Pearl Jam: Ten – grungen elävä klassikko

Ten (Epic, 1991)

Pearl Jam: Ten (1991).

Cameron Crowen ohjaamassa dokkarielokuvassa Pearl Jam Twenty kerrotaan bändikokoonpanon yhteenliimautumisen olleen nopea. Laulaja ja tekstintekijä Eddie Vedder oli lähettänyt demon takaisin Seattleen, ja bändi halusi laulajan treeneihin. Vedder lensi paikalle, ja jotain taianomaista tapahtui. Laulun ja rockbändin symbioosi pääsi tekijöistään vapaaksi heti. Odottamattoman hyvin sujunut yhteistyö johti siihen, että joulun alla -90 bändi lähti saman tien keikalle. Sama automaattinen taika välittyi kahdeksan kuukautta myöhemmin ilmestyneelle debyyttialbumille Ten.

Yhdysvaltain Seattle-soundi grunge nousi rockmaailman keskipisteeksi 1990-luvun alussa, kun radioaallot ja Music Televisionin primetime loivat nahkojaan innokkaasti Nirvanan, Soundgardenin ja Alice In Chainsin hittien keskellä. Nuori Pearl Jam toi oman osansa loisteliailla rockbiiseillä, kuten Alive ja Even Flow.

Pearl Jamin jäsenten yhteistyön juuret yltävät 80-luvun puolivälin Seattleen ja yhden albumin bändeihin Green River, Mother Love Bone ja Temple Of The Dog. Basisti Jeff Ament ja kitaristi Stone Gossard soittivat Green Riverin albumilla Rehab Doll (1988). Hieman myöhemmin he vastasivat suuresta osasta sävellyksistä Andrew Woodin (1966–1990) johtaman Mother Love Bonen albumilla Apple. Kitaristi Mike McCreadyn, Amentin ja Gossardin musiikinteko auttoi Woodin kuoleman jälkeen, vaikka menetys oli suuri. Pearl Jam oli muotoutumassa samaan aikaan yhä kovemmaksi yksiköksi kun vokalisti Eddie Vedder päätyi ensimmäistä kertaa levylle. Tribuuttialbumi Temple Of The Dog oli osa Pearl Jamin kasvua. Vedder oli pääsemässä ujoudestaan.

Vedder (s. 1964) toi puuttuvan palasen aloittelevan Pearl Jamin sävellystyöhön. Ament ja Gossard saivat huomata debyytille päätyvien sävellystensä nousevan lentoon kun vokalisti toi treeneihin karismansa ja karut tekstit. Vedder kirjoitti synkistä aiheista niin että tuntui. Mielenterveys, eristäytyneisyys, ahdistus ja isättömyys kääntyivät Vedderin laulamina voimaa välittäviksi johdattimiksi. Tämän huomasi vähitellen laajempikin yleisö. Pienellä liekillä lähtenyt Ten kasvoi 1992 aikana menestyslevyksi. Se nousi lopulta Yhdysvaltojen albumilistan kakkossijalle.

Tummat tekstit, sävellyksiin sisältynyt optimismi ja juhlava tuotantotyö yhdistyivät poikkeuksellisen onnistuneesti. Jeff Amentin ja Eddie Vedderin sävellys Jeremy nousee mestariteokseksi. Videon ohjasi Mark Pellington.

Maaliskuussa 1992 kuvattu MTV Unplugged näyttää Pearl Jamin musiikin syvyyden toista tietä.

Levytysten valossa vuosi 1991 jäi historiaan yhtenä grungen huippuvuosista, jona julkaistiin loistavaa matskua: Screaming Trees – Uncle Anesthesia, Melvins – Bullhead, Nirvana – Nevermind, Soundgarden – Badmotorfinger ja Sub Pop -levymerkin kokoelma The Grunge Years. Rockmusiikilla kulki muutenkin hyvin. Samana vuonna ilmestyivät myös klassikot Blood Sugar Sex Magic, Metallica, Use Your Illusion I & II ja Achtung Baby. Pearl Jam ansaitsi paikkansa klassikoiden keskellä.

Suomalaiset fanit olivat keskellä hämmennystä kun Ruisrock 1992 oli alkamassa. Sana Pearl Jamin peruuttamisesta levisi hitaasti ennen internetin aikaa. Pientä lohtua ruutupaidoille toi Helsingin-keikka Neil Youngin lämppärinä 1993. Onneksemme Pearl Jam ja Vedder tekevät yhä musiikkia, vaikka kavereita on poissa yhä useampia: Kurt Cobain (1967–1994), Layne Staley (1967–2002), Scott Weiland (1967–2015) ja Chris Cornell (1964–2017).

Ten
Eddie Vedder – laulu
Jeff Ament – bassokitara
Stone Gossard – kitara
Mike McCready – kitara
Dave Krusen – rummut
Tuottaja: Rick Parashar

Ten julkaistiin elokuussa 1991 LP-, CD- ja kasettiformaateissa, myöhemmin myös MiniDisc-painoksena. Pearl Jam jatkoi Tenin jälkeistä voittokulkua albumilla Vs. DVD MTV Unplugged löytyy Tenin laajennetulta 2CD + DVD -painokselta. Kysy Pearl Jamin musiikkia kirjastosta.

Hae Ten kirjastosta!

Hae Ten kirjastosta!

Hae Ten kirjastosta!
Esitäytetty Monihaku kohdistuu
maakuntakirjastoihin, ja
kohdekirjaston voi vaihtaa.

Kysy musiikista!
Jos et löydä etsimääsi voit
kysyä kirjastonhoitajalta.

Levyhyllyt:
Pearl Jam
Ten (Epic Records, 1991)
Vs. (1993)
Vitalogy (1994)
No Code (1996)
Yield (1998)
Binaural (2000)
Riot Act (2002)
Pearl Jam (2006)
Backspacer (2009)
Lightning Bolt (2013)

Green River
Rehab Doll (Sub Pop, 1988)
Dry As A Bone/Rehab Doll, kokoelma (1990)

Mother Love Bone
Apple (1990)

Temple Of The Dog
Temple Of The Dog (1991)

Katso DVD/Blu-ray
Crowe, Cameron: Pearl Jam Twenty – PJ20, 119 min. (Sony BMG, 2011).

Lue lisää:
Clarke, Martin: None Too Fragile – Pearl Jam And Eddie Vedder, 160 sivua. (Plexus, 1998)

Pearl Jam: Ten (1991).

Pearl Jam: Ten (1991).

CMX: Veljeskunta – uuden ajan airut

CMX: Veljeskunta (Bad Vugum, 1991)

CMX: Veljeskunta (1991).Kirjailija Raymond Chandler kirjoitti aikoinaan, että jos tahtoo tarinan nytkähtävän eteenpäin, voi vaikkapa kirjoittaa miehen astuvan huoneeseen ase kädessään. CMX:n tarinassa sitä kohtausta edustaa Veljeskunta. Bändin toinen albumi oli yllättävä käänne ja johdanto tapahtumille, joita ei osannut ennustaa.

Veljeskunta:

Basisti-laulaja A.W. Yrjänän, rumpali Pekka Kanniaisen ja kitaristi Kimmo Suomalaisen vuonna 1985 perustama CMX soitti hardcorea niin, ettei vaaraa joukkoon sulautumisesta ollut. Bändi erottui skenestä erityisesti Yrjänän sanoituksilla, joissa oli vahva mytologinen lataus. P.Tuotanto -levymerkin Vote Vasko kiinnostui nuoresta torniolaisyhtyeestä Terveet kädet -legenda Läjä Äijälältä saamansa demon perusteella, ja niin CMX:n debyytti-ep Johannes Kastaja ilmestyi aivan vuoden 1988 alussa.

Julkaisu johti toiseen. Uudenlaisen hardcoren airut Johannes Kastaja teki vaikutuksen Kari Heikoseen, joka kiinnitti CMX:n Bad Vugum -yhtiölleen. Liiton sinetti oli vuonna 1989 ilmestynyt Raivo-ep. Bad Vugum luotsasi CMX:n albumikantaan heti seuraavana vuonna. Ensimmäinen pitkäsoitto Kolmikärki (1990) sisälsi aiempien pikkulevyjen tapaan hardcorea, mutta myös muutakin cockrockparodiasta kansanmusiikkivaikutteisiin.

Kolmikärjen jälkeen CMX:n kokoonpano alkoi elää. Helsinkiin muuttaneet Yrjänä ja Kanniainen kiinnittivät yhtyeensä uusiksi kitaristeiksi niin ikään Torniosta pääkaupunkiin siirtyneet Janne Halmkronan ja Pasi Isometsän. Kun bändi oli levyttänyt Bad Vugumille Tanssitauti-ep:n, Isometsä vaihdettiin Timo Rasioon, joka hänkin oli tullut etelään Torniosta. CMX oli hahmossa, joka pysyi ehyenä aina vuoteen 1997 saakka. Rumpalit ovat sittemmin vaihtuneet, mutta Yrjänän, Halmkronan ja Rasion Tornio-trio on pitänyt CMX:n liikkeellä.

Tanssitauti ei ilmestynyt samannimisellä ep:llä, vaan Veljeskunta-albumilla:

Helsingissä keväällä 1991 äänitetty Veljeskunta on olennainen CMX-levy niin kokoonpanon kuin kappaleidenkin puolesta. Se oli yhtyeen ydinkolmikoksi muodostuneen kitaraparin ja basisti-laulajan ensimmäinen yhteinen levytys. Samalla se oli ensimmäisen selkeä opaste sinne, minne entinen hc-pumppu oli musiikillisesti menossa.

Vanhoille faneille Veljeskunta oli hankala paikka, josta ei selvästikään ollut paluuta entiseen. CMX ei ollut ennenkään tehnyt puhdasoppista hardcorea, mutta Veljeskunta ei edustanut sitä ensinkään. Yrjänän ja Halmkronan kirjoittamissa kappaleissa kaahaus sai väistyä uusien ideoiden tieltä. Primitiivinen punkräyhä, progressiiviset tahtilajitemppuilut, metallisen tiukat käänteet ja psykologiset ja mytologiset teemat kehystettiin Veljeskunnalla shamanistiseksi ja vaihtoehtoiseksi taiderockiksi.

Metallipurkaus:

Veljeskunnan ilmestyessä CMX:n maine oli kiirinyt jo sen verran laajalle, että Bad Vugum rohkeni ottaa siitä tuhannen kappaleen ensipainoksen. Se myytiin loppuun, ja perään meni vielä toinen mokoma. CMX oli aivan liian vähän pop saadakseen radiosoittoa, mutta Veljeskunta oli silti alkusoittoa aivan uudenlaiselle suosiolle. Sanat ”indie” ja ”alternative” olivat hiipineet musiikkiväen jargoniin, ja kun Nirvanan Nevermind-albumi ampui kukkoilevalle stadionrockille niskalaukauksen, levy-yhtiöt havaitsivat vaihtoehtorockin epäkaupallisuuden eetoksessa väkevää kaupallista potentiaalia. Aika oli muuttunut otolliseksi CMX:n kaltaisille yhtyeille.

Veljeskunta saatteli CMX:n suurempiin kuvioihin. Albumi päätyi Kauko Röyhkän kautta Herodes-levymerkin Gabi Hakasen kuultavaksi, ja Hakanen tarjosi bändille levytyssopimusta. Herodesista tuli noihin aikoihin suuren EMI:n alamerkki, mikä merkitsi CMX:lle lisää näkyvyyttä. Tähän päivään mennessä CMX:n julkaisuja on myyty yhteensä 400 000 kappaletta.

Bad Vugum julkaisi Veljeskunnan vuonna 1993 cd:nä, joka sisälsi myös Tanssitauti-ep:n. Kymmenen vuotta myöhemmin ilmestyneellä Veljeskunta: Gold -versiolla mukana on myös Musiikin ystävälliset kasvot -ep. Viime vuosien kattavin katsaus CMX:n alkuvuosiin on 2012 julkaistu Kolmikärjen veljeskunta -boksi, jolla on yhtyeen koko varhaistuotanto. Striimauspalveluista näitä julkaisuja ei löydy.

Ja tie jatkuu. CMX:n uusi single Tuulet ja myrskyt ilmestyi lokakuussa 2016. Se ennakoi alkutalvesta julkaistavaa kokoelmaa Cloaca Maxima III, jonka tiimoilta bändi tekee kiertueen.

Ari Väntänen
www.arivantanen.com

CMX kotisivu
CMX Facebook

CMX albumilla Veljeskunta
A. W. Yrjänä – bassokitara, laulu ja tehosteet
Janne Halmkrona – kitarat
Timo Rasio – kitarat
Pekka Kanniainen – rummut ja lyömäsoittimet

Kikke Heikkinen – taustalaulu
Kim Johannes – kosketinsoittimet

Levyhyllyt:
CMX: Kolmikärki. LP (Bad Vugum, 1990).
CMX: Kolmikärki. CD, sisältää EP:n Raivo (Bad Vugum, 1993).
CMX: Kolmikärki: Gold. CD, sisältää EP:t Raivo ja Johannes Kastaja (Bad Vugum, 2002).
CMX: Veljeskunta. LP (Bad Vugum, 1991).
CMX: Veljeskunta. CD, sisältää myös EP:n Tanssitauti. (Bad Vugum, 1994).
CMX: Veljeskunta: Gold. CD, sisältää myös EP:t Tanssitauti ja Musiikin ystävälliset kasvot. (Bad Vugum, 2002).
CMX: Kolmikärjen Veljeskunta (Svart Records, 2012).
CMX: Aurinko. LP, KAS, CD (Herodes, EMI, 1992).
CMX: Aurinko – 20 v. juhlajulkaisu. 2CD (Herodes, EMI, 2012).

Lue lisää:
Yrjänä, A. W.: Arcana, 99 sivua. (Like, 1997).
Yrjänä, A. W.: Rota, 71 sivua. (Like, 2000).
Yrjänä, A. W.: Somnia, 94 sivua. (Johnny Kniga, 2003).
Yrjänä, A. W.: Mechanema, 78 sivua. (Johnny Kniga, 2006).
Yrjänä, A. W.: Arcana & Rota, 169 sivua. (Like, 2006).
Yrjänä, A. W.: Päiväkirja 1995–2008 – taiteesta ja elämästä, 469 sivua. (Johnny Kniga 2009).
Yrjänä, A. W. & Halmkrona, Janne & Hämäläinen, Tuukka: CMX – Encyclopedia Idiotica, 644 sivua. (Johnny Kniga, 2009).
Yrjänä, A. W.: Angelus, 70 sivua. (Johnny Kniga, 2010).
Luoto, Santtu: CMX – Pirunmaitoa. (WSOY, ilmestyy 11/2017).

644-sivuinen CMX – Encyclopedia Idiotica (Johnny Kniga, 2009) sisältää kysymyksiä ja vastauksia CMX:n kotisivun Kysy-palstalta vuosilta 1995–2009.

644-sivuinen CMX – Encyclopedia Idiotica (Johnny Kniga, 2009) sisältää kysymyksiä ja vastauksia CMX:n kotisivun Kysy-palstalta vuosilta 1995–2009.

CMX: Veljeskunta (1991).

CMX: Veljeskunta (1991).

Zodiac Mindwarp and The Love Reaction – rockia ja rockparodiaa

Zodiac Mindwarp and The Love Reaction – Tattooed Beat Messiah (Vertigo/Mercury, 1988), Hoodlum Thunder (Musidisc, 1991)

Zodiac Mindwarp And The Love Reaction: Tattooed Beat Messiah (1988).Divarilaarista pilkotti yllätys. Zodiac Mindwarp & The Love Reaction? Hoodlum Thunder? Tosiaan… Mitä sille bändille oikein tapahtui?

Vuonna 1987 Zodiac Mindwarp & The Love Reactionin ura lähti nousuun härskissä yli 90 asteen kulmassa, kun läpimurtosingle Prime Mover nousi brittien singlelistalla kahdenkymmenen myydyimmän joukkoon. Saman tempun teki ensialbumi Tattooed Beat Messiah (1988). Oli tultu pisteeseen, jossa Mark Manningin huikean konseptin kantavuus pantaisiin lopulliselle koetukselle.

Manning oli Leedsistä Lontooseen muuttanut rockfani ja entinen taideopiskelija, joka elätti itsensä rockmedia-alan töillä. Kahdeksankymmentäluvun puolivälissä hän ryhtyi laulajaksi ystävänsä, KLF-yhtyeen Bill Drummondin yllyttämänä.

Zodiac Mindwarp & The Love Reaction sai alkunsa Drummondin vuokraamassa treenikämpässä. Alkuaikoina kokoonpanossa vaikutti The Orbin Jimmy Cauty, ja bändi ympättiin grebo-skeneen Pop Will Eat Itselfin ja Gaye Bykers On Acidin kanssa. Debyyttisingle Wild Child (1986) oli psykedeelinen sekoitus likaista rockia ja klubitunnelmaa, mutta jo samana vuonna ilmestyneellä The High Priest of Love -ep:llä kurssi kääntyi räävittömän hard rockin suuntaan.

Se iloisesti yliampuva ja rietas rockyhtye, jonka suuri yleisö lopulta tuli tuntemaan, oli aikamoinen näky. Bändi pukeutui mustaan nahkaan, likaiseen denimiin ja yliajetun näköisiin turkiksiin. Zodiacin kätyrit tottelivat sellaisia nimiä kuin Cobalt Stargazer, Slam Thunderhide ja Kid Chaos (jos tottelivat) ja toivat mieleen post-apokalyptisen prätkäjengin tai Poliisiopisto-elokuvan hassusti epävakaan Zedin pahiskaverit. Manningin alter ego Zodiac Mindwarp oli kestokiimainen seksipeto, joka libidonsa ylistämisen ohella myönsi itselleen sellaisia arvonimiä kuin rakkauden ylipappi, seksiführer ja rakkausdiktaattori.

Prime Moverin action-pitoisessa videossa Zodiac kohortteineen ajaa panssariajoneuvolla tyttökoulun seinästä sisään päästäkseen esiintymään neitseelliselle yleisölle.

Zodiac Mindwarp & The Love Reaction oli kokonaisvaltainen konsepti, jollaisen luomiseen tarvitaan paneutumista ja perspektiiviä. Manningilla oli sydäntä fiilistelyyn ja tietoa analyyttisyyteen – sekä pakkomielteisiä rock’n’roll-fantasioita että taideopintojen tuomaa kulttuurintuntemusta. Häntä inspiroivat undergroundsarjakuvat, rockmusiikki, tv-sarjat, beat-kirjallisuus, ajan hedonistinen henki ja hupaisat eksploitaatioelokuvat. Noista aineksista hän keitti kokoon tiedostetun kliseistä perusrockia, joka pelasi isoilla riffeillä, kovilla kertosäkeillä ja itsetarkoituksellisuudella.

Zodiac Mindwarpilla oli jotakin, josta useimmat 80-luvun hardrokkarit eivät olleet kuulleetkaan: itseironiantajua, kykyä nauraa edustamansa taiteenlajin ehtymättömälle koomisuudelle. Se ei kuitenkaan latistanut bändiä pelkäksi vitsiksi. Kuten The Darkness ja Turbonegro paljon myöhemmin, Zodiac Mindwarp & The Love Reaction teki rajua rockia ja parodiaa siitä. Tokihan Manningin humoristinen bändi oli keinotekoinen ja keksitty, mutta sen paheksuminen olisi ollut yhtä hölmöä kuin jännitysromaanin moittiminen fiktiivisyydestä tai komedian parjaaminen hauskuudesta. Sitä paitsi Manning oli opiskellut rock’n’rollinsa niin tarkkaan, että hänen käsissään siitä tuli autenttista. 

Backseat Education -video oli melkeinpä lyhytelokuva kungfu-elokuvien camphengessä. 

Jonkin aikaa näytti siltä, ettei Zodiac Mindwarp & The Love Reaction tunnustaisi mitään rajoja. Tattooed Beat Messiahin menestys saatteli bändin Yhdysvaltain-kiertueelle legendaarisen Alice Cooperin ja uuden, tulikuuman Guns N’ Rosesin kanssa, eikä mikään tuntunut olevan mahdotonta.

Se oli kuitenkin väärä luulo. Asiat menivät poskelleen yllättävänkin nopeasti. Kun amerikkalaiset eivät kaikkien odotusten vastaisesti lämmenneetkään Tattooed Beat Messiahille, suuri levytysennakko muuttui valtavaksi velaksi. Pian major-yhtiö Phonogram ajoi yhtyeen ulos tallistaan, ja sen jälkeen Zodiac Mindwarp & The Love Reaction unohtui kuin vanha vitsi. Sillä oli vaikeuksia saada minkäänlaista levytyssopimusta. Lopulta eteläafrikkalainen Musidisc julkaisi Hoodlum Thunderin suoraan unohdukseen.

Hoodlum Thunderia kuunnellessa tulee ajatelleeksi, että kenties sen oli syytäkin unohtua. Se on ihan pätevää perusrockia, mutta siitä puuttuu hillittömyys, joka teki Tattooed Beat Messiahista kaikessa hölmöydessään ja ennalta-arvattavuudessaan niin ultimaattisen rockalbumin. Hoodlum Thunderin tunnetuimman kappaleen Feed My Frankensteinin levytti myös Alice Cooper, mikä varmastikin maksoi herra Mindwarpin laskut jonkin aikaa. Ensimmäiseksi singleksi lohkaistu Elvis Died For You jäi huomattavasti vähemmälle huomiolle. 

Zodiac Mindwarp And The Love Reaction sinnitteli 90-luvun puoliväliin saakka, kunnes vaipui muutamaksi vuodeksi horrokseen. Paluun aika koitti vuosituhannen vaihteessa. Tähän mennessä yhtyeeltä on julkaistu kymmenkunta pienen piirin hehkuttamaa studio- ja livealbumia.

Oleellisen Tattooed Beat Messiahin merkityksestä Zodiac Mindwarpin uralle kertoo se, että debyyttialbumi julkaistiin vuonna 1997 uudelleen nimellä The Best of Zodiac Mindwarp and the Love Reaction. Mark Manning on kunnostautunut myös tuotteliaana kirjailijana.

Ari Väntänen
www.arivantanen.com

Levyhyllyt:
Zodiac Mindwarp and The Love Reaction – studio- ja livealbumit:
Tattooed Beat Messiah (1988)
Hoodlum Thunder (1991)
Live at Reading (1993)
One More Knife (1994)
I Am Rock (2002)
Weapons Of Mass Destruction (livealbumi, 2004)
Rock Savage (2005)
Pandora’s Grisly Handbag (livealbumi ja DVD vuodelta 1986, 2006)
We Are Volsung (2010)

Lue lisää:
Manning, Mark & Drummond, Bill: Bad Wisdom – The Lighthouse At The Top Of The World, 256 sivua. (Penguin 1996, uusintapainos 2003, Creation Books)
Manning, Mark: Crucify Me Again, 224 sivua. (Codex 2000)
Manning, Mark: Get Your Cock Out, 160 sivua. (Creation Books 2000)
Manning, Mark: Fucked By Rock – The Unspeakable Confessions Of Zodiac Mindwarp, 207 sivua. (Creation Books 2001)
Manning, Mark: Collateral Damage – The Zodiac Mindwarp American Tour Diaries, 191 sivua. (Creation Books 2002)
Manning, Mark: Man’s World, 192 sivua. (Creation Books 2003)
Manning, Mark: Psycho Pets – Just When You Thought It Was Safe To Go Back In The Kitchen, 144 sivua. (Not Avail 2006)
Manning, Mark: Fucked By Rock b/w I Have The Greatest Respect For You, George: The Unimaginable Confessions Of Zodiac Mindwarp, 250 sivua. (Cherry Red Books 2011)
Manning, Mark & Drummond, Bill: The Wild Highway, 412 sivua. (Creation Books 2005, uusintapainos 2015)
Manning, Mark & Herrick, John: Shaking Scripture (Tri-Pillar Publishing 2012)

Zodiac Mindwarp And The Love Reaction: Tattooed Beat Messiah (1988).

Zodiac Mindwarp And The Love Reaction: Tattooed Beat Messiah (1988).

Zodiac Mindwarp And The Love Reaction: Hoodlum Thunder (1991).

Zodiac Mindwarp And The Love Reaction: Hoodlum Thunder (1991).