Metallica: Metallica – kun uusi musta oli uusi musta

Metallica [Black Album] | Vertigo/Elektra 1991

The $5.98 E.P. • Garage Days Re-Revisited • [6/2017]
Lulu • [11/2016]
72 Seasons • [4/2023]
Musiikkia esille kirjastossa

Metallica: Metallica (1991).Kolmekymmentä vuotta sitten albumin julkaisu oli tapaus tavalla, jolla se ei sitä enää ole. YouTubessa on videokuvaa siitä, kuinka laumoittain amerikkalaisia hevinuoria jonottaa levykaupan kassalle tietty uutuuslevy innosta tutisevissa käsissään. Tuossa elokuussa 1991 ilmestyneessä albumissa oli pikimusta kansi, josta juuri ja juuri erottui kerälle kiertyneen käärmeen kuva ja bändin logo. Metallican nimikkolevy, niin kutsuttu Musta Albumi, oli saapunut nostamaan tekijänsä suosion korkeimmalle huipulle.

Metallica: Enter Sandman

Los Angelesissa vuonna 1981 perustettu Metallica nousi 80-luvun mittaan ylöspäin askel askeleelta kuin taivaan portailla. Ensialbumi Kill ’Em All (1983) oli esitellyt maailmalle uudenlaisen yhdistelmän brittiläisen hevimetallin uuden aallon, hardcorepunkin ja Motörheadin raskaan bluesrockin parhaita perinteitä. Laajemman speed/thrash metal -vallankumouksen etulinjassa tulitetut Ride The Lightning (1984) ja Master Of Puppets (1986) nauttivat ansaitusta klassikkoasemasta genressään. Neljäs levy …And Justice For All (1988) tuntui potkivan jatkuvaa kasvua vastaan. Tuo kylmä, polveileva, progressiivinen ja bassoton rautaharkko pitkine biiseineen kuulostaa edelleen kompromissittomalta.

Mustasta Albumista tuli Metallican menestyksen zeniitti ja suosituin albumi. Se tapahtui pitkän pohjatyön, rankan kiertämisen ja taitavien taustavoimien ansiosta sekä siksi, että bändi teki kaiken toisin kuin …And Justice For Allilla. Uudet biisit olivat lyhyempiä, kompaktimpia, selkeämpiä, koukuttavampia ja ytimekkäämpiä kuin Justicen järkälemäiset raidat. 

Metallica: Nothing Else Matters

Tärkeässä roolissa oli tuottaja Bob Rock – jo pelkästään hänen mukaan kutsumisensa kertoi Metallican halusta saavuttaa uutta yleisöä. The Cultin, Bon Jovin ja Aerosmithin hittilevyjä työstänyt Rock oli hardrocktuottaja, ei mikään metalliseppä. Metallican jäsenet olivat ihastuneet hänen kädenjälkeensä Mötley Crüen komeasti soivalla Dr. Feelgood -levyllä. Mallin ottaminen glam-yhtyeestä ei olisi tullut kuuloonkaan vielä Puppetsin ja Justicen välissä, mutta enää Metallica ei halunnut totella skenensä sääntöjä. Se halusi kasvaa isoksi. 

Metallica pyysi Bob Rockia alun perin levyn miksaajaksi, mutta studiomies puhui tiensä tuottajan pallille. Mustan albumin menestyksessä oli kyse paitsi siitä, millaista musiikkia äänitettiin, myös siitä kuinka se tehtiin. Rock soitatti biiseistä kymmeniä ottoja ja rakensi niistä parhaaksi katsomansa kokonaisuuden. Aiemmilla levyillä James Hetfield oli tuplannut lauluosuutensa, mutta tällä kertaa se jätettiin tekemättä. Ratkaisu vapautti laulaja-kitaristin kokeilemaan ja tulkitsemaan, ja tiukan laulutuottajan valvonnassa syntyi henkilökohtaisempaa ja elävämpää jälkeä kuin koskaan. Näissä sessioissa syntyivät myös Hetfieldin sittemmin ärsyttäviksi käyneet laulumaneerit. 

Metallica: The Unforgiven

Uuden yleisön löytämisen kannalta ratkaisevimmat biisit olivat ’Enter Sandman’ ja ’Nothing Else Matters’, jotka ovat edelleen Metallican tunnetuimmat kappaleet. Ensin mainitussa on iso ja terävä koukku sekä pääriffissä että kertosäemelodiassa, ja irrationaalisia pelkoja heijasteleva sanoitus on helposti ymmärrettävissä. Vielä isompia yhteisiä nimittäjiä löytyy ’Nothing Else Mattersista’, tuosta kolmijakoisesta rakkauslaulusta, jonka videota on katsottu YouTubessa yli miljardi kertaa. Se tuntuu Metallican kappaleena sekä kosiskelevalta että uskaliaalta – voi vain kuvitella, millaisia paineita äijämäisellä Hetfieldillä on ollut herkän puolensa paljastamisessa. ’Nothing Else Matters’ karkotti raakaan Metallicaan mieltyneitä faneja, mutta kutsui samalla luokseen monin verroin enemmän uutta yleisöä – nyt Metallica oli tehnyt biisin, jota saattoi hyvin käyttää häävalssina. Hetfieldin kehitys laulajana mahdollisti ’Nothing Else Mattersin’ lisäksi toisen raskaan balladin, elokuvallisen ’The Unforgivenin’ levyttämisen. 

Vaikka Musta Albumi pääsi valtavirtasuosioon, Metallican ei voi väittää keventyneen. Speed/thrash-levy se ei ole, mutta osmiuminraskasta metallia aivan ehdottomasti. Siinä missä Justicella bassoa ei enemmän tai vähemmän vahingossa kuulunut juuri lainkaan, nyt Jason Newstedin nelikielinen pani komppiosaston rullaamaan. Speed/thrashille tyypilliset keskiäänivoittoiset kitarasoundit korvattiin matalammalla möyrinnällä, ja Lars Ulrichin rummut jytisivät melkein kosketusetäisyydellä. ’Sad But True’ on Metallican uran raskain biisi, eikä ’The God That Failed’ juuri jälkeen jää. ’Holier Than Thoulla’ ja ’The Struggle Withinillä’ bändi vihjasi, että myös nopeasti soittaminen onnistui edelleen.

Metallica: Wherever I May Roam

Musta Albumi on monessakin mielessä saavutus, jota Metallican on mahdotonta ylittää. Se oli bändin ensimmäinen listaykkönen Yhdysvalloissa ja meni listakärkeen kymmenessä muussakin maassa. Sitä on myyty bändin kotimaassa yli kuusitoista miljoonaa kappaletta ja yhtä paljon Yhdysvaltain ulkopuolella. Seuraavana vuonna Music Television -kanava ei soittanut paljon muuta kuin Nirvanan ’Smells Like Teen Spiritiä’, Metallican ’Enter Sandmania’ ja muutamia Guns N’ Rosesin videoita. Ja vaikka 1990-luvun uuden rockin vaihtoehtoisuus, indiemäisyys ja grungehtavuus tuhosivat lukuisten vanhojen hevibändien uria kuin insektisidit hyönteisiä, Metallicaan kulttuurin muutos ei vaikuttanut. Mustan Albumin kiertueet kannattelivat bändiä aina vuoteen 1994 saakka.  

Julkaisun 30-vuotisjuhlan kunniaksi Black Album on julkaistu uudelleen remasteroituna ja runsaiden oheishärpäkkeiden kera. Levyn soundeja on ylistetty loistaviksi julkaisusta lähtien, ja remasteroiminen tuntuukin lähinnä tarpeettomalta muodollisuudelta. 30-vuotisjuhlajulkaisu kuulostaa kirkkaammalta kuin alkuperäinen, mutta ei pelkästään hyvässä. Soundi vaikuttaa entistä kepeämmältä, mikä tuskin on ollut tavoitteena. Laatikoiden pohjilta on kaavittu lisukkeeksi demoja, raakamiksauksia, ylijäämäottoja, liveversioita ja muuta keräilykamaa.

Onpa kokoon haalittu myös The Metallica Blacklist, millä kymmenittäin muita yhtyeitä ja artisteja versioi Mustan Albumin kappaleita. Odotusten mukaisesti osa tulkinnoista on haukotuttavia, osa oivaltavia, eikä yksikään ole tarpeellinen, mutta projektin pointtina onkin alleviivata albumin ja yhtyeen ikonisuutta.

Metallica: Sad But True

Synttäreiden juhliminen on tietysti kivaa, ja Hetfieldin on jo nähty kyynelehtivän Elton Johnin kehujen liikuttamana, mutta historiallisesti ajatellen vain itse albumilla on merkitystä. Musta levy kuulostaa yhä hyvältä, tehokkaalta, raskaalta ja rankalta, mutta ei niin kaupalliselta kuin luulisi. Se oli toki helposti lähestyttävä Metallican levyksi, mutta ei todellakaan mikään popalbumi. Silti sitä myytiin kuin leipää. Mysteeriksi jää, miten ihmeessä Metallican uudesta mustasta oikein tuli uusi musta.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Metallica | kotisivu
Metallica | Facebook
Metallica | Instagram
Metallica | Twitter

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

AC/DC: Power Up – virta on kytketty
Bad Religion: Against The Grain – vastarannankiisket ja digitaalikello
Belzebubs: Pantheon Of The Nightside Gods – vapauden ja vastuun kiirastulessa
Def Leppardin Pyromania muutti hevirockin aseman
Def Leppard: Hysteria – hard rockin valovoimaa
Dio: Holy Diver – suuri ääni itsenäistyy
Faith No More – sääntöjä ei ole • The Real ThingAngel Dust
Green Day on voimissaan Saviorsilla
Guns N’ Roses: Appetite For Destruction – hard rockin kunnianpalautus
Havana Black: Indian Warrior – huonon onnen soturit
Iron Maiden: Powerslave – epiikkaa ja elinvoimaa egyptiläisittäin
Joan Jett & The Blackhearts: I Love Rock’n’Roll – kapinallisen läpimurto

King Diamond: ”Them” – rytinää riivatussa talossa
Lordi – kummitusjunalla vuoristoradalle
Lou Reed & Metallica: Lulu – nainen miesten maailmassa
Marko Hietala: Pyre Of The Black Heart / Mustan sydämen rovio – rocktähti menee henkilökohtaisuuksiin
MetallicaThe $5.98 E.P. • Garage Days Re-Revisited – elonmerkkejä autotallista
Metallica: 72 Seasons – jättiläinen jahtaa varjoaan
Misfits: Walk Among Us – kauhupunkin klassikko
Motörhead: Clean Your Clock – lopunajan dokumentti
Nightwish: Human. :||: Nature. – maailmojen välissä
Ozzy Osbourne: The Ultimate Sin – omituinen ajankuva
Smack On You – avain kulttisuosioon
Strängen: Rock på Svenska – aito loppuun asti
Viikate: Rillumarei! – väliaikaista kaikki on vain
Waltari: Torcha! – aistit ja rajat auki
Zodiac Mindwarp and The Love Reactionrockia ja rockparodiaa

Metallica
Finna.fi

1980-luku
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Cliff Burton]

Kill ’Em All | Megaforce/Music For Nations 1983
Ride The Lightning | Megaforce/Music For Nations 1984
Master Of Puppets | Roadrunner Records/Music For Nations 1986

[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Jason Newsted]

The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited • 12″ EP | Vertigo 1987
…And Justice For All | Vertigo 1988

1990-luku
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Jason Newsted]
Finna.fi

Metallica [Black Album] | Vertigo 1991
Load | Vertigo 1996
Reload | Vertigo 1997
Garage Inc. | Vertigo 1998 • Lainabiisejä sisältävä 2CD/3LP, jolla on mukana myös The $5.98 E.P. Garage Days Re-Revisited.
S&M
• live | Vertigo/Warner Bros. Records 1999

2000–2009
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Robert Trujillo]
Finna.fi

St. Anger | Vertigo 2003
Death Magnetic | Vertigo/Blackened Recordings 2008

2010-luku
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Robert Trujillo]
Finna.fi

Lulu  Lou Reed & Metallica | Vertigo/Warner Bros. Records 2011
Hardwired… To Self-Destruct | Blackened Recordings 2016

2020-luku
[James Hetfield • Kirk Hammett • Lars Ulrich • Robert Trujillo]
Finna.fi

S&M2 | Blackened Recordings 2020
The Metallica Blacklist • 7LP • 4CD | Blackened Recordings 2021
72 Seasons | Blackened Recordings 2023

Lue lisää Metallicasta
Finna.fi

Syntymä Metallica kuolema – 1. osa  Paul Brannigan & Ian Winwood & kääntäjät Juuso Arvassalo & Jere Saarainen, 365 sivua | Like 2013
Syntymä Metallica kuolema. 2. osa  Paul Brannigan & Ian Winwood & kääntäjä Elina Koskelin, 302 sivua | Like 2014
Metallica kuvina  Ross Halfin & kääntäjä Päivi Paappanen, 229 sivua | Like 2009
Metallica omin sanoin  Metallica & Mark Putterford & Chris Charlesworth & kääntäjä Leena Lehtinen, 96 sivua | Tammi 1995
Metallica – thrashtitaanien tie maailman mahtavimmaksi metallibändiksi… ja mitä sitten tapahtui  Joel McIver & kääntäjä Ilkka Salmenpohja, 440 sivua | Like 2005 & 2007
To Live Is To Die – Metallican Cliff Burtonin tarina  Joel McIver & kääntäjä Sami Heino, 285 sivua | Like 2011
Voittamaton Metallica  Ross Halfin & Kirk Hammett & kääntäjä Maria Sjövik, 230 sivua | Gummerus 2012

Read more about Metallica
Finna.fi

Birth School Metallica Death  Paul Brannigan & Ian Winwood, 378 pages | Faber & Faber 2014
Metallica – The Frayed Ends Of Metal  Chris Crocker, 225 pages | Boxtree: St Martin’s Press 1993
Justice For All – The Truth About Metallica  Joel McIver, 366 pages | Omnibus 2004
Metallica In Their Own Words  Metallica & Mark Putterford & Chris Charlesworth, 96 pages | Omnibus 1994 & 2000

Metallica: Metallica (1991).
Metallica: Metallica – Black Album (1991)
Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.