaalisine kirjallisuusryhmineen ja yhteiskuntakritiikkeineen, mutta Muksujen ohjelmisto ei ollut järin poliittista, saati saarnaavaa tai pateettista. Usein sen laulutekstit kommentoivat yhteiskuntaa pilke silmäkulmassa. Tämänkään päivän vinkkelistä Muksujen musiikki ei ole ummehtunutta tai raskassoutuista kuunneltavaa – päinvastoin, useista lauluista on helppo ilahtua ja viehättyä. Ne ovat milloin hupaisia olematta silti ärsyttäviä kertakäyttövitsejä, milloin koskettavan herkkiä ja kauniin melodisia laulelmia. 1960-luvun henki elää niissä aikakapselin tavoin.
Niinkuin vierasta maata
Ensimmäisten sinkkujen julkaisija PSO yritti ohjata Muksujen linjaa iskelmällisempään suuntaan ’Liisankadulla’-laulun saaman suosion vanavedessä. ”Siinä mielessä kirjakustantamoiden levytystarjoukset tulivat kreivin aikaan”, Tapio Lipponen kirjoittaa Kootut laulut -kokoelmalla vuonna 1994. Viisumi keväästä syksyyn oli järjestyksessä 43. Otavan kirjallinen äänilevy, A-puoli kokonaisuudessaan Pentti Saarikoskea ja B-puoli Anselm Holloa, kuten kaihoisa ’Miten mielelläni’, josta on muodostunut kysytty laulu hautajaisiin. Varsinkin Saarikoskelle kyse oli uudesta aluevaltauksesta, hyräiltäväksi alun pitäenkin tarkoitetusta käyttölyriikasta.
Miten mielelläni
Viisumi äänitettiin Akkuteollisuuden alkeellisissa olosuhteissa Neitsytpolun päässä, missä nauhalle tallentui ylämäkeen kaasuttavan bussin ääni, ellei pitänyt silmällä bussiaikataulua. Akustista kitaraa kannatti äänikierron estämiseksi soittaa studion vessassa! Vaihteeksi Tammen julkaisemalta kakkoslevyltä Olé Finlandia (1968) alkaen äänitykset siirtyivät Finnvoxin studioon Pitäjänmäelle. Koska osa Muksuista kävi päivätöissä, studion halvemmat yöajat sopivat heille mainiosti.
Tule luokseni
Lassi Sinkkosen, Jorma Ojaharjun ja muutaman muun kirjailijan teksteistä koottu Olé Finlandia piirtää komediallisen kuvan aikakauden Suomesta. Musiikiltaan se on mielestäni Muksujen neljästä levystä epätasaisin, vaikka studiossa olikin mukana Matti ja Pirjo Bergströmin tasoisia osaajia. Näyttelijä Tarmo Mannin puheosuudet ovat keskeinen osa Sinkkosen sanoittamaa ’Pääskystä’. Tapio Lipponen myöntää, että kiireinen työtahti johti paikoin kovin köyhiin sävelrakenteisiin. ”Muksuille tunnusomaiset blokkisaundi, kappaleiden loppujen modulaatiot ja kirkkomusiikille tyypilliset pidäkkeet kävivät täydestä kuin väärä raha.” Kauniin päätösballadin ’Silmät silmiä – korvat korvia’ sanat ovat Pirkko Jaakolan.
Silmät silmiä – korvat korvia
Muksut Otavan talliin palauttanut Pienen pieni (1969) on kahdeksantoista pienikokoisen laulun hurmaava kavalkadi, jonka leikkisien sanoitusten takana on yhä laveampi joukko kynäniekkoja Elvi Sinervosta (’Ullan uniloru’) Aulikki Oksaseen (’Emilia ja Suomi, ’Opettajattaren laulu’) ja Kari Aronpurosta (reipashenkinen ’Partiolainen’) Hannu Salamaan (seesteinen ’Lunta pihlajassa’). Huilupitoiset sovitukset ovat ilmavan raikkaita ja melodiat soljuvia, mistä esimerkeiksi käyvät Jyrki Lindströmin viattomuuden kuvaus ’Laulu alastomuuskulttuurista’ sekä ’Niityllä missä sirkat soi’ Sean O’Caseyn runoon, jonka Ilkka Ryömä suomensi taiteilijaryhmä Kiilan vuosikokouksessa pöytäliinaan ja Lipponen sävelsi lähes siltä istumalta.
Laulu alastomuuskulttuurista
Niityllä missä sirkat soi
Nimikkolaulun satumaisia aineksia sisältävä teksti on Pentti Saarikosken rakkausruno, jonka hän ehdottomasti halusi sävellettävän. A cappella -lauluun nojaava esitys on yksi albumin monista herkkupaloista. Kulttuurirahasto oli myöntänyt Lipposelle apurahan Lauri Viidan (1916–1965) runojen sävellystyöhön, mutta levytetyksi päätyi ainoastaan ’Balladi’. ”Olisi pitänyt uskoa sitä viisasta, joka sanoi, että Lauri Viita sävelsi itse omat runonsa”, Lipponen toteaa yllä mainitun kokoelman saateartikkelissa.
Pienen pieni
Balladi
Neljäs ja viimeinen albumi Kotimainen elämänmuoto (1970) perustuu suurelta osin syyskuussa 1968 esitettyyn Lyyrikki-kabareehen, jonka tekstit olivat radiolle koonneet Väinö ja Leena Kirstinä. Levyn takakannessa mainitaan suuri joukko ”Muksuja” ilman soitinerittelyjä, mutta nimekkäitä muusikoita ovat ainakin kitaristi Ilpo Saastamoinen ja basisti Pekka Sarmanto. Lauluryhmä itsessään kasvoi viisihenkiseksi, kun mukana on vuonna 1970 perustetusta Agit-Propista tuttu Sinikka Sokka. Kappaleissa ’Maijojen kuoro’ ja ’Yhden yön timantissa’ mainittu Miss Lonelyhearts muodostui käsitteeksi yhdysvaltalaisen Nathaniel Westin romaanista Vastaathan kirjeeseeni, Miss Lonelyhearts (1933, suom. 1966). Kyseisessä satiirissa miestoimittaja hoitaa sydänsurujen palstaa. Rakkaushuolet ovat koko levyn keskeisimpiä teemoja.
Yhden yön timantissa
Kotimaisella elämänmuodolla oleva ’Protestilaulu minun mieleeni’ oli alun perin Arvo Salon sanoittama ’Laulu masturboinnin hyödyllisyydestä’, jonka oli määrä päätyä Medisiinareitten seksilevylle. Hannu Salaman Juhannustanssien synnyttämä kohu oli kuitenkin vielä liian tuoreessa muistissa, joten laulu poistettiin. Muksujen versiossa varsinainen sanoitus on korvattu duubidubaa-tyyppisellä hyräilyllä, mutta laulu päättyy alkuperäisesityksen tavoin huudahdukseen ”Aina varman päälle!”
Protesti laulu minun mieleen
Jos haluaa perehtyä Muksuihin syvällisemmin, kannattaa lukea Tapio Lipposen kirja Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta (2003). Tuolloin julkaistiin myös samanniminen CD, jolla Ruuhkasuomenlaulu-niminen yhtye esittää Muksujen kappaleita Pirjo Bergströmin uusina sovituksina. Kulttuurivaikuttaja Peter von Baghin sanoin ”Muksut tavoitti uuden runouden koko oikullisuuden, sen oudot kosketukset, sen uteliaisuuden maailmasta sellaisena kuin maailma on (…) Monelle 60-luvun idealismin kokemus välittyy aidoimmin juuri Muksujen lauluista.”
Matti Pajuniemi
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Anki 1945–2007 • Monipuolinen luonnonlapsi
Anneli Saariston tuhkimotarina • Vuodet 1969–2024
Bob Dylan – täydellisen keskeneräinen omakuva • Self Portrait [1970]
Dave Lindholm – muun ohessa syntyi mestariteos • Vanha & uusi romanssi [1979]
Eppu Normaali – koskettimien syventämiä sanoja ja säveliä • Tie vie [1982]
Freud Marx Engels & Jung – hyväsydämiset baarikärpäset • Rintaan pistää, sukat haisee enkä pidä Jeesuksesta [1986]
Hector – romantiikkaa tekniikan sukupolvelle • Nostalgia [1972]
Irwin Goodmanin 1960-luku – kansantaiteilijan nousukiito
Ismo Alanko – ainutlaatuinen hetkien sarja • Yksin Vanhalla [2017]
Juice Leskinen Grand Slam – sanailua ja syvyyttä • Pyromaani palaa rikospaikalle [1985]
Kaseva – suomenkielinen aikuispop kestää aikaa • Vuodet 1974–2024
Kerkko Koskinen soolona 2002–2025 • Modernia laulelmaan ja mahtipontta jazziin • Rakkaus viiltää [2002] ➡️ Lämpö [2025]
Laila Kinnunen lauloi koko maailmalle • 1939–2000Leevi And The Leavings – tutunkuuloinen joutsenlaulu • Hopeahääpäivä [2003]
Maria Ylipää & Emma Salokoski – raja-aitoja rikkovaa laulelmaa • Kauniita piikkejä [2024]
Miljoonasade [1] 1986–1992 • Innovaation ja populismin rajapinnalla
Miljoonasade [2] 1993–2023 • Suomirockin huipulta faniyhteisön suosikiksi
Pekka Nisu • Pekka Nisun Lauhanmaa [2024] on alue, mielentila ja asema
Pekka Streng – kohti unen maata • Magneettimiehen kuolema [1970] • Kesämaa [1972] • Unen maa [2009]
Pihasoittajat – folklaulelman helmi • Vuodet 1965–1978
Sandy Denny 1947–1978 • Folk rockin unohtumaton ääni
Sir Elwoodin hiljaiset värit [1] 1988–1998 • Keskiolutjazzista keski-ikäiseen kiukkuun
Sir Elwoodin hiljaiset värit [2] 1999–2023 • Rujoa runoutta Linjoilta Lohjalle
Tabula Rasa – melodisen suomiprogen klassikko • Tabula Rasa [1975] • Ekkedien tanssi [1976]
Tero-Petri & Korvaamattomat – ihmissuhdeelauluja kauniilla käsialalla • Olet aina mukana [2021]
Vesa-Matti Loiri – hämäriä tuokiokuvia • 4+20 [1971]
💿
Muksut
Finna.fi
Viisumi keväästä syksyyn • 10″ | Kustannusosakeyhtiö Otava 1967
Olé Finlandia | Tammi 1968
Pienen pieni | Kustannusosakeyhtiö Otava 1969
Kotimainen elämänmuoto | Kustannusosakeyhtiö Otava 1970
Kootut laulut 1966–70 – Viisumi keväästä syksyyn | Siboney 1994
Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta Ruuhkasuomenlaulu | Tammi 2003
💿
Eri esittäjien kokoelmalevyjä
Finna.fi
Medisiinari – puhdasta sukupuoliasiaa M.A. Numminen • Muksut • Rauli Badding Somerjoki • Kari Rydman • Heikki Kinnunen & Liisamaija Laaksonen | Rocket Records 2011
🎼🎵
Nuottialbumi Muksuja
Finna.fi
Viisumi keväästä syksyyn – Muksujen runolaulukirja • Tapio Lipposen sävelmiä | Love Kustannus 1998
📱
Lue lisää Muksujen debyyttilevystä
Rytmimusiikin syke
Muksut: Viisumi keväästä syksyyn Raimo Öystilä
📚🎼💿
Lue lisää Muksuista
Finna.fi
Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta Tapio Lipponen & Pirjo Bergström, 119 sivua + 17 nuotinnosta + CD | Tammi 2003
📚
Lue lisää suomalaisesta laululiikkeestä
Finna.fi
Toverit, herätkää – poliittinen laululiike Suomessa Timo Kalevi Forss, 374 sivua | Into 2015
Pop, protesti, laulu – korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa Tarja Rautiainen, 335 sivua | Tampere University Press 2001
Laulu ottaa kantaa – aineistoa 1970-luvun laululiikkeestä [Työväenmusiikki-instituutin julkaisuja ; 4] Toimittaja Ilpo Saunio, 200 sivua | Työväenmusiikki-instituutti 1983
Veli sisko kuulet kummat soitot – työväenlaulut eilen ja tänään Ilpo Saunio, 343 sivua | Kansankulttuuri 1974
📱🎵📺
Katso lisää Muksuja
Yle Elävä arkisto
Muksut tekivät runoudesta poppia Jukka Lindfors | Yle Elävä arkisto 9.4.2007 & 4.10.2017
Kootut laulut 1966–70
Spotify
Viisumi keväästä syksyyn Muksut • Saarikoski • Hollo • 1967
Pienen pieni • 1969
Kootut laulut 1966–70 • Viisumi keväästä syksyyn • 1994
