New Order: Movement – vaiston varassa eteenpäin

New Order: Movement (Factory, 1981)

New Order: Movement (1981).Brittiläinen rockyhtye New Order perustettiin legendaarisen Joy Divisionin jatkumoksi kesällä 1980, pian laulaja Ian Curtisin itsemurhan jälkeen. Karismaattinen esiintyjä, vokalisti ja tekstintekijä oli poissa, mutta yhtye halusi luovuttamiseen sijaan luoda uutta. Vastoin useimpien odotuksia New Order osoittautui korkeasti profiloituvaksi uuden aallon bändiksi.

Manchesteriläinen New Order muotoutui nelihenkiseksi, kun Bernard Sumner, Peter Hook ja Stephen Morris pyysivät bändiin mukaan Gillian Gilbertin. Joy Divisionin peruja alun perin ollut debyyttisingle Ceremony//In A Lonely Place ilmestyi maaliskuussa -81. Factory Records tarjosi itsenäiselle yhtyeelle edelleen sopivan kasvukehyksen, kaupallisemman tohinan ulkopuolella. Loppuvuodesta julkaistu Movement jatkoi Joy Divisionin tieltä eteenpäin.

Debyyttialbumin moderni rock on yhdistelmä tietoista ja vaistonvaraista ilmaisua uuden alun ääressä. Musiikin kantavana voimana toimii rumpali Stephen Morris. Kolho, puolihätäilevä poljento on olennainen osa New Orderin soundia. Hengästyttävä rytmi kiillaa usein kaiken edelle. Morris ei ole aina niin tarkka, mutta lopputulos on loistava.

Musiikkiaallon syvimmät sävyt saattavat jäädä aluksi piiloon. Viattoman kuuloinen laulu on usein äänikuvan alimmaisena, ikään kuin kannen alla. Vapaaehtoisesti profiloituvan vokalistin puutteessa Sumnerin ja Hookin jakamat lauluraidat miksattiin varsin alas. Musiikin virta on silti rikas. Rytmiikka, sävelkulut ja syntetisaattoripohjat sisältävät valtavasti tutkittavaa. Taso on niin kova, ettei Movement sisällä edes yhtä singleraitaa. Yhtyeen ensimmäiset seiskat ja 12-tuumaiset Ceremony, Procession ja Everything’s Gone Green julkaistiin erikseen. Singleiltä koottiin jouluksi -82 erinomainen viisiraitainen EP 1981–1982.

Movement on albumina synkähkö, mutta lujasti eteenpäin ponnistava kokonaisuus. Musiikki liikkuu. Ehkä Ian Curtisin poissaolo kääntyi osaksi musiikin toimintaa, joka on läsnä kiistattoman kiihkeänä. Raita toisensa jälkeen voi aistia viestin: ”Haluamme eteenpäin, ettekä voi pysäyttää meitä!”

Movement
Bernard Sumner – laulu, kitara
Peter Hook – bassokitara, laulu
Gillian Gilbert – syntetisaattorit, kitara
Stephen Morris – rummut
Tuottaja: Martin Hannett

* * *

Movement julkaistiin alun perin 1981. 2CD-painos (2008) sisältää debyyttialbumin ajan singleraitoja, jotka valaisevat yhteen matkaa eteenpäin kohti seuraavaa levyä Power, Corruption & Lies. Deluxe-painokseen kannattaa tutustua myös Ian Harrisonin esseen vuoksi.

New Orderin kymmenes albumi Music Complete julkaistiin syyskuussa 2015. Yhtye vieraili Suomessa toista kertaa vuonna 2016, Flow-festivaalin pääesiintyjänä. Bändin keikasta Seinäjoen Provinssirockissa -82 ehti kulua 34 vuotta.

Hae Movement kirjastosta!

Hae Movement kirjastosta!

Hae New Orderin Movement kirjastosta!
Esitäytetty Monihaku kohdistuu
maakuntakirjastoihin, ja
kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista!
Jos et löydä etsimääsi voit
kysyä kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt:
Joy Division
Unknown Pleasures (Factory Records, 1979)
Closer (1980)
Still (1981)

New Order
Movement (Factory Records, 1981)
1981–1982 EP (1982)
Power, Corruption & Lies (1983)
Low-life (1985)
Brotherhood (1986)
Technique (1989)
Republic (London Records, 1993)
Get Ready (2001)
Waiting For The Sirens’ Call (2005)
Lost Sirens (Rhino, 2013)
Music Complete (Mute Records, 2015)

Muista boksit:
Joy Division: Heart And Soul, 4CD + kirja. (London Records, 1997).
New Order: Retro. 4CD + kirja. (London Records, 2002). Boksista julkaistiin myös rajoitettu 5CD-painos.

New Order: Retro (2002).

Lue lisää:
Cummings, Kevin: New Order, 208 sivua. (Rizzoli, 2015).
Edge, Brian: Joy Division + New Order – Pleasures And Wayward Distractions, 128 sivua. (Omnibus, 1984, uusintapainos 1988).
Flowers, Claude: New Order + Joy Division – Dreams Never End, 128 sivua. (Omnibus, 1995).
Joy Division: Heart And Soul, 4CD + kirja. (London Records, 1997).
Middles, Mick: From Joy Division To New Order – The True Story Of Anthony H. Wilson And Factory Records, 310 sivua. (Virgin, 2002).
Neal, Charles: Tape Delay – Confessions From The Eighties Underground, 249 sivua. (SAF, 1992).
New Order: Movement – The Factory Years. 2CD + 16-sivuinen liite. (London Records, 2008).
New Order: Retro. 4CD/5CD + 72-sivuinen kirja. (London Records, 2002).
Nolan, David: Bernard Sumner – Confusion: Joy Division, Electronic And New Order Versus The World, 216 sivua. (Independent Music Press, 2007).
Sumner, Bernard: Chapter And Verse – New Order, Joy Division And Me, 416 sivua. (Corgi, 2015).
Thompson, Dave & Sultan, David: True Faith – An Armchair Guide To New Order, Joy Division, Electronic, Revenge And The Other Two, 192 sivua. (Helter Skelter, 2005).

Katso DVD:
Hewitt, Kevin: NewOrder Story, 138 min. (London Records 90, 2005)

New Order kotisivu

Tuomas Pelttari

New Order: Movement (1981).

New Order: Movement (1981).

 

New Order: 1981–1982 EP (1982).

New Order: 1981–1982 EP (1982).