Laura Constance Netzel [Pistolekors] 1839–1927
Laura Netzel
Toisia suomalaisia viulusävelmiä | Alba 2021
• Mirka Malmi, viulu • Tiina Karakorpi, piano
Pianokonsertto | Nosag 2022
• Stefan Lindgren, piano • Helsingborgin sinfoniaorkesteri, joht. David Niemann
Pianokonsertto | BIS 2022
• Peter Friis Johansson, piano • Göteborgin sinfoniaorkesteri, joht. Ryan Bancroft
Kamarimusiikkia | DB 2021
• Malin Broman, viulu • Sabina Bisholt, sopraano • Simon Crawford-Phillips, piano • Musica Vitae -kamariorkesteri
Lauluja ja kamarimusiikkia | Nosag 2021
• Victoria Stjerna, viulu • Andreas Lavotha, sello • Christin Högnabba, sopraano • Stefan Lindgren, piano
Stabat Mater | Tampere Cappella 2025
• Tampere Cappella, joht. Markus Yli-Jokipii • Riikka Viljakainen, urut
Savon soitannollinen seura kuulostaa joltakin 1700-luvun lopulla toimineelta, mutta tosiasiassa kyse on vuonna 2018 perustetusta yhdistyksestä, joka on viime vuosina puurtanut vaivihkaa valtavia asioita: muutaman ydinjäsenen voimin yhdistys on kaivanut esiin, editoinut ja tuonut esitettäväksi lukuisia toistaiseksi historian hämärissä lojuneita teoksia, enimmäkseen vuosina 1860–1970 syntyneitä orkesterisävellyksiä, joiden säveltäjät ovat pohjoismaisia naisia. Koneen Säätiö myönsi toimintaan mittavan apurahan vuonna 2020.
Päivänvalon ovat nähneet mm. Helvi Leiviskän ja Laura Netzelin pianokonsertot sekä ensimmäinen pohjoismaisen naisen säveltämä sinfonia, ruotsalaisen Elfrida Andréen ensimmäinen sinfonia vuodelta 1868. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Radion sinfoniaorkesterin, Göteborgin sinfonikoiden ja Saimaa sinfoniettan kanssa.
Laura Netzel. Kuva: Sibelius-Museon arkisto / Finna.fi
Erityisen tärkeää audioriippuvaisessa ajassamme on, että uurastuksen tulokset eivät ole jääneet yksittäisiksi esityksiksi, ”kulttuuriteoiksi”, jotka sitten voidaan taas unohtaa, vaan niitä on taltioitu tasokkaiksi äänitteiksi. Vuosina 2021–24 Soitannollinen seura myös järjesti Laura Netzelin synnyinpaikkakunnalla Rantasalmella festivaalia, jolla esitettiin paitsi seuran tutkimuskohteena olleita myös muita historiallisia sekä eläviä naispuolisia säveltäjiä.
Miksi tämä sitten on tärkeää? Kun säveltäjät eivät enää ole keskuudessamme puolustamassa musiikkiaan, sen seuloutuminen konsertteihin, katalogeihin ja kirjoituksiin on kiinni hyvin konkreettisista asioista. Esimerkiksi Ida Moberg (1859–1947), joka on ollut Soitannollisen seuran erityisessä fokuksessa, oli uraauurtava suomalaissäveltäjä, mutta sittemmin monia hänen laajoja teoksiaan on väitetty kadonneiksi tai keskeneräisiksi. Yllättävän oleellisena tekijänä on voinut olla se, että hänen käsialansa oli sotkuisen näköinen.
”Ulkoasu näyttää viimeistelemättömältä, mikä voi selittää sen, että pitkään hänen partituurejaan pidettiin yksinkertaisesti keskeneräisinä tutustumatta niihin tarkemmin”, Laura Netzel -festivaalin ohjelmakirjassa kuvataan. ”Tähän käsitykseen on voinut vaikuttaa myös Mobergin myöhäiskauden tyyli. Hän pilkkoi sävelkulkuja instrumentilta toiselle, jolloin käsikirjoitus näyttää helposti tyhjältä ja luonnosmaiselta. Vasta puhtaaksikirjoitetusta teoksesta näkee, että teos on tarkkaan harkitun työn tulos.”
Näin ollen esimerkiksi Mobergin magnum opus, kymmeniä vuosia tekeillä ollut buddhalaisaiheinen ooppera Asiens ljus (Aasian valo) on kuitattu keskeneräiseksi, eikä sitä ole koskaan esitetty. Soitannollinen seura osoitti käsityksen aivan vääräksi: viidestä kuvaelmasta muodostuva ruotsinkielinen ooppera valmistui hyvinkin. Partituuri on editoitu ja muiden Mobergilta säilyneiden teosten tapaan vapaasti ladattavissa. Toivottavasti Aasian valo saadaan pian näyttämölle.
Ida Mobergin viulukonserton ensiesitys Helsingin Ritarihuoneella 2020. Mirka Malmi, viulu, Wegelius-kamariorkesteri, joht. Emilia Hoving. Mobergin musiikissa on brucknermaista pelkistettyä elementaalisuutta sekä maailmaasyleilevää kohoamista, joka heijastelee hänen antroposofista maailmankuvaansa. Moberg nautti urallaan arvostusta mutta painui vanhemmiten täysin marginaaliin, hänet poistettiin Suomen säveltäjät -teoksesta eikä hän saanut taiteilijaeläkettä. Moberg tunsi katkeruutta, mutta ei lopettanut säveltämistä. Ooppera Aasian valo päättyi alun perin voitokkaasti, mutta kahdeksankymppinen säveltäjä muokkasi sen loppumaan sittenkin kaihoon ja lannistuneisuuteen.
Mielikuva, että naisten säveltämä musiikki olisi vähäistä, pienimuotoista ja laadutonta, korkeintaan kuriositeetiksi kelpaavaa, on saattanut riippua siitä, onko joku jaksanut nostaa arkistomapista käsikirjoituksen, tutkia sitä kylliksi ja puhtaaksikirjoittaa säveltäjän työn. Savon soitannollisen seuran voimahahmo on Petteri Nieminen, ja hänen lisäkseen editointityötä on tehnyt Jussi Mattila. Suuri osa editoiduista partituureista on Seuran sivuilla täysin vapaasti ladattavissa. Pallo on esittäjillä ja konserttijärjestäjillä: sisällytetäänkö konserttiohjelmiin ja albumeille aina samoja pieniä kuriositeetinomaisia ”naiskappaleita”, vai jaksetaanko perehtyä laajemmin kaikkeen hienoon ja puhuttelevaan musiikkiin, jota historia tarjoaa.
Ida Mobergin jälkeen toinen säveltäjä, jonka eteen Soitannollinen seura erityisesti on työskennellyt, on Laura Netzel (1839–1927). Vaikka hän asui ja työskenteli lähes koko elämänsä Ruotsissa, hän oli syntynyt Etelä-Savossa Rantasalmella Pistolekorsin aatelissukuun ja identifioitui suomalaiseksi. Aikana, jona suomalainen musiikkikenttä oli vielä lapsenkengissä, Netzel loi merkittävän kansainvälisen säveltäjänuran. Ruotsi oli se suunta, johon säveltämiselle omistautuvan suomalaisen oli pitkään lähdettävä, uusikaupunkilaisesta Bernhard Crusellista alkaen. Tämä päti myös moniin naisiin.
Suomessa syntyneiden muusikko- ja säveltäjänaisten elämänuria kartoittivat syvällisesti Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik tutkimushankkeessaan Sävelten tyttäret vuosina 2018–23. Hankkeessa löytyi yli 130 säveltävää naista, joiden työurat osoittavat, että naisten osuus 1800-luvun musiikkielämässä oli suurempi kuin on ajateltu. Tiukat sukupuoliroolit eivät estäneet taiteellista luomista, vaan yhteiskunnan vaatimuksia saattoi kiertää esimerkiksi salanimellä tai luomalla uraa ”diletanttina”, oman tai puolison varallisuuden turvin.
Laura Netzel oli taituripianisti, mutta naimisiin mentyään hän lopetti esiintymisen, jota ei pidetty ylhäisnaiselle ja gynekologian professorin rouvalle sopivana. Tavallaan hyvä näin, sillä nyt hän kanavoi lahjansa säveltämiseen. 1870-luvulta 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle hän loi yli 100 opusta käsittävän tuotannon. Ensimmäiset kymmenen vuotta hän käytti salanimeä N Lago ja sai näin kamarimusiikkiaan merkittävien kustantamojen katalogiin.
Strateginen veto välttää naisen säveltäjyyteen kohdistuvaa paheksuntaa oli toimia hyväntekeväisyyden kontekstissa. Netzel järjesti Tukholmassa suosittuja hyväntekeväisyyskonsertteja, joiden tuotto ohjattiin köyhille ja joiden yleisöksi kutsuttiin työväkeä. Ohjelmassa oli usein Netzelin omia teoksia, ja konserttitoiminnan suomat laajat muusikkokontaktit tarjosivat hänen musiikilleen hyviä esitysmahdollisuuksia.
Laura Netzel: Pianotrio op. 78, III osa. Trio Lago: Mirka Malmi, viulu, Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello, Tiina Karakorpi, piano. Taltioitu Helsingin Kulttuurikeskus Caisassa 2020.
Netzelillä oli kadehdittavat musikaaliset lahjat. Hänen kuohuvat, värikylläiset teoksensa edustavat synteesiä ajan mannereurooppalaisista romantiikan tyyleistä, melodiat ovat upeita ja harmoniamaailmat hätkähdyttäviä. Netzel tiedosti kyvykkyytensä, eikä säveltäjänuransa alkuvaiheessa edes tohtinut hakeutua lisäoppiin, ettei akateemisuus pilaisi hänen säveltämisensä luontevuutta ja luonteikkuutta. Sitten hän kuitenkin lähti Pariisiin ja opiskeli Charles-Marie Widorin johdolla (tämä tunnetaan nykyään vain urkumusiikistaan, mutta Widor oli Pariisin konservatorion sävellysprofessori ja aikanaan arvostettu säveltäjä). Oleskelut Pariisissa toivat Netzelin musiikkiin vahvan tuulahduksen ranskalaista värimaailmaa. Ranskalainen lehdistö ylisti hänen musiikkiaan ”melodisesta kekseliäisyydestä, uskaliaista harmonioista ja täydestä vaivattomuudesta”.
Netzelistä henkilönä välittyy itsevarmuus, ja hän oli tietoinen asemastaan naisten taiteen puolustajana. Chicagon maailmannäyttelyssä 1893 hän oli naisten säveltaiteen vastuuhenkilö, ja häneltä on esimerkiksi säilynyt kantaatti, joka historiallisen balladin keinoin kuvaa ”naisten aseman entisajoista nykyaikaan”.
Netzel itse piti parhaana teoksenaan laajaa Stabat Materia solisteille, kuorolle ja uruille/orkesterille vuodelta 1890. Ensiesitystä oli kuuntelemassa myös Ruotsin kuningas Oskar II, jonka Netzel tunsi henkilökohtaisesti ja esimerkiksi sävelsi tämän kirjoittamiin runoihin. Värisyttävää ranskalaista sävymaailmaa tihkuvan Stabat Materin voi urkusäesteisenä versionaan kuulla ammattilaiskuoro Tampere Cappellan hiljattain julkaisemalla levyllä. Netzelin orkesteriversiota Stabat Materista ei ole säilynyt, mutta se on esitetty Rantasalmen Laura Netzel -festivaalilla Savon soitannollisen seuran rekonstruoimana.
Netzelin käsikirjoitukset ovat tallessa Svenska Musik- och Teaterbiblioteketissa, ja niistä Soitannollinen seura on editoinut useita orkesteriteoksia, merkittävimpänä Netzelin suurimuotoinen pianokonsertto (op. 84, 1897). Sen uudelleensyntyminen vuonna 2020 teki Netzelin tunnetuksi Suomessa. Pianokonsertto kiersi Itä-Suomessa usealla paikkakunnalla sekä Ruotsissa, solistinaan Stefan Lindgren, jonka Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja David Niemannin kanssa tekemä levytys ilmestyi 2022.
Samana vuonna julkaistiin myös Peter Friis Johanssonin, Göteborgin sinfoniaorkesterin ja Ryan Bancroftin taltiointi. Itseäni Stefan Lindgrenin ja David Niemannin virtaviivaisempi tulkinta miellyttää enemmän, kun taas Peter Friis Johannsson saa Netzelin kuulostamaan tarpeettoman mahtipontiselta ja kiemuraiselta. Musiikissa itsessään on jo niin paljon pursuilevaa, puhkuvaa emootiota, ettei sitä enää kannata alleviivata ylettömällä rubatolla.
Joka tapauksessa on hienoa, että teoslöydöistä saadaan useita eri tulkintoja – se juuri edesauttaa niiden vakiintumista ohjelmistoon, mikä Ruotsissa tuntuukin jo tapahtuneen. Ruotsalaismuusikot ovat taltioineet myös Netzelin kamarimusiikkia monipuolisesti, mutta juuri suurimuotoisen musiikin esiintuominen on historiallisten naisten kohdalla erityisen tärkeää, heidät kun vallitsevissa mielikuvissa nähdään yleensä ”salonkimusiikin” tekijöinä.
Mutta palataan suomalaismuusikoihin: viulisti Mirka Malmi on jo vuosia tehnyt töitä historiallisten säveltävien naisten parissa. Tällä hetkellä on työstää taiteellista jatkotutkintoa ruotsalaisen Amanda Maier-Röntgenin (1853–1894) urasta, ja vuosina 2018–2020 hän toteutti kunnianhimoisen tutkimus- ja konserttiprojektin Nainen ja viulu. Yhteensä yhdeksässä konsertissa hän esitti useiden pohjoismaisten säveltäjänaisten viulu- ja kamarimusiikkia vuosilta 1850–1950, suurimuotoisimpana ponnistuksena Ida Mobergin viulukonsertto, joka monien Mobergin teosten tavoin on otsikoitu sävelrunoksi, tondikt. Netzelin musiikki oli ohjelmissa myös näkyvässä roolissa.
Vuonna 2021 ilmestyi hankkeen satoa taltioiva levy Toisia suomalaisia viulusävelmiä, ja mikä hienointa, myös nuottijulkaisu Fennica Gehrmanin kustantamana. Siitä vain soittamaan!
Säveltäjäniminä ovat Agnes Tschetschulin, Ida Moberg, Minna von Knorring, Betzy Holmberg, Laura Netzel sekä Ingeborg von Bronsart, ja teokset ovat Mirka Malmin ja pianisti Tiina Karakorven editoimia. Von Bronsartin hekumoiva Fantasia (1891), Tschetschulinin ihastuttava Kehtolaulu (1888) sekä Netzelin upea Romanssi (1896) nousevat esiin timantteina. Kun Malmi vielä soittaa metallipäällysteisillä suolikielillä, kuten vuosisadan vaihteessa edelleen oli käytäntö, ja Karakorven käytössä on vuoden 1882 flyygeli, yhteissointi on huumaavan syvä ja elävä, kullanhohtoinen.
Auli Särkiö-Pitkänen – aesarkio.wordpress.com
Laura Netzel Finto.fi
Savon soitannollinen seura
Mirka Malmi Nainen ja Viulu
💿
Laura Netzel
Finna.fi
Chamber Portrait Malin Broman • Simon Crawford-Phillips • Sabina Bisholt • Musica Vitae | dB Productions 2021
Songs And Chamber Music Victoria Stjerna • Andreas Lavotha • Christin Högnabba • Stefan Lindgren | Nosag 2021
Pianomusik av Laura Netzel – N Lago Stefan Lindgren • Helsingborgs Symfoniorkester • David Niemann | Nosag 2024
Stabat Mater, op. 45 Tampere Cappella • Markus Yli-Jokipii • Riikka Viljakainen | Pirkanmaan kuorokeskusyhdistys / Fuga 2025
💿
Laura Netzel ja muita säveltäjiä
Finna.fi
Toisia suomalaisia viulusävelmiä = Other Finnish works for violin Alba Records 2021
Piano Concertos – Netzel • Sandström • Tarrodi Peter Friis Johansson • Gothenburg Symphony Orchestra • Ryan Bancroft | BIS 2022
📚
Lue lisää Laura Netzelistä • Läs mera om Laura Netzel
Finna.fi
Laura Netzel Camilla Hambro & översättning från norska av Erik Wallrup, 239 sidor | Gidlunds förlag 2020
Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä
Eriikka Maalismaa & Emil Holmström – periodisoitinduo ruotii mättöromantiikkaa • Violin Sonatas, Beach, Strauss [2021]
Esa-Pekka Salonen – kaksoiselämä synnyttää vastakohtien musiikkia • LA Variations [Sony 2001] • Wing On Wing [DG 2005] • Out Of Nowhere [DG 2012] • Cello Concerto [Sony 2019]
Helvi Leiviskä – ohittamaton suomalaissinfonikko • Orchestral Works Vol. 1 [BIS 2023] • Piano Concerto Op. 7 & Symphony No. 1 [Hänssler Classic 2023]
Kalevi Aho – musiikki kuin luontoon astumista • Sinfonia 8 & Pergamon [1994] • Concertos For Recorder And Tenor Saxophone & Sonata Concertante For Accordion And Strings [2023]Lotta Wennäkoski – orkesteritaituri kansainvälisessä nosteessa • Flounce, Sigla, Sedecim [2023]
Minna Leinonen lähestyy vaikeita aiheita älyllä ja aisteilla • 12 Premieres [2023] • Finnish Accordion Concertos [2024]
Outi Tarkiainen – luonnon- ja elämänvoimien säveltäjä • The Earth, Spring’s Daughter | Saivo [2020]
Pehr Henrik Nordgren – jouset kirkastavat pohjoisen ahdistuksen • A Letter To The Other Side [2024] • Lamentations [2009]
Sebastian Fagerlund saa orkesterin myllertämään myyttisesti • Stonework, Drifts, Transit [2018] • Water Atlas, Nomade [2021]
Songs And Chamber Music • 2021
Spotify
Chamber Portrait • 2021
Spotify
Piano Concertos • Netzel • Sandström • Tarrodi • 2022
Spotify
N Lago – Pianomusik av Laura Netzel • 2024
Spotify
Stabat Mater • 2025
Spotify







