Pete Malmi: Malmi – antisankarin tähtihetki

Malmi | Johanna 1981

Pete Malmi: Malmi (Johanna 1981).

”Mä Räkä-Malmin tänään näin / Sen smaili oli väärin päin / Se joi mun kaljaa salaa / kun mä käänsin pääni seinää päin”, kirjoitti Jaana Rinne Cliftersin ’Hyvä bore’ -hittiin vuonna 1987. Oli kulunut vuosikymmen siitä, kun Pete ”Räkä” Malmi oli jättänyt suurimman jälkensä suomalaisen rockin aikakirjoihin. Ne vuodet olivat epäilemättä olleet pitkiä.

Mika-Petteri Malmi teki historiaa heti ensimmäisellä levytyksellään: hänen Briard-yhtyeensä debyyttisingleä pidetään Suomen ensimmäisenä punklevynä.

Briard: I Really Hate Ya

Järvenpäässä vuonna 1960 syntynyt ja lapsena Englannissa asunut Malmi oli Suomeen palattuaan perustanut bändin Hulkon veljesten kanssa. (Heistä nuorempi ja tunnetumpi on toiminut pitkään taiteilijanimellä Andy McCoy). Tehtyään neljä singleä parissa vuodessa Briard hajosi. McCoy meni Pelle Miljoona Oy:n kautta Hanoi Rocksiin, ja Malmi jatkoi soolona. Hänen ensimmäinen oma singlensä ’Suicide Sue//Rock’n’Roll’ ilmestyi vuonna 1980. Se pohjusti sooloalbumia, joka oli jäävä hänen ainoakseen.

Pete Malmi: Rock’n’Roll

Ralf Örnin ja Pete Malmin tuottama Malmi äänitettiin kesäkuussa 1981 Helsingin Finnvoxilla todellisen all star -soittajajoukon voimin. Kitaraa soittavat Jukka Orma, Jimi Sumén, Andy McCoy ja Luumu Kaikkonen. Bassossa ovat Masa Maijanen, Mikko Saarela (ex-Eppu Normaali), Kim Wist ja Risto Hankala, rummuissa Keimo Hirvonen, Antti Snellman ja Kimmo Kosenius, koskettimissa Pekka Hedkrok ja Esko ”Ego” Toivonen. Albumin jälkeen julkaistulla singlellä ’Car//Can’t Say No’ kitaroivat Puka Oinonen ja Wigwam -legenda Rekku Rechardt.

Pete Malmi: Suicide Sue

Malmi on Pete Malmin suppean tuotannon helmi, jolla punkrääkyjä paljastui biisintekijäksi. Hän laulaa vähän keikkailleen 21-vuotiaan harjaantumattomalla äänellä, mutta potentiaalia ja kunnianhimoa ei voi olla huomaamatta. Vaikutteina kuuluvat sekä uusi aalto että rockin ikonit Bowie, Bolan ja Pop, ja onpa biiseissä myös jotakin springsteeniläistä ja reediläistä, vaikkei Malmi itse olisi sitä ehkä myöntänytkään.

Malmilla oli kyky tulkita suuria tunteita kohtalokkaiksi tuokiokuviksi. ’Flight #1’-kertosäefraasi ”I feel the wind blow through” sanoo paljon muutamalla sanalla, ja vielä enemmän kertoo ’Sundayn’ “We’re going to the movies, and I’ll be feeling really sorry for the Indians”. Briardinkin kanavoimat punkin kyynisen laidan vaikutteet ovat Malmilla hienostuneemmassa muodossa, mutta vahvasti läsnä.

Pete Malmi: Sunday

Malmi keikkaili sooloalbuminsa julkaisun jälkeen bändin kanssa, mutta siitä ei seurannut mitään sen ihmeempää. Vuonna 1983 hänen Fast Beethovens -yhtyeensä julkaisi singlen (joka löytyy Malmin CD-painokselta), ja Briard teki vanhojen biisiensä uusista versioista Miss World -albumin. Seuraavan kerran Malmi levytti vasta vuonna 1990 yhden sinkun tehneessä High Societyssa, ja pari vuotta sen jälkeen hän julkaisi vähälle huomiolle jääneen soolosinglen. Eniten julkisuutta sai hänen ja Andy McCoyn hanke Briard Revisited, joka teki albumin ja kiertueen 1990-luvun käännyttyä loppupuolelleen.

Pete Malmin musiikkiura ei vienyt menestykseen, mutta vähäinen huomio yhdistettynä lahjakkuuteen synnytti pienimuotoisen kulttisuosion. Pete Malmi tiedettiin ja tietyissä piireissä häntä arvostettiinkin, mutta musiikillista syytä jättää päiväduunia ei ikinä ilmennyt. Malmi työskenteli pitkään lihanleikkaajana HK:n tehtailla.

Pete Malmi: Because You Broke My Heart

Pete Malmi menehtyi aivoverenvuotoon marraskuussa 2007. Harvoin on nähnyt niin monenlaisia mielipiteitä edesmenneestä kuin silloin, kun uutinen hänen kuolemastaan levisi netin keskustelupalstoille. Malmi oli antisankari, joka ei jättänyt kylmäksi. 47-vuotiaana edesmenneen kulttihahmon hautajaisissa kuvattiin kohtaus dokumenttiin Punk – tauti joka ei tapa.

Se ja ’Hyvä bore’ eivät ole ainoita Malmin kuvajaisia populaarikulttuurissa. Kirjailija Ari Wahlsten ikuisti tutun hahmon kahden ensimmäisen romaaninsa Pete Maunulaan, ja Kyky Ahosen ja Pete Malmin sarjakuva-albumi Stadipunkin kuulustelupöytäkirja kertoo Malmin elämästä ja kuolemasta.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Saatat pitää myös näistä Levyhyllyistä

Amyl And The Sniffers: Comfort To Me – Pyhän yksinkertaisuuden kirkossa
Billy Idol: Kings & Queens Of The Underground – rocktähden laadukas paluu
Brett Anderson: Wilderness – hauras rocktähti riisuutuu paljaaksi
David Bowie: hours… – enemmän voimaa rauhallisuudesta
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto
Hurriganes: Roadrunner – homma ja kuinka se hoidetaan
Iggy Pop: Lust For Life – tanssia muurin harjalla
Jan Stenfors: Vinegar Blood – kahden elämän taitteessa
Kollaa kestää: Jäähyväiset aseille – klassikko ja joutsenlaulu

Lou Reed & Metallica: Lulu – nainen miesten maailmassa
Musta Paraati: Peilitalossa – tyylipuhdasta synkistelyä
Pelle Miljoona & Rockers: Brooklyn–Dakar – ihmisyys yhdistää
Pää Kii: Pää Kii – suuri rock’n’roll -riemuvoitto
Pää Kii: Jos huonoo onnee ei ois mul ei ois onnee ollenkaan – punkbändi pelasti rockin
Ratsia: Ratsia – pirun harvinaista rock’n’rollia
Roky Erickson And The Aliens: The Evil One – kulttisankari mielensä armosta
Sami Yaffa: The Innermost Journey To Your Outermost Mind – basisti läpäisee pasianssin
The Velvet Underground: Squeeze – se näkymätön VU-levy
Tiisu: III – elämää, ei sen vähempää
Ursus Factory: ”Pelastajanhommat eivät kiinnnosta!”

Pete Malmi
Finna.fi

Malmi | Johanna 1981. Vuonna 2005 julkaistu CD-uusintapainos sisältää myös Malmin myöhempää tuotantoa.

Briard
Finna.fi

Miss World | Johanna 1983. Vuonna 2005 julkaistu CD-uusintapainos- sisältää myös Briardin varhaistuotannon.

Andy McCoy & Pete Malmi
Finna.fi

Briard Revisited | BMG Finland 1996

Lue lisää Pete Malmista
Finna.fi

Stadipunkin kuulustelupöytäkirja Kyky Ahonen & Pete Malmi, 56 sivua. Books on Demand 2011

Lue lisää suomalaisesta punkista ja rockista
Finna.fi

Jee jee jee – suomalaisen rockin historia Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998
Suomipunk 1977–1998 Jarkko Kuivanen, 339 sivua | J. Kuivanen 1999
Parasta lapsille – suomipunk 1977–1984 Mika Saastamoinen, 429 sivua | Johnny Kniga 2007
Kosteiden mestojen balladi Ari Wahlsten, 300 sivua | Gummerus 2012 & 2013
Jobikirja Ari Wahlsten, 315 sivua | Gummerus 2014

Musiikkikirjastot.fi logo
Levyhyllyt-juliste. Harri Oksanen 2021.