”Them” | Roadrunner Records 1988

Kauhumetallin tanskalainen ruutukuningas King Diamond on viime aikoina satsannut vanhojen albumiensa uudelleenjulkaisuihin. Levy-yhtiö Metal Bladen kautta ilmestyvät vinyylit ja CD:t on tehty alkuperäisistä mastereista, jotta musiikki kuulostaisi sellaiselta kuin alun perin oli tarkoitus. Artisti siis käsittelee niitä kuin taideteoksia eikä kuin tuotteita, ja kyllähän ne ovatkin enemmän kuin pelkkiä hevibiisinippuja. Jokainen King Diamond -albumi kertoo fiktiivisen kauhutarinan, jonka vaiheita musiikki palvelee.

King Diamondin kolmas albumi ”Them” (1988) kertoo henkien hallitsemasta talosta nimeltä Amon, jonka omistajaa, tarinan kertojan Kingin isoäitiä, on pidetty pitkään mielisairaalassa. King, hänen äitinsä ja sisarensa asuvat Amonissa, kun isoäiti pääsee pakkohoidosta ja palaa kotiinsa. Hoitojakso ei ole muuttanut mitään: karmivan oloinen mummi ryhtyy taloksi asetuttuaan välittömästi asioimaan aaveiden kanssa. Jännittävää kertomusta spoilaamatta mainittakoon, että kun isoäiti sotkee perillisensä henkimaailman hommiin, ei seuraa mitään hyvää.

Welcome Home

King Diamond tunnetaan paitsi teemalevyjen tekijänä, myös äärimmäisen persoonallisena vokalistina, jonka teatraalinen tulkinta venyy falsetista mitä matalimpaan mörinään, ja kappaleiden merkilliset laulumelodiat hyödyntävät laulajan koko skaalaa. Hänen manaajamaiset äänensä (aivan, monikossa) kuulostavat siltä kuin leegio riivaajahenkiä puhuisi hänen kauttaan. Sellainen tulkintatyyli istuu täydellisesti ”Themin” tarinaan, jota leimaavat skitsofreeniset tuntemukset ja ajatukset henkijoukon läsnäolosta.

”Themin” kappaleiden melodioita tuskin edes pystyisi säveltämään kukaan muu kuin King tykönään, ja biisit ovatkin enimmäkseen hänen yksin kirjoittamiaan. Merkittävässä roolissa ovat myös yhtyeen virtuoosit eli kuninkaan oikea käsi, kitaristi Andy LaRocque (joka oli mukana säveltämässä kolmea kappaletta) sekä rumpali Mikkey Dee, joka sittemmin yllätti siirtymällä kikkailevamman hevin soittamisesta suoraviivaisen Motörheadin rumpaliksi.

Twilight Symphony

”Them” on musiikkia tarkan soiton ja klassisten kauhutarinoiden ystävien korville. LaRocquen, Deen, kitaristi Pete Blakkin ja basisti Hal Patinon soitto on tiukkaa kuin pula-aika, ja Kingin kertomus ammentaa vanhastaan tutuista genren elementeistä. Hänen kauhunsa on suoraviivaista, räikeää ja sarjakuvamaista, eivätkä sen ylidramaattisuudessaan humoristiset hetket suinkaan ole tahattomia (tai ainakaan ne eivät tunnu siltä). Musiikki on usein liiankin alisteista sanoituksille, mutta ainakaan King Diamondia ei pääse syyttämään miellyttämispyrkimyksistä. Tällaista jyrkkää tavaraa hän on aina tuottanut, ja sen voi joko ottaa tai jättää.

King Diamond jatkoi uusien teosten laatimista sekä omissa nimissään että Mercyful Faten laulajana, kunnes 2010-luvun alkajaisiksi joutui kokemaan kauhunhetkiä sydänkohtausten kautta. Moninkertaisesta ohitusleikkauksesta toipuminen vei vuosia, mutta Kim Bendix Petersen (s. 1956) parani ja palasi lavoille todistajanlausuntojen mukaan hämmentävän kovassa kunnossa. Nyt tekeillä on kolmastoista King Diamond -albumi, tuplalevy The Institute, jolla ei ole tekemistä Stephen Kingin samannimisen romaanin kanssa.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

”Them”
King Diamond – laulu
Andy LaRocque – kitara
Pete Blakk – kitara
Hal Patino – bassokitara
Mikkey Dee – rummut

King Diamond | kotisivu
King Diamond | Facebook
King Diamond | Instagram
King Diamond | Twitter

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

AC/DC: Power Up [2020] – virta on kytketty
Alice Cooper: School’s Out [1972] – rajaton, ajaton seikkailu
Alice Cooper – levyt, jotka Alice unohti • Special Forces [1981] • Zipper Catches Skin [1982] • DaDa [1983]
Anthrax: Sound Of White Noise [1993] – thrash-titaani tavoitteli tähtiä
Belzebubs: Pantheon Of The Nightside Gods [2019] – vapauden ja vastuun kiirastulessa
Black Sabbath: Black Sabbath & 13 [1970 • 2013] – alun loppu ja lopun alku
Dave Evans – rakkaudesta lajiin • Vuodet 1974–2023
Deep Purple: Whoosh! [2020] – loppu ei tullutkaan
Def Leppardin Pyromania [1983] muutti hevirockin aseman
Def Leppard: Hysteria [1987] – hard rockin valovoimaa
Dio: Holy Diver [1983] – suuri ääni itsenäistyy
Faith No More – sääntöjä ei ole • The Real Thing [1989] • Angel Dust [1992]
Ghost viekoittelee pauloihinsa • Vuodet 2006–2023
In Flames – aika on In Flamesin puolella • Foregone [2023]
Iron Maiden: Powerslave [1984] – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin
Joan Jett & The Blackhearts: I Love Rock’n’Roll [1981] – kapinallisen läpimurto
Kiss-sooloalbumit – naamioleikkien lopun alku • Ace Frehley • Paul Stanley • Peter Criss • Gene Simmons [1978]
Kiss: Music from ”The Elder” [1981] – maskimiehet eksyksissä

Kiss: Lick It Up [1983] – kadonneen kitaristin kunniajuoksu
Lordi – kummitusjunalla vuoristoradalle • Vuodet 1992–2022
Marko Hietala: Pyre Of The Black Heart / Mustan sydämen rovio – rocktähti menee henkilökohtaisuuksiin
Metallica: The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited – elonmerkkejä autotallista
Metallica: Metallica [Black Album] – kun uusi musta oli uusi musta
Michael Monroe: One Man Gang – jengi soittaa sydämestä
Misfits: Walk Among Us – kauhupunkin klassikko
Motörhead: Clean Your Clock – lopunajan dokumentti
Mötley Crüe ja Mayhem • Kaaos törkytehtaassa – Mayhemin ja Mötley Crüen kohutut saagat
Nightwish: Human. :||: Nature. – maailmojen välissä
Queen oli seikkailu • A Night At The Opera [1975]
Slash featuring Myles Kennedy & The Conspirators: 4 – rock’n’roll-synergiaa
Slayerin teesi, antiteesi ja synteesi • Reign In Blood [1986] • South Of Heaven [1988] • Seasons In The Abyss [1990]
Swallow The Sun: Moonflowers – elämänlankaa kehräämässä
Tarot pitää riman korkealla • Vuodet 1982–2024
The 69 Eyesin pimeä tie • Blessed Be [2000]
The Black Crowes: Warpaint – sukellus syvään päähän
Thin Lizzy: Thunder And Lightning – joutsenlaulu vailla vertaa
Waltari: Torcha! – aistit ja rajat auki

💿
King Diamond
Finna.fi

1980-luku

Fatal Portrait | Roadrunner Records 1986
Abigail | Roadrunner Records 1987
”Them” | Roadrunner Records 1988
Conspiracy | Roadrunner Records 1989

1990-luku

The Eye | Roadrunner Records 1990
The Spider’s Lullabye | Massacre Records 1995
The Graveyard | Massacre Records 1996
Voodoo | Massacre Records 1998

2000–2009

House Of God | Massacre Records 2000
Abigail II: The Revenge | Metal Blade Records 2002
The Puppet Master | Massacre Records 2003
Give Me Your Soul…Please | Massacre Records/Metal Blade Records 2007

2020-luku

The Institute | Metal Blade Records 2023

💿
Mercyfyl Fate
Finna.fi

1980-luku

Melissa | Roadrunner Records 1983
Don’t Break the Oath | Roadrunner Records 1984

1990-luku

In The Shadows | Metal Blade Records 1993
Time | Metal Blade Records 1994
Into The Unknown | Metal Blade Records 1996
Dead Again | Metal Blade Records 1998
9 | Metal Blade Records 1999

📚
Lue lisää metallimusiikista
Finna.fi

Heavy metal – Raskaan musiikin pioneerit, jättiläiset ja kapinalliset  Daniel Bukszpan & kääntäjät Lotta Heikkeri & Miki Peltola & Marco Hietala, 336 sivua | Nemo 2010
Pedon meteli – heavy metallin vanha ja uusi testamentti  Ian Christe & kääntäjä Jone Nikula, 385 sivua | Johnny Kniga 2006
Sound Of The Beast – The Complete Headbanging History Of Heavy Metal  Ian Christe, 385 sivua | Harper Entertainment 2003